Lönnrot teki karhunpalveluksen

Ilman Lönnrotin tekemää siperialais-aasialaisten itkuvirsien keruuretkeä, ja sen perusteella koottua Kalevalaa olisi Runebergin "Välskärin kertomuksia" nyt Suomen ykköskansalliseepos.

Sven Dufva ja kumppanit olisivat saaneet ansaitsemansa näkyvämmän aseman Suomen tarustossa.

Nyt kouluissa jo alaluokilta lähtien pakkosyötetään jotakin rajantakaisten aasialaisten tarustoja, muka suomalaisina. Hyi olkoon.

Olemme skandinaaveja, emmekä mitään karjalaisia.
211908
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

"Runebergin "Välskärin kertomuksia"


Tuo "Runebergin Välskärin kertomuksia" teos on
muuten Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset.

Ja siinä kyllä kerrotaan nimenomaan karjalaisten
taisteluista mm. Viipurin menetyksen aikoihin
vuonna 1710!

Ja Karjalan eepoksien sekä laulujen keräilijänä
vielä suuremman työn teki Savitaipaleen
kirkkoherra David Emmanuel Daniel Europaeus ...

http://www.europaeus.info/aje72.htm

Äänestä
  • D. E. D. Europaeus tapasi Tverin Karjalaan
    suuntautuneella karjalaisten tarinoiden,
    laulujen ja eepoksen keruumatkallaan mm.
    maailman kirjallisuuden klassikon Fjodor
    Mihailovitsh Dostojevskin.

    Dostojevski kirjoittaa tuosta tapaamisestaan
    "hullun" suomalaisen kanssa veljelleen Mihailille.

    Dostojevski sai tuolloin vuonna 1858 karkotuksen
    jälkeen Keisari Aleksanteri II:lta luvan asua
    Tverissä - mutta ei Moskovassa tai Pietarissa.

    Elämänsä aikana ja noiden keruuretkien aikana
    hän tapasi monia maailman merkkihenkilöitä,
    venäläisiä ja muita jotka matkustelivat Venäjällä.

    Tverin Karjalasta ..
    http://www.geocities.com/Athens/4280/tver.htm

    Äänestä

Jos vertaat 1800-luvun alkupuolella ilmestynyttä Kalevalaa vaikkapa samaan aikaan ilmestyneisiin suomenkielisiin sanomalehtiin, on Kalevalan kieli huomattavasti tyylikkäämpää ja modernimpaa, aitoa ja ilmaisuvoimaista suomen kieltä.

Runeberg ei kirjoittanut Välskärin kertomuksia vaan Vänrikki Stoolin tarinat, jotka olivat ruotsinkielisiä runoja - enimmäkseen ruotsalaisista sotapäälliköistä.

Äänestä

Osaat kääntää tämän ? Osaatko sanoa mitä kieltä tämä on ? Osaatko sanoa missä nämä ihmiset asuu ?

Erzänj mel, erzänj kel, Erzänj Mastor!

Äänestä
  • - Ersän mieli;
    - ersän kieli ja
    - ersän maa!

    Äänestä

Kaukaasialainen on aika lavea käsite. Ymmärsitkö, että kalevala on satua eikä siitä voi päätellä muinaisten kuolan meren asukkien laadusta mitään. Enkä tiedä ainuttakaan kansakoulua jossa olisi luettu kalevalaa paitsi äidinkielen opettajat keskikoulussa (molemmat kommunisteja). Skandinaavien tarusto on yksitoikkoisempaa luettavaa siitä miten he menivät paikasta toiseen ja kuolivat nälkään ja tauteihin tai saivat kirveestä päähän tai nuolen peffaan.

Äänestä

1. "Välskärin kertomuksia" on Topeliuksen teos ja "Vänrikki Stoolin tarinoita" on Runebergin teos.
2. "Kalevala" ei ole Lönnrothin ainoa eepos, vaan sillä on sisarteos "Kanteletar".
3. Kalevala ei sijoitu rajantakaiseen aasiaan, vaan Kainuuseen ja Suomeen yleensä.
4. Runebergin runoteos ei sijoitu tarpeeksi kauas historiassa kelvatakseen ykköskansalliseepoksemme.
5. Me suomalaiset olemme paremminkin fennoskandinaaveja.
6. Tarkista faktat.
7. Myös saagoissa kerrotaan Kainuusta ja Suomesta.

Äänestä
  • "3. Kalevala ei sijoitu rajantakaiseen aasiaan, vaan Kainuuseen ja Suomeen yleensä."

    Aasia ei ala Suomen itärajan takaa. Rajan takana on Eurooppaa aina Uralille asti.

    (Sivumennen sanoen kummastuttaa, että monet suomalaiset, median edustajat etummaisina, ovat menossa tai tulossa Eurooppaan / Euroopasta tarkoittaessaan muuta osaa Euroopasta kuin Pohjoismaita tai Suomea. Mistähän he ovat kotoisin, jos ei Euroopasta.)

    Lönnroth kokosi Kalevalan lähinnä Vienan karjalaisilta runonlaulajilta saaduista muistiinpanoistaan. Hän kulki keruumatkoilleen Kainuun kautta, mutta aineisto on peräisin nykyisen rajan takaa. Lönnrothin aikana raja oli avoin ja kulku esteetöntä. Kalevala on suomalaisten ja rajantakaisten karjalaisten yhteistä kulttuuriperintöä ja ainoa todellinen kansalliseepoksemme.

    "7. Myös saagoissa kerrotaan Kainuusta ja Suomesta."

    Kainulaiset on lähinnä 1900-luvun kansallismielisten historioitsijoiden rekonstruoima suomalainen eränkävijäheimo, jonka väitetään asuttaneen pohjoista Fennoskandiaa rautakaudella ja keskiajalla. Paikannimistössä on piirteitä, joiden on tulkittu viittaavan kainulaisiin. Näitä ovat Pohjois-Ruotsin Kainulaisjärvi ja Kainuunväylä (ruots. Kalixälv) sekä Suomessa Kainuun maakunta ja Kajaani (ruots. Kajaneborg eli suomennettuna Kainuun linna). Kainulaisten olemassaolosta ei kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyjä historiallisia todisteita. Perämeren alueen arkeologisten löytöjen, kuten röykkiöhautojen, yhteys mahdollisiin kainulaisiin on avoin kysymys.

    Kainulaisten on väitetty olleen Kvenlandin eli Muinais-Kainuun asukkaita, jotka olisivat hallinneet laajaa Pohjois-Suomessa sijainnutta valtakuntaa. Nykyisin kainu ja kainulainen ovat rinnakkaisnimenä myös Pohjois-Norjan suomalaisvähemmistölle eli kveeneille.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainulaiset

    Kvenland saagoissa
    Kvenland-niminen alue, joka lähteiden mukaan on sijainnut nyky-Suomen läntisellä rannikkoalueella, esiintyy islantilaisissa saagoissa. Muinais-Kainuuseen samaistetun Kvenlandin järjestäytyneen kaupankäynnin myöhemmiksi edustajiksi on katsottu mm. pirkkalaiset. 1200-luvulla kirjoitettu Egilin saaga kuvaa Kvenlandin yhtenäiseksi suuralueeksi, jolla on yhteinen kuningas. Myös eräs kveenien laki mainitaan. Saagojen käyttäminen lähteenä on osoitettu kiistanalaiseksi, mutta saagassa alueen maantieteellinen kuvaus on joka tapauksessa tarkka ja asianmukainen ja muiden maantieteeltään tunnettujen maiden osalta saagoja pidetään luotettavina. Egilin saagassa mainittu "kuningas" Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa.

    Kvenland mainitaan myös 1100-luvulla kirjoitetussa Fundin Noregr -tekstissä. Tässä saagassa esitellään joukko ilmeisesti fiktiivisiä "Suomen ja Kvenlandin kuninkaiksi" tulkittuja hahmoja, joista Norjan myyttisen perustajan Norrin väitetään polveutuvan. Jotkut harrastajatutkijat ovat halunneet nähdä saagassa hämäriä muistoja muinaisten kainulaisten sotaretkistä Norjaan merovingiajalla. Tämä on kuitenkin vain hataraa spekulaatiota. Rautakauden tähän vaiheeseen liittyviä arkeologisia löytöjä on Fennoskandian pohjoisosissa varsin vähän, eikä edellä esitettyjä ajatuksia voida niiden perusteella todistaa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuunmaa

    Kainuunmaa kalevalaisessa runoudessa

    Kainuunmaa ei esiinny nimenä missään muodossa kalevalaisessa runoudessa. Jotkut kuitenkin näkevät Kainuunmaan vastineena mahdollisesti Pohjolan sillä perusteella, että nykyisen Pohjanmaan nimi tarkoittaa Pohjolan maata, ja Pohjanmaa olisi maantieteellisesti lähellä oletettua muinaista Kainuunmaata. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole arkeologisia tai kirjallisia todisteita.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuunmaa

    Äänestä

  • korjausta kirjoitti:

    "3. Kalevala ei sijoitu rajantakaiseen aasiaan, vaan Kainuuseen ja Suomeen yleensä."

    Aasia ei ala Suomen itärajan takaa. Rajan takana on Eurooppaa aina Uralille asti.

    (Sivumennen sanoen kummastuttaa, että monet suomalaiset, median edustajat etummaisina, ovat menossa tai tulossa Eurooppaan / Euroopasta tarkoittaessaan muuta osaa Euroopasta kuin Pohjoismaita tai Suomea. Mistähän he ovat kotoisin, jos ei Euroopasta.)

    Lönnroth kokosi Kalevalan lähinnä Vienan karjalaisilta runonlaulajilta saaduista muistiinpanoistaan. Hän kulki keruumatkoilleen Kainuun kautta, mutta aineisto on peräisin nykyisen rajan takaa. Lönnrothin aikana raja oli avoin ja kulku esteetöntä. Kalevala on suomalaisten ja rajantakaisten karjalaisten yhteistä kulttuuriperintöä ja ainoa todellinen kansalliseepoksemme.

    "7. Myös saagoissa kerrotaan Kainuusta ja Suomesta."

    Kainulaiset on lähinnä 1900-luvun kansallismielisten historioitsijoiden rekonstruoima suomalainen eränkävijäheimo, jonka väitetään asuttaneen pohjoista Fennoskandiaa rautakaudella ja keskiajalla. Paikannimistössä on piirteitä, joiden on tulkittu viittaavan kainulaisiin. Näitä ovat Pohjois-Ruotsin Kainulaisjärvi ja Kainuunväylä (ruots. Kalixälv) sekä Suomessa Kainuun maakunta ja Kajaani (ruots. Kajaneborg eli suomennettuna Kainuun linna). Kainulaisten olemassaolosta ei kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyjä historiallisia todisteita. Perämeren alueen arkeologisten löytöjen, kuten röykkiöhautojen, yhteys mahdollisiin kainulaisiin on avoin kysymys.

    Kainulaisten on väitetty olleen Kvenlandin eli Muinais-Kainuun asukkaita, jotka olisivat hallinneet laajaa Pohjois-Suomessa sijainnutta valtakuntaa. Nykyisin kainu ja kainulainen ovat rinnakkaisnimenä myös Pohjois-Norjan suomalaisvähemmistölle eli kveeneille.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainulaiset

    Kvenland saagoissa
    Kvenland-niminen alue, joka lähteiden mukaan on sijainnut nyky-Suomen läntisellä rannikkoalueella, esiintyy islantilaisissa saagoissa. Muinais-Kainuuseen samaistetun Kvenlandin järjestäytyneen kaupankäynnin myöhemmiksi edustajiksi on katsottu mm. pirkkalaiset. 1200-luvulla kirjoitettu Egilin saaga kuvaa Kvenlandin yhtenäiseksi suuralueeksi, jolla on yhteinen kuningas. Myös eräs kveenien laki mainitaan. Saagojen käyttäminen lähteenä on osoitettu kiistanalaiseksi, mutta saagassa alueen maantieteellinen kuvaus on joka tapauksessa tarkka ja asianmukainen ja muiden maantieteeltään tunnettujen maiden osalta saagoja pidetään luotettavina. Egilin saagassa mainittu "kuningas" Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa.

    Kvenland mainitaan myös 1100-luvulla kirjoitetussa Fundin Noregr -tekstissä. Tässä saagassa esitellään joukko ilmeisesti fiktiivisiä "Suomen ja Kvenlandin kuninkaiksi" tulkittuja hahmoja, joista Norjan myyttisen perustajan Norrin väitetään polveutuvan. Jotkut harrastajatutkijat ovat halunneet nähdä saagassa hämäriä muistoja muinaisten kainulaisten sotaretkistä Norjaan merovingiajalla. Tämä on kuitenkin vain hataraa spekulaatiota. Rautakauden tähän vaiheeseen liittyviä arkeologisia löytöjä on Fennoskandian pohjoisosissa varsin vähän, eikä edellä esitettyjä ajatuksia voida niiden perusteella todistaa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuunmaa

    Kainuunmaa kalevalaisessa runoudessa

    Kainuunmaa ei esiinny nimenä missään muodossa kalevalaisessa runoudessa. Jotkut kuitenkin näkevät Kainuunmaan vastineena mahdollisesti Pohjolan sillä perusteella, että nykyisen Pohjanmaan nimi tarkoittaa Pohjolan maata, ja Pohjanmaa olisi maantieteellisesti lähellä oletettua muinaista Kainuunmaata. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole arkeologisia tai kirjallisia todisteita.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuunmaa

    Se miksi Kainuunmaata ei esiinny runoissa johtuu tietysti siitä että Kainuunmaa on yhtäkuin Kalevala joka puolestaan on yhtä Kvenland joka on yhtäkuin Hvenland joka on yhtäkuin Finland. Eli Varsinais-Suomi. Pohjola on siitä pohjoiseen eli Satakunta.

    Äänestä

  • On Tietysti kirjoitti:

    Se miksi Kainuunmaata ei esiinny runoissa johtuu tietysti siitä että Kainuunmaa on yhtäkuin Kalevala joka puolestaan on yhtä Kvenland joka on yhtäkuin Hvenland joka on yhtäkuin Finland. Eli Varsinais-Suomi. Pohjola on siitä pohjoiseen eli Satakunta.

    Mielenkiintoisena seikkana mainitsisin pari paikannimeä.

    Kauhajoella on kylä Kainasto (kainuu, khaino), joka merkitsee alavaa maata. Kainaston neva on nykyään suuri alava peltoaukea.

    Kainaston lähellä on Norinkylä, joka viittaa saagojen Norriin.

    Nimimerkkini Fornjotrin jälkeläisten väitetään muuttaneen Kainuusta Norjaan Romsdahliin, jonka läpi virtaa joki, jonka nimi on Rauma.

    Joku mainitsi palstalla, että rauma tarkoittaa virtaa muinaisgermaaniksi. Olisi hauska tietää lisää miten rauma sana on muuttunut ja missä muualla germaanisella alueella on rauma-nimiä virtoja.

    Äänestä

  • Forn.Jotr kirjoitti:

    Mielenkiintoisena seikkana mainitsisin pari paikannimeä.

    Kauhajoella on kylä Kainasto (kainuu, khaino), joka merkitsee alavaa maata. Kainaston neva on nykyään suuri alava peltoaukea.

    Kainaston lähellä on Norinkylä, joka viittaa saagojen Norriin.

    Nimimerkkini Fornjotrin jälkeläisten väitetään muuttaneen Kainuusta Norjaan Romsdahliin, jonka läpi virtaa joki, jonka nimi on Rauma.

    Joku mainitsi palstalla, että rauma tarkoittaa virtaa muinaisgermaaniksi. Olisi hauska tietää lisää miten rauma sana on muuttunut ja missä muualla germaanisella alueella on rauma-nimiä virtoja.

    Siis Tanskan ja Ruotsin välisistä salmista yksi on Juutinrauma.

    Äänestä

  • Juutinrauma kirjoitti:

    Siis Tanskan ja Ruotsin välisistä salmista yksi on Juutinrauma.

    Hyvä havainto. Kiitoksia.

    Juutinrauma on ruotsiksi Öresund. Suomeksi tarkoittanee juuttien virtaa?

    Mitenköhän on rauma-sanan germaanisuuden kanssa?

    Äänestä

  • Forn.Jotr kirjoitti:

    Hyvä havainto. Kiitoksia.

    Juutinrauma on ruotsiksi Öresund. Suomeksi tarkoittanee juuttien virtaa?

    Mitenköhän on rauma-sanan germaanisuuden kanssa?

    Ström nyky-sveduksi. Stream englanniksi.

    Proto-Germanic: *strauma-z, *straumō, (?) *strūma-z

    Swedish: ström; strömma vb.

    Äänestä

  • Proto-Germaani kirjoitti:

    Ström nyky-sveduksi. Stream englanniksi.

    Proto-Germanic: *strauma-z, *straumō, (?) *strūma-z

    Swedish: ström; strömma vb.

    Ok, hyvä tietää ja kiitokset.

    Onko netissä lähdettä?

    Äänestä


  • Forn.Jotr kirjoitti:

    Mielenkiintoisena seikkana mainitsisin pari paikannimeä.

    Kauhajoella on kylä Kainasto (kainuu, khaino), joka merkitsee alavaa maata. Kainaston neva on nykyään suuri alava peltoaukea.

    Kainaston lähellä on Norinkylä, joka viittaa saagojen Norriin.

    Nimimerkkini Fornjotrin jälkeläisten väitetään muuttaneen Kainuusta Norjaan Romsdahliin, jonka läpi virtaa joki, jonka nimi on Rauma.

    Joku mainitsi palstalla, että rauma tarkoittaa virtaa muinaisgermaaniksi. Olisi hauska tietää lisää miten rauma sana on muuttunut ja missä muualla germaanisella alueella on rauma-nimiä virtoja.

    Paikallistietoa Norinkylän nimen syntyyn:

    Norinkylän nimen syntyä ei ole voitu (paikallisten historian tutkijoiden mukaan) paikantaa varmasti.
    Oletetaan että, Nor- viittaa pohjoiseen. Toisaalta on olemassa tarina jonka mukaan kylän ensimmäinen asukas on ollut norjalaisen kuninkaan poika, poika joka tuli karkotutetuksi kodistaan.

    Nykyään Norinkylä kuuluu Teuvan kuntaan, mutta aikoinaan se oli osa Suur-Ilmajoen pitäjää. ...joten osana Ilmajokea kylä on enemmenkin on ollut eteläinen kuin pohjoinen. (Nykyinen Teuva kuului muutoin Närpiön pitäjään.)
    Vakinaisen asutuksen Norinkylä on saanut suhteellisen myöhään vasta 1700-luvun lopussa, kylän pellot on aikaisemmin olleet vain kaukoniittyjä.

    Kainasto nimimen kylä löytyy niin Kauhajoelta kuin Ylistarostakin.

    Äänestä

  • korjausta kirjoitti:

    "3. Kalevala ei sijoitu rajantakaiseen aasiaan, vaan Kainuuseen ja Suomeen yleensä."

    Aasia ei ala Suomen itärajan takaa. Rajan takana on Eurooppaa aina Uralille asti.

    (Sivumennen sanoen kummastuttaa, että monet suomalaiset, median edustajat etummaisina, ovat menossa tai tulossa Eurooppaan / Euroopasta tarkoittaessaan muuta osaa Euroopasta kuin Pohjoismaita tai Suomea. Mistähän he ovat kotoisin, jos ei Euroopasta.)

    Lönnroth kokosi Kalevalan lähinnä Vienan karjalaisilta runonlaulajilta saaduista muistiinpanoistaan. Hän kulki keruumatkoilleen Kainuun kautta, mutta aineisto on peräisin nykyisen rajan takaa. Lönnrothin aikana raja oli avoin ja kulku esteetöntä. Kalevala on suomalaisten ja rajantakaisten karjalaisten yhteistä kulttuuriperintöä ja ainoa todellinen kansalliseepoksemme.

    "7. Myös saagoissa kerrotaan Kainuusta ja Suomesta."

    Kainulaiset on lähinnä 1900-luvun kansallismielisten historioitsijoiden rekonstruoima suomalainen eränkävijäheimo, jonka väitetään asuttaneen pohjoista Fennoskandiaa rautakaudella ja keskiajalla. Paikannimistössä on piirteitä, joiden on tulkittu viittaavan kainulaisiin. Näitä ovat Pohjois-Ruotsin Kainulaisjärvi ja Kainuunväylä (ruots. Kalixälv) sekä Suomessa Kainuun maakunta ja Kajaani (ruots. Kajaneborg eli suomennettuna Kainuun linna). Kainulaisten olemassaolosta ei kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyjä historiallisia todisteita. Perämeren alueen arkeologisten löytöjen, kuten röykkiöhautojen, yhteys mahdollisiin kainulaisiin on avoin kysymys.

    Kainulaisten on väitetty olleen Kvenlandin eli Muinais-Kainuun asukkaita, jotka olisivat hallinneet laajaa Pohjois-Suomessa sijainnutta valtakuntaa. Nykyisin kainu ja kainulainen ovat rinnakkaisnimenä myös Pohjois-Norjan suomalaisvähemmistölle eli kveeneille.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainulaiset

    Kvenland saagoissa
    Kvenland-niminen alue, joka lähteiden mukaan on sijainnut nyky-Suomen läntisellä rannikkoalueella, esiintyy islantilaisissa saagoissa. Muinais-Kainuuseen samaistetun Kvenlandin järjestäytyneen kaupankäynnin myöhemmiksi edustajiksi on katsottu mm. pirkkalaiset. 1200-luvulla kirjoitettu Egilin saaga kuvaa Kvenlandin yhtenäiseksi suuralueeksi, jolla on yhteinen kuningas. Myös eräs kveenien laki mainitaan. Saagojen käyttäminen lähteenä on osoitettu kiistanalaiseksi, mutta saagassa alueen maantieteellinen kuvaus on joka tapauksessa tarkka ja asianmukainen ja muiden maantieteeltään tunnettujen maiden osalta saagoja pidetään luotettavina. Egilin saagassa mainittu "kuningas" Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa.

    Kvenland mainitaan myös 1100-luvulla kirjoitetussa Fundin Noregr -tekstissä. Tässä saagassa esitellään joukko ilmeisesti fiktiivisiä "Suomen ja Kvenlandin kuninkaiksi" tulkittuja hahmoja, joista Norjan myyttisen perustajan Norrin väitetään polveutuvan. Jotkut harrastajatutkijat ovat halunneet nähdä saagassa hämäriä muistoja muinaisten kainulaisten sotaretkistä Norjaan merovingiajalla. Tämä on kuitenkin vain hataraa spekulaatiota. Rautakauden tähän vaiheeseen liittyviä arkeologisia löytöjä on Fennoskandian pohjoisosissa varsin vähän, eikä edellä esitettyjä ajatuksia voida niiden perusteella todistaa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuunmaa

    Kainuunmaa kalevalaisessa runoudessa

    Kainuunmaa ei esiinny nimenä missään muodossa kalevalaisessa runoudessa. Jotkut kuitenkin näkevät Kainuunmaan vastineena mahdollisesti Pohjolan sillä perusteella, että nykyisen Pohjanmaan nimi tarkoittaa Pohjolan maata, ja Pohjanmaa olisi maantieteellisesti lähellä oletettua muinaista Kainuunmaata. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole arkeologisia tai kirjallisia todisteita.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuunmaa

    Oliko vaikeasti äännettävä Väinämöinen tuo Faravid. Silloin tuo Egilin saaga olisi myyttinen tarina eikä pohjautuisi historiallisiin aineksiin.

    "1200-luvulla kirjoitettu Egilin saaga kuvaa Kvenlandin yhtenäiseksi suuralueeksi, jolla on yhteinen kuningas. Myös eräs kveenien laki mainitaan. Saagojen käyttäminen lähteenä on osoitettu kiistanalaiseksi, mutta saagassa alueen maantieteellinen kuvaus on joka tapauksessa tarkka ja asianmukainen ja muiden maantieteeltään tunnettujen maiden osalta saagoja pidetään luotettavina. Egilin saagassa mainittu "kuningas" Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa"

    Äänestä

että kaikki suomalaiset olisivat karjalaisia. Voit olla ihan vapaasti savolainen.

Äänestä

Vad menar du egentligen?

"On maamme köyhä, siksi jää..."

Äänestä

"..Lönnrotin tekemää siperialais-aasialaisten itkuvirsien
keruuretkeä, ja .. Kalevalaa olisi Runebergin "Välskärin
kertomuksia"

_ _ _ _ _ _ _ _ _

Tätäkö koululaitoksemme taso on siellä Pohjanmaalla?

- Eipä ihme, että suomalaisten ja etenkin suomalaisen
nuorison itsetunto on alhaalla!

Ja eipä ihme sekään, että freudenthalistien RKP:n uusi
puheeenjohta "Mikä-Hänen-Nimensä-Nyt-Olikaan" pyrkii
oman ilmoituksensa mukaan seuraavassa hallituksessa
juuri OPETUSMINISTERIKSI?

Äänestä

Miksi me kuollaan onnettomuuksissa, liikenteessä, vesillä, työpaikoilla niiku venäläiset?
Tilastot puhuu katkeraa kieltä, meitä kuolee puolet enämpi tapaturmaisesti turhaan kuin länsimaalaisia, siis niiku ruotsalaisia esim.
Revitään siittä sitte !

Äänestä

Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Suomelle. kirjoitti:

Ilman Lönnrotin tekemää siperialais-aasialaisten itkuvirsien keruuretkeä, ja sen perusteella koottua Kalevalaa olisi Runebergin "Välskärin kertomuksia" nyt Suomen ykköskansalliseepos.

Sven Dufva ja kumppanit olisivat saaneet ansaitsemansa näkyvämmän aseman Suomen tarustossa.

Nyt kouluissa jo alaluokilta lähtien pakkosyötetään jotakin rajantakaisten aasialaisten tarustoja, muka suomalaisina. Hyi olkoon.

Olemme skandinaaveja, emmekä mitään karjalaisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu