Olen havainnut usein Raamattua lukiessani sen Sanan ravitsevan ja vahvistavan Henkeäni.
Toisaalta tämä ei ole mikään uusi sanoma uskoville, mutta se on ainakin aina yhtä siunattu kokemus. Tänään Jobin kirjaa lukiessani koin jälleen tuon saman ihmeen ja mieleeni tuli eräs ihana muisto vuosien takaa:
Olin vuonna 1972 tilapäisesti töissä teollisuusvartijana Helsingin Elannon autohalleilla. Jouduin ensi kertaa olemaan töissä Jouluaattona. Vaikka tiedän, ettei Yeshua syntynyt Jouluna, niin silti koin masennusta joutuessani olemaan ensi kertaa töissä Jouluaattona, koska yleensä hiljennyn juuri Jouluna muistamaan Vapahtajani syntymää. Mulla oli Raamattu vartiokopissa ja rukoilin sinä aattona hiljaa Korkeinta sanoen sydämessäni:
"Olen niin masentunut joutuessani olemaan töissä Jouluaattona. Voisitko ilahduttaa minua antamalla pienen huomionosoituksen mulle henkilökohtaisesti. Pyydän, anna mulle Joulukukka. Koin Herran kysyvän, että minkälaisen ja minkä värisen ? Mietin hetkisen seuraavaa: "Tahdon hyasintin. Valkoinen tarkoitaisi lahjavanhurskautta eli valtavaa lahjaa Sinulta. Sininen tarkoittaisi, että olet uskollinen myös minua kohtaan. Vaaleanpunainen tarkoittaa, että rakastat minua. Siispä, Korkein, valitse hyasintin väri tämän perusteella !"
Kun kello osoitti jo vähää vaille 23, niin kuulin korkokenkien kopinaa ulkona kadulla. Nuori kaunis nainen sipsutteli kopilleni käsissään suurin vaaleanpunainen hyasintti, jonka olen eläessäni nähnyt. Tunsin hänet myymäläauton rahastajaksi, jonka kauneuden olin pannut merkille jo aiemminkin. Hän sanoi: "Moi Jacob. Ajattelin antaa sulle tämän joulukukan, koska joudut olemaan töissä Jouluaattona. Voisitko antaa mulle luvan hakea kaljalasti autostani ?"
Silloin ymmärsin, että Korkein oli vaikuttanut tuon naisen sydämessä tahtonsa toteutumisen rukousaiheeni suhteen tällä tavalla ikäänkuin lahjomalla minut kauniilla joulukukalla, sillä teollisuusvartijana en olisi saanut antaa tuolle naiselle lupaa mennä hakemaan kaljalastia...
Tunsin sydämessni suurta myötätuntoa tuota kaunotarta kohtaan ja sanoin: "Ystävä rakas hae niin paljon kaljapulloja kuin tahdot !" Sitten kerroin hänelle, miksi hän oli tuonut minulle tuon joulukukan. Nainen kuunteli tarkkaan ja näin kuinka kyyneleet alkoivat valua hänen poskilleen. Kun pyysin häntä katsomaan pöydälläni olevaa Raamattuaiheista korttia, jossa luki:
"Kristus on Lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo" ..., niin
nainen tuli erittäin miettiväksi ja sanoi:
"Odota hetkinen, niin noudan Raamattuni tänne !"
Kohta hän saapuikin ja sanoi, ettei usko Uuteen Testamenttiin, mutta hän rakastaa Jobin kirjaa. Kun hän avasi Raamattunsa Jobin kirjan kohdalta, niin näin, että lähes jokainen sen jakeista oli alleviivattu ja monella sivulla oli sellainen röpelökohta, joka (kokemukseni mukaan) muodostuu siitä, kun kyyneleitä tipahtaa lehdelle. Kysyin naiselta: "Miksi pidät juuri Jobin kirjasta ?"
Hän vastasi: "Elämässäni on ollut niin suuria suruja. Mieheni on hyljännyt minut ja olen joutunut olemaan yksinhuoltaja vuosikaudet. Aina kun luen Jobin kirjaa, koen Korkeimman lohduttavan minua. Syy siihen, että sain tämän valtavan hyasintin, on se, että työnantajani aina muistaa minua kaikkein kauneimmalla hyasintilla, jonka kukkamyynnistä löytää."
Siitä hyasintista kasvoi vielä kolme uutta vaaleanpunaista, normaalia suurempaa hyasinttia julistamaan Korkeimman rakkautta minua kohtaan.
Tuosta tapauksesta on kulunut jo vuosia, mutta Jobin kirja toi sen jälleen mieleeni. Mikä siunattu Raamattu ! Halleluyah !
Siunausta Jeshuassa !
Toisaalta tämä ei ole mikään uusi sanoma uskoville, mutta se on ainakin aina yhtä siunattu kokemus. Tänään Jobin kirjaa lukiessani koin jälleen tuon saman ihmeen ja mieleeni tuli eräs ihana muisto vuosien takaa:
Olin vuonna 1972 tilapäisesti töissä teollisuusvartijana Helsingin Elannon autohalleilla. Jouduin ensi kertaa olemaan töissä Jouluaattona. Vaikka tiedän, ettei Yeshua syntynyt Jouluna, niin silti koin masennusta joutuessani olemaan ensi kertaa töissä Jouluaattona, koska yleensä hiljennyn juuri Jouluna muistamaan Vapahtajani syntymää. Mulla oli Raamattu vartiokopissa ja rukoilin sinä aattona hiljaa Korkeinta sanoen sydämessäni:
"Olen niin masentunut joutuessani olemaan töissä Jouluaattona. Voisitko ilahduttaa minua antamalla pienen huomionosoituksen mulle henkilökohtaisesti. Pyydän, anna mulle Joulukukka. Koin Herran kysyvän, että minkälaisen ja minkä värisen ? Mietin hetkisen seuraavaa: "Tahdon hyasintin. Valkoinen tarkoitaisi lahjavanhurskautta eli valtavaa lahjaa Sinulta. Sininen tarkoittaisi, että olet uskollinen myös minua kohtaan. Vaaleanpunainen tarkoittaa, että rakastat minua. Siispä, Korkein, valitse hyasintin väri tämän perusteella !"
Kun kello osoitti jo vähää vaille 23, niin kuulin korkokenkien kopinaa ulkona kadulla. Nuori kaunis nainen sipsutteli kopilleni käsissään suurin vaaleanpunainen hyasintti, jonka olen eläessäni nähnyt. Tunsin hänet myymäläauton rahastajaksi, jonka kauneuden olin pannut merkille jo aiemminkin. Hän sanoi: "Moi Jacob. Ajattelin antaa sulle tämän joulukukan, koska joudut olemaan töissä Jouluaattona. Voisitko antaa mulle luvan hakea kaljalasti autostani ?"
Silloin ymmärsin, että Korkein oli vaikuttanut tuon naisen sydämessä tahtonsa toteutumisen rukousaiheeni suhteen tällä tavalla ikäänkuin lahjomalla minut kauniilla joulukukalla, sillä teollisuusvartijana en olisi saanut antaa tuolle naiselle lupaa mennä hakemaan kaljalastia...
Tunsin sydämessni suurta myötätuntoa tuota kaunotarta kohtaan ja sanoin: "Ystävä rakas hae niin paljon kaljapulloja kuin tahdot !" Sitten kerroin hänelle, miksi hän oli tuonut minulle tuon joulukukan. Nainen kuunteli tarkkaan ja näin kuinka kyyneleet alkoivat valua hänen poskilleen. Kun pyysin häntä katsomaan pöydälläni olevaa Raamattuaiheista korttia, jossa luki:
"Kristus on Lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo" ..., niin
nainen tuli erittäin miettiväksi ja sanoi:
"Odota hetkinen, niin noudan Raamattuni tänne !"
Kohta hän saapuikin ja sanoi, ettei usko Uuteen Testamenttiin, mutta hän rakastaa Jobin kirjaa. Kun hän avasi Raamattunsa Jobin kirjan kohdalta, niin näin, että lähes jokainen sen jakeista oli alleviivattu ja monella sivulla oli sellainen röpelökohta, joka (kokemukseni mukaan) muodostuu siitä, kun kyyneleitä tipahtaa lehdelle. Kysyin naiselta: "Miksi pidät juuri Jobin kirjasta ?"
Hän vastasi: "Elämässäni on ollut niin suuria suruja. Mieheni on hyljännyt minut ja olen joutunut olemaan yksinhuoltaja vuosikaudet. Aina kun luen Jobin kirjaa, koen Korkeimman lohduttavan minua. Syy siihen, että sain tämän valtavan hyasintin, on se, että työnantajani aina muistaa minua kaikkein kauneimmalla hyasintilla, jonka kukkamyynnistä löytää."
Siitä hyasintista kasvoi vielä kolme uutta vaaleanpunaista, normaalia suurempaa hyasinttia julistamaan Korkeimman rakkautta minua kohtaan.
Tuosta tapauksesta on kulunut jo vuosia, mutta Jobin kirja toi sen jälleen mieleeni. Mikä siunattu Raamattu ! Halleluyah !
Siunausta Jeshuassa !
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulle Raamatun lukeminen aihettaa ärtymystä ja vihaa. Epäselkeää liirumlaarumia. Täynnä ahdasmielisyyttä ja ristiriitaisuuksia. Kielletään sitä, kieleltään tätä. Pelotellaan kadotuksella. Alistetaan naisia. Kivitetään. Pidetään orjia...
Ikävä kuulla että sinulla on tuollaisia kokemuksia raamatusta. Olet tainnut lukea Vanhaa Testamenttia? Se kertoo israelin kansan vaiheista ja vanhan liiton ajasta jolloin Jeesus ei vielä ollut tullut maanpäälle ja tuonut ihmisille mahdollisuutta tulla Jumalan eteen avoimin mielin.
Kieltämättä se voi olla aika ahdistavaa luettavaa, varsinkin asiaan perehtymättömälle.
Koeta seuraavaksi lukea Johanneksen evankeliumia, löydät sen Uuden Testamentin alkupuolelta. Siinä on koko kristinuskon ydin, ja uskon että se voisi selventää sinulle monia asioita ja ennenkaikkea korjata käsitystäsi Jumalasta.
Emmauksen Marian tavoin valinnut HYVÄN OSAN ja kirjoitti Sulle hyvän ohjeen. Menettele sen mukaisesti.
Lisäksi Sinun kannattaa lukea kaikki kolme Johanneksen kirjettä ja luvun 1.Kor.13, jonka olen opetellut ulkoa...
Siunausta ja toipumista mainitsemistasi tunteista Yeshuan armollisessa yhteydessä !
Kyllä UT:nkin puolella ahdasmielisyys rehottaa. Jeesuksen vertauskuvatkin ovat hämäriä. Asioista pitäisi puhua niiden nimillä, ei millään järjettömillä vertauksilla. Ja koko lunastus/ristinkuolema ovat makaaberi huru-ukkojen keksimä näytelmä.
Ko. opusta on kyllä tullut luettua ja sen lukeminen on vain vahvistanut epäuskoani.
Ei UT kumoa kaikkea mitä VT:n puolella kerrotaan. Se Jumalahan on kuitenkin sama omituisia virheitä tekevä olento, jota sitten silti väitetään kaikkitietäväksi ja -osaavaksi...