Kuvaile omin sanoin millainen hän on?
Millainen Jeesus on?
Tapio__
4490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pysähdyin otsikkosi äärelle ”Millainen Jeesus on?” ja luettuani lyhykäisen viestisi ”Kuvaile omin sanoin millainen hän on?”, aloin oitis itkemään. Itku tuli rakkaudesta Häneen, joka on kaikkeni. Kerron sinulle Hänestä vain jotain, sillä vaikka kuinka kieputtelisin sanoja Häntä kuvaillakseni, en saa Häntä mahtumaan edes rivien väliin. Jeesus on Ihmeellinen. Hän on sitä siksi, koska Hän on Jumala. Kerron sinulle Jeesuksesta oman kokemukseni kautta.
Ilman Jeesusta en sinulle tässä kirjoittelisi. Kun joku, joka uskoo sinuun, vaikka uskosi on kuin tyhjä kastelukannu - kun sinulta on toivo mennyt; pyytelet vain anteeksi, kun et enää jaksa, kun et enää toivo mitään; kun joku, joka ei luovuta, vaikka sinä olet jo luovuttanut; kun joku, joka rakastaa, vaikka sinä et enää mistään välitä - - kun se Joku on Jeesus, olet hyvissä käsissä. Jeesus täytti kastelukannuni ja kasteli elämäni kuivan kukkapenkin. Virkosin eloon. Jeesuksen teko elämässäni on korvaamatonta.
Jeesus on Opettajani ja Mestarini, jota sekä pelkään, että rakastan. Hän on Pyhä Rakkaus, jonka rinnalla kauneinkin rakkausrunoni on vain köykäinen sepustus. Pelko Jeesusta kohtaan ei ole samaa, kuin mitä pelätään tuntemattoman edessä pimeän, huokaavan tippukiviluolan suulla, vaan se on syvästä kunnioituksesta lähtöisin olevaa syntisen ihmisen tietoisuutta Jumalasta, jolla on valta sekä tuomita, että armahtaa. Sellainen pelko ei sido, vaan vapauttaa elämään. Jeesuksessa minulla on Elämä ja voimassa oleva pysyvä anteeksiantamus.
Eksyttäjällä oli minusta tiukka ote vuosien ajan, kunnes Jeesus minut siitä vapautti. Vaikka olin lapsuudestani lähtien rukoillut Jumalaa, silti jotain ratkaisevaa puuttui. En tuntenut Jeesusta. Elämääni hallitsi eksyttäjän vastenmielinen läsnäolo ja sen kautta ahdistava pelko ja levottomuus, huolet ja murheet, epävarmuus ja turvattomuus.. Rukoilin Jumalalta apua, mutta apu näytti vain loittonevan minusta. Onneksi niin ei käynyt, sillä elämäni umpikujille asteli Mies. En tuntenut Häntä. Hänellä oli seuranaan Puolustaja, mutten Häntäkään tuntenut. Minulla ei ollut muuta kuin kurja, itsekäs itseni, jolla lähestyä tuota Miestä. Hän katsoi minua. Hänen katseensa oli lempeä ja se paljasti minut täysin. Silti se katse vain rakasti, vain rakasti. Hän sanoi: ”Vihdoinkin, Sirpa.” Hänen rauhallisen varma, ajan pysäyttävä, lempeän rakastava äänensä sulatti ympäriltäni valtavat jäävuoret. Olin luullut tuntevani Jumalan, mutta tällaista Rakastavaa Pyhyyttä en ollut saanut ennen kohdata. Kohtasin Jeesuksen, joka pelasti minut eksyttäjän poljennan alta. Jeesus on Voittaja ja Hän totisesti on Vapahtajani. Hänessä olen turvassa.
Jeesus on kärsivällinen. Hän on Jumalani, joka ei virheistäni tuskaannu. Monet kerrat Hän on saanut nostaa minut jaloilleni, kun olisin mieluummin jäänyt matelemaan ja syömään maan tomua tehtyäni jotain Hänen tahtoaan vastaan. Ja kun Hän minut syliinsä nostaa, on Hänen otteensa varma ja voimakas, mutta samalla hellimmistä hellin! Hän on Auttajani, Rohkaisijani ja Neuvonantajani. Niin usein tahdon tehdä asioita omin päin, sillä luulen välillä hallitsevani asiat. Hän ohjaa minut kuitenkin isällisen lempeästi katsomaan rutiinien ulkopuolelle. Hän näyttää minulle elämästä uusia puolia. Jeesuksen myötäelävä, rakastava olemus saa minut haluamaan noudattaa Hänen tahtoansa ilolla.
Jeesus on uskollinen Ystäväni. Tiedän, ettei Hän jätä minua, vaikka päiväni olisi kuinka tympeä tahansa ja purkaisin Häneen koko sen sisällön. En voi keneltäkään vaatia olemaan hänen kaltaisensa, sillä en itsekään pysty olemaan Hän. Koska Hän on Rakkaus, Hän ei väsy rakastamaan. Hän saa minut luovuttamaan Hänelle kurjimmankin päiväni aikana keräämäni aseistuksen. Joskus tahtoisin pitää kiinni oikeassa olemisestani, mutta kun pysähdyn Jeesuksen kasvojen eteen vain hetkeksi, ymmärrän, että olin jälleen väärässä. Hänen erehtymätön viisautensa ällistyttää minua yhä uudestaan.
Jeesus on huumorintajuinen. Sen lisäksi, kuin mitä Hän on avannut minulle huumoriin sisältyviä mahdollisuuksia, on Hän opettanut minut nauramaan myös itselleni, mokilleni. Hän on saanut minut jopa uskomaan, että ne ovat minulle hyväksi. Kun olo on tärähtänyt jonkin kommelluksen jälkeen, on Hän lähin Linnani, jonne piiloutua häpeältä. Hän ei naura minulle, vaan ottaa pienimmänkin murheeni vakavasti. Surkuttelen Hänelle arvokkuuteni menetystä hetken, mutta ihmeellisesti Hän saa minut jälleen astumaan esiin ja nauramaan koko jutulle.
Kun puhun Jeesukselle, tiedän, että Hän kuulee minua. Pyhä Henkikin sen todistaa. Joskus Jeesus vastaa rukouksiini haluamallani tavalla, joskus ei. Silloinkin, kun en saa haluamaani, tiedän, että Jeesus tietää, mikä minulle on parasta. Se on turvallista. Jeesuksen omana minulla on kipuni siinä missä kenellä tahansa, mutta kun minulla on Hänet, voin kestää kipuni särkymättä. Hän on eheyttänyt minua kokemistani ikävistä asioista ja sydämeni on vapaa katkeruudesta. Hän on Parantajani, jolle kuuluu kaikki kunnia. Jeesus saa minut näkemään elämäni varjopuolissakin tarkoituksen. Kun kaikkea en ymmärrä, luotan siihen, että Jeesus ymmärtää minunkin puolestani.
Herrani elää ja tiedän pääseväni Hänen luoksensa eräänä päivänä. Hän on sen minulle luvannut ja luotan Hänen Sanaansa.
Jeesus on Elämäni. Ilman Jeesusta minulla ei olisi elämää.
-WideView
Kiitos pitkästä kuvauksesta. Hieno taulu tuolla sun profiilisivulla. On aina mielenkiintoista kuulla henkilökohtanen kuvaus.
"Jotta puolin ja toisin saisimme rohkaisua yhteisestä uskostamme." Room. 1:12
Kirjoitit: "Sillä vaikka kuinka kieputtelisin sanoja Häntä kuvaillakseni, en saa Häntä mahtumaan edes rivien väliin. Jeesus on Ihmeellinen. Hän on sitä siksi, koska Hän on Jumala." Tuohon tuli mieleen, että Paavalikin sanoi samaan tapaan:
"Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee." 1. Kor. 13:12
"Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee." 1. Kor. 13:12
Amen. Herra on hyvä. Hänessä ei ole vääryyttä, ei virhettä, ei minkäänlaista laittomuutta. Jeesus yksin on Pyhä Uhrikaritsamme meidän syntiemme tähden annettu. Emme voi hurskastella Hänen edessänsä yhdelläkään hyvällä teolla, emme edes sillä, kuinka ”hyvin” me Hänet tunnemme. Armoa on kaikki tämä, mitä Hän itsestänsä avaa.
Kuvastin-arvoitus aukeaa elämällä se todeksi.
Samoin kuin Jeesuksesta mahtuu kerrottavaa rivien väliinkin, mahtuu meistäkin elämämme rivien väliin kilometreittäin tarinaa, jonka vain Jumala taitaa lukea. Kun emme saa selkoa itsestämme, on meillä aina Hänet, joka meidät täydellisesti tuntee ja jonka puoleen voimme turvallisesti kääntyä. Hän on armollinen Jumala, joka ei kätkeydy vilpittömältä sydämeltä.
”Minä olen rakkaani oma, ja rakkaani on minun –
hän, joka paimentaa liljojen keskellä.” Kork. v. 6: 3
Ole siunattu, ystäväni
-WideView
PS. Profiilisivullani näkyvän taulun, (jota sanoit hienoksi), on kirpparilöytö jonkun vuoden takaa. Taulu on jo toista vuotta opiskelija-asuntoni seinällä. Taulussa ei näy tekijän nimeä, mutta se voi voisi löytyä kehyksen alta. Taustapahvin kiinnitykseen on kuitenkin käytetty perinteistä liimapaperia, enkä ole raskinut poistaa sitä, ja niin taulu on alkuperäisasussaan.
Jumalan Poika, joka istuu Isän kaikkivaltiaan oikealla puolella.