Matti Vanhanen näköjään pelaa kaksilla korteilla vaalikampanjassa.
Toisaalta Vanhanen haluaa syleillä SAK:ta, mutta toisaalta hänen erityisavustajansa Mikko Alkio haluaa tuoda surullisen kuuluisan työreformin takaisin Keskustan tavoitteisiin.
Työreformi oli aikoinaan Esko Ahon ja Matti Vanhasen (!) kehittelemä äärioikeistolainen ohjelma, jolla tähdättiin mm. irtisanomisten helpottamiseen, minimipalkkojen alentamiseen ja työntekijöiden järjestäytymisen vaikeuttamiseen. Ahon ja Vanhasen työreformissa oli kaikuja suoraan 30-luvulta Lapuan liikkeen ajoista jne.
Työreformin ansiosta Aho otti lukua vuoden 1995 eduskuntavaaleissa ja Anneli Jäätteenmäki sanoi haudanneensa työreformin Mariadien haudan syvänteeseen. Nyt Mikko Alkio on sen sieltä taas esiin sukeltanut.
Keskustan kaksinaamainen peli voi jäädä huomaamatta monilta, mutta ei sentään kaikilta.
Toisaalta Vanhanen haluaa syleillä SAK:ta, mutta toisaalta hänen erityisavustajansa Mikko Alkio haluaa tuoda surullisen kuuluisan työreformin takaisin Keskustan tavoitteisiin.
Työreformi oli aikoinaan Esko Ahon ja Matti Vanhasen (!) kehittelemä äärioikeistolainen ohjelma, jolla tähdättiin mm. irtisanomisten helpottamiseen, minimipalkkojen alentamiseen ja työntekijöiden järjestäytymisen vaikeuttamiseen. Ahon ja Vanhasen työreformissa oli kaikuja suoraan 30-luvulta Lapuan liikkeen ajoista jne.
Työreformin ansiosta Aho otti lukua vuoden 1995 eduskuntavaaleissa ja Anneli Jäätteenmäki sanoi haudanneensa työreformin Mariadien haudan syvänteeseen. Nyt Mikko Alkio on sen sieltä taas esiin sukeltanut.
Keskustan kaksinaamainen peli voi jäädä huomaamatta monilta, mutta ei sentään kaikilta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
... kokonaisvaltainen työelämän kehittämisohjelma pariin vuosikymmeneen, jonka ihalaiset ja sossut teilasivat tuoreeltaan; se esitettiin väärältä taholta.
Mutta tosiasiassa Lipposen hallitusten aikana toteuttivat suuren osan ohjelman tavotteista kaikessa hiljaisuudessa. Nyt Ihalainen on tullut ohjelman kipeimmän kysymyksen, paikallinen sopiminen, suhteen työreformin linjoille lopullisesti. Kyllä paikallista sopimistakin on viimeisen 15 vuoden aikana lisätty työehtosopimuksiin tehdyillä määräyksillä.
Hänellä ei ole muita hallitusvaihtoehtoja, kuin porvarihallitus. Mikko Alkio on hyvin ansaitsevien palkansaajien tuloverojen alentamisen kannalla. Tällä kepulaisella ei ole sympatioita pieni- ja vähätuloisia, eläkeläisiä ja köyhiä kohtaan. Tämä mies on mies äärioikesta reunasta, jos tällainen ihminen päästetään valtaan, niin hän seuraa oppi-isänsä Esko Ahon tietä.
Työreformi oli alun perin 1999 aloittavaksi suunnitellun punamultahallituksen hallitusohjelman osa. Sitä tekivät yhdessä Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma. Esko Aho havaitsisi se kuitenkin hyväksi aseeksi sinipunassa istuvaa kokoomusta vastaan ja ryhtyi muokkaamaan vanhasen ja Heinäluoman paperia.
Aho muutti työreformia mm. siten, että työttömyyskassat ehdotettiin irroitettaviksi ammattiyhdistystoiminnasta. Tämä suututti demarit aivan raivon partaalle, koska nimenomaan työttömyyskassoihin kerätty raha pyöritti ay-toimintaa ja työttömysturva oli ainoa syy kuulua ammattiliittoon.
Aho väänsi paikalliseen sopimiseen lisäpykäliä mm. siitä, että työehtosopimusten yleissitovuudesta voitaisi yritystasolla poiketa, jos työntekijät ja työnantaja ovat yksimielisiä poikkeamisesta. Tämä raivostutti ay-demarit tulipunaisiksi, koska yleissitovuuden laajentaminen on juuri se perälauta, jonka varassa keskusjärjestötasolta yleensä uskallettiin ajatella siirrettävbäksi mitään sopimista liitto- ja yritystasolle.
Äärioikeistolaisuudella ei siis ole ohjelman kanssa mitään tekemistä. Työreformi on suurimmalta osaltaan erittäin käyttökelpoinen ohjelma, jonka typerä Aho meni pilaamaan, kun ei asioista muutenkaan mitään tajunnut.
Vanhanen toki syleilee SAK:ta, mutta toivottavasti pitää päänsä kylmänä. SAK näyttää nyt ryhtyvän joustavaksi ns. paikallisen sopimisen laajentamisessa. Siinä on kuitenkin takana se, ettei SAK:lla ole muuta vaihtoehtoa. Metalliliittoa lukuunottamatta ovat kaikki merkittävät liitot sitä mieltä, että keskitettyjen tupo-ratkaisujen aika on ohi, kun eri toimialojen palkankorotusvara halutaan ahnehtia erikseen jokaista senttiä myöden.
Vanhasen olisi syytä olla varovainen Ihalaisen suhteen, sillä SAK:n tavoitteena on jatkaa sitä, minkä se nyt YT-lain kohdalla on ajamassa läpi: ay-byrokratian lakisääteistä tiukentamista yhä pienempiin yrityksiin, luottamusmiesjärjestelmän rakentamista lakisääteiseksi pakoksi, yleissitovuuden määrittelyn laajentamista, ja loppullisena tavoitteena yrittäjätoiminnan alistaminen ay-liikkeen lakisääteiseen valvontaan.
Vanhasen olisi syytä olla hyvin tarkkana nimenomaan sen suhteen, että SAK:n tavoitteena ei ollenkaan ole palkansaajan etujen parantaminen, vaan erittäin rahanahne ja itsekäs touhu oman jäsenmääränsä kasvattamiseksi.
Tämä kaikki tapahtuu keinotekoista vastakkainasettelua lietsomalla, kun SAK:laisen ay-likkeen ote on lipsahtanut yksityisen sektorin yrityksistä hyvin pahasti johtuen siitä, että teolliset työpaikat vähenevät ja työvoimapulaa potevilla palvelualoilla ei ole juurikaan ongelmia.
Ainoat palkansaajan ja työnantajan ongelmat ovat nimenomaan siellä, missä sosialidemokratia on vallassa, eli julkisella sektorilla, jossa ei ole olemassa edes yt-lakia turvaamassa sitä, miten työnantaja ketjuttaa määräaikaisia työsuhteita ja teettättää pätkätöitä turvattomilla matalapalkkaisilla naisilla.
Keskustan kannattaa nyt paljastaa nimenomaan sosialidemokraattien kaksinaamainen peli, kun SAK salli EK:lle aiempaa alhaisemmat laittomien irtisanomisten sakot vain siksi, että SAK pääisisi hankkimaan 66 000 uutta jäsentä 20-29 työntekijän yrityksistä yt-lain laajennukseen vedoten.
Omassa vaaliohjelmassani tai eilen julkaistussa Keskustan 30 -sukupolven "hallitusohjelmassa" ei puhuta työreformista mitään enkä ole sitä nostanut muutoinkaan vaalikampanjassani.
Keskustelu on osa sosiaalidemokraattien pelottelukampanjaa, jolle kansalaiset antavat varmasti oman arvionsa 18.3.2007. Erästä valtiomiestä lainatakseni, "Ei kannata yliarvioida ihmisten kiinnostusta politiikkaa, mutta ei kannata myöskään aliarvioida heidän arvostelukykyään".
Toivottavasti keskustelu siirtyy pelottelun ja leimakirveiden sijaan jo itse asioihin. Oma kontribuutiomme on luettavissa osoitteessa: www.politiikanpuntari.fi.
Useilla kansanedustajaehdokkailla on omat ohjelmansa. Niin myös minulla - joitakin "sukupolvipainotuksia" lukuunottamatta se on yksi yhteen puolueen ohjelman kanssa.
t. Mikko Alkio
Joopa joo...
Ja mustakin on jälleen valkea...