Kumpi voittaisi?
Olisiko Samurailla mitään mahdollisuuksia Eurooppalaista ritaria vastaan? jos molempien varusteet olisivat 1300-1400 luvuilta.
Itse luulen että Ritari voittasi samurain helposti...
Olisiko Samurailla mitään mahdollisuuksia Eurooppalaista ritaria vastaan? jos molempien varusteet olisivat 1300-1400 luvuilta.
Itse luulen että Ritari voittasi samurain helposti...
Vastaukset 34
Vanhimmat
vanha pinja´
poika häipää´
taisi olla ninja!
Ritari olisi vasta havainnut silmikkonsa takaa samurain lähestyvän, samalla kun se olisi ketterästi ukemilla pyörähtäny ritarin taakse ja saumojen kohdalta sivaltanut jalat ja kädet irti! Kyllä jämpti on näin!
huippuja, miekkojen käytön ammattilaisia, jotka kehittivät siitä lähes taidetta. Ja kun tähän lisätään japanilaisen kulttuurin samuraille asettamat tiukat vaatimukset, joita samuraiperinteessä tiukasti noudatettiin, olisivat ritarit hävinneet 3 - 0!
Ensinäkin kumpikin olisi ollut ammattisoturi. kumpikin olisi harjoitellut säännöllisesti aseidensa ja varusteidensa parasta käyttöä. Keskimääräinen ritarin (Temppelinritarien päiväohjelma on tiedossa) päivä sisälsi jopa 9 tuntia aseharjoittelua ja tämä oli rauhan aikaan.
Samurai, joka myös työskenteli ammattisotilaana ylimykselle, harjoitteli taatusti yhtä pitkään.
1200-1300 luku on ritarin kannalta ihanteellinen, mutta se elokuvien ja historian Samurai ei ollut vielä jalostunut tunnetuun muotoon (1200- luvulla varsinaista bushidoa ei ollut ja samurai oli ennemmän palkkasoturi, kuin ritari ja hänen yleisin aseenskaan ei vielä tuolloin ollut pitkämiekka vaan jousi.)
[Japanilaisiin pitkämiekkoihin kuuluu eräänä aseena myös kuuluisa katana. Ne jaotellaan yleensä pituuden, kärjen ja kädensijan mukaan, mutta myös miten niitä kannetaan. Malleja on noin tusina.]
Samurain miekka ja panssari kehittyivät vasta myöhemmin, 1500-1600 luvuilla, jolloin alkoi Samuraiden kultakausi joka jatkui aina 1800-luvlle asti.
Mutta otetaan vaikka 1600- luvun Samurai ja 1300-luvun ritari. Eroa kavereilla on 300 vuotta, mutta kumpikin olisi taatusti tunnistanut toisensa tastelukentällä.
Ensinäkin ritari. Ritari oli sodassa raskas ratsumies. Hänellä oli allaan sotahevonen, jotka olivat suurempia, kuin suurimmatkaan nykyiset hevoset. Panssaroituna ja matkustaen painavalla hevosella ritarilla on hyvin vähän pelättävää rynnäköidessään peitsi kädesään.
[Nykyhevosista suurin on Clydesdale, 18 kättä korkea mammutti (n.180 cm). Clydesdale on kuitenkin risteytys oikean sotahevos oriin ja maatiaishevos tamman kesken. Sotahevoset saattoivat pannsari- ja luulöytöjen perusteella olla jopa 21 kättä (210 cm) korkeita.]
Japanilaiset hevoset olivat pienempiä ja siten kykenemättömiä kantamaan omaa panssaria. Tähän oli syynä paitsi vuoristoinen maa, myös se että Japanissa kasvatettiin lähinnä riisiä, joka ei sovi hevosten appeeksi. Suurikokoinen sotahevonen ei yksinkertaisesti pysy terveenä pelkällä laiduntamisella, kun taas pienet aasialaiset hevoset pärjäävät silläkin.
Hevoset eivät siksi näytelleet yhtä merkittävää osaa Samurain elämässä, kuin ne tekivät Ritarin uralla.
Joten jos taistelijat tapasivat todellisella taistelutantereella, Ritari luultavasti ratsastaisi Samurain alleen, varrastaen tämän peitsellään. Sitä varten ritarit taistelukentille tulivat, oman aikansa tankeiksi ja Samurain varustukseen tai taktiikoihin ei kuulu mitään, millä moiseen voisi vastata. Mongoolitkin olivat helisemässä jos tapasivat ritareita suoralla taistelutantereella. Heidän menestyksensä ritareita vastaan perustui nimenomaan keveisiin hevosiin, jolla he saattoivat ohittaa raskaalla kuormastolla varustetun ritariarmeijan ja hyökätä selustaan ja kaupunkeihin, sanalla sanoen, mongoolit kävivät salmasotaa.
Mutta asetetaampa miehet miekkailemaan tasaiselle.
Samurain ase on vaikkapa juuri Katana. Terä kolme jalkaa (japanilainen jalka, lähes tasan 30 cm), kädensija yhden jalan. Terä kahdesta erillisestä metallista yhteen laminoitu, jolloin kovempi metalli muodostaa terän ja pehmeämpi, mutta sitkeämpi metalli miekan selkäpuolen. Terässä yleensä selvästi nähtävissä ns. haruna-linja, aaltoileva linja, jossa metallit kohtaavat.
Miekkailuasento: jalat hivenen harallaan, oikeajalka edellä. Miekka itsesi ja vastustajan välissä, oikea käsi kiinni käsisuojuksessa, vasen aivan kädensijan päässä, niin että käsien väliin jää noin yhden käden mittainen rako. Tämä on asento useissa 1600- ja 1700-luvun puupiirroksissa ja yhä alkuasento kendossa.
Perusiskun aikana miekkaa ensin kohotetaan ja sitten se tuodaan nopeasti ylhäältä alas. Viime hetkellä vasen käsi vetää ylös ja oikea painaa alas, jolloin vipuvarsi käsien välisestä aukosta saa miekan kärjen liikkumaan huimaavalla nopeudella. Sillkipainospiirroksissa on kuvattu juuri iskun tehnyttä samuraita. Hänen vasen kätensä on kyynerpäästä koukussa (vetää miekan perää ylöspäin) ja oika painaa alas aivan kädensijan kohdalta niin, että jopa samurain sormet ovat auki.
Ritarin aseet ja iskut.
Ase on ritarin pitkämiekka, eli varhaisrenesanssin ase. Se eroaa oleellisesti kelttiläisestä pitkämiekasta, joka oli suorateräinen ja kolmionmuotoisella kärjellä varustettu yhdenkäden ase. Ritarin pitkämiekka oli noin 3,2 jalkaa pitkällä kaksiteräisellä terällä (roomalainen jalka, noin 34 cm) ja noin jalan mittaisella kädensijalla varustettu kahdenkäden ase. Miekan terä on kokonaisuudessaan kolmion muotoinen ja se suipponee voimakkaasti kärkeä kohden, jotta miekan pistohyökkäys ajan yleisintä panssaria, rengaspaitaa, vastaan olisi mahdollisimman tehokas (se pystyy tunkeutumaan terävällä kärjellää silmukoiden väliin ja hitaasti levenevä kaksipuolinen terä pakottaa silmukat erilleen ja katkoo ne yksitellen).
Teräs on joko Toledon tai Ruotsin vähä rikkistä rautaa, joka on sitten hiilikarkaistu pinnalta, jolloin pinta muodostaa kovan kuoren sisustan sitkeämpää sydäntä vastaan. Laadullisesti kyseessä ei ole kovin merkittävä ero japanilaiseen tekniikkaan, varsinkin koska miekan koko pinta on käsitelty ja se on kaksiteräinen, mutta miekan tekoaika on huomattavasti lyehempi, kuin Katanan mikä näkyy mm. yksittäisten miekkojen arvostuksessa. Kun toledolainen aseseppä teki kuusi miekkaa kuukaudessa, mestari Japanissa käytti kuusi kuukautta yhteen miekkaan.
Perusiskussa oikeajalka edellä oikeakäsi on kiinni poikkipienassa ja vasen aivan kädensijan päässä. Iskun ollessa liikkeellä vasen käsi vetää miekan perää ylös ja oikea painaa terää alas saaden miekkan kärjen nopeutumaan. Tämä puolestaan on 1300-luvun miekkailuoppikirjasta.
Syy siihen, miksi sekä Samurai, että Ritari käyttävät melkein samoja aseita ja melkein samoja otteita on siinä, että tuolla tavalla tekee eniten vahinkoa ja se on tehokkain tapa tappaa joku. Ja taistelukentältä palaavat vain kaikkein tehokkaimmat keinot.
Joten luulisin, että ero ritarin ja samurain valillä on itseasiassa pienempi, kuin ero yksilöiden välillä. Taitava samurai tappaa keskinkertaisen ritarin, mutta lahjakas ritari voi hyvinkin pistää pinoon joukon aloittelija samuraita.
Tilanne tosin muuttuu ritarin hyväksi, jos hänellä on panssarinsa päällään. Täysi ritarin haarniska oli todellinen asetekniikan mestariteos, joka ei jättänyt paljoakaan mahdollisuutta ritarin haavoittamiselle, ennen tuliaseita.
Hyvin perusteltu, asiantunteva vastaus. Tällaisia tämä palsta kaipaa ainaisen "saatanan kommarit - vitun natsit" junttikiihkoilun sijaan. Suuret kiitokset!
Vastaaja tuntee aiheensa.
että ritari ratsun selässä oli aikansa panssarivaunu, mutta jalkaisin he olivat huomattavan tehottomia juuri raskaan panssarin vuoksi. Englantilaiset voittivat Agincourtissa, koska ylimieliset ranskalaiset hyökkäsivät jalkaisin. Sama tapahtui Poitiersissa. Jerusalemin kuningaskunta hävittiin Hattinin sarvien taistelussa, koska ristiritarit olivat leiriytyneet vedettömälle kukkulalle. Ritarit ja hevoset nääntyivät janoon ja kuumuuteen ja saraseenien oli helppo tappaa tai vangita heidät. Sen sijaan ratsailla ritari oli lähes voittamaton.
Mihin tuo perustuu, että ritariajan sotahevoset olivat muka suurempia, kuin nykyiset.
Itse olen Tukholmassa monastikin ihmetellyt Kustaa II Aadolfin alla olleen ratsun pienuutta, hänen kaatuesaan Luzenin taistelussa 1632.
Samoin Pariisin Invaliikirkossa on täytettynä Napoleonin käyttämä ratsu. Kovin pieneltä sekin näyttää.
Japsimiekkaan käytetään vain yhtä teräslaatua, ei kahta. Ritareilla oli kahdesta erilaisesta teräksestä damaskoimalla valmistettuja miekkoja.
Japanilainen miekantaonta perustuu kahden erilaisen teräksen käyttämisen sijasta siihen, että terästä taotaan ja käännetään, taotaan ja käännetään. Muodostuu useita satoja kerroksia sisältävä "torttutaikinamainen" rakenne. Noin muodostuu hiilipitoisia ja väliin aina hiiliköyhiä alueita. Lopputulos vastaa hienoa damaskointia.
Kun terä on taottu suurin piirtein muotoonsa, niin terän selkä halkaistaan, ja halkaistuun uraan istutetaan uusi samaan tapaan taottu teräskappale.
Lisäksi miekan ominaisuuksiin vaikuttaa tarkka karkaisu- ja päästötapahtuma. Mainitsemasi Haruna-linja ei ole kahden eri metallin rajapinta. Kyseessä sepän sormella "piirtämä" raja mistä seppä on sormellaan poistanut terän pinnasta suojaavan savikerroksen. Terä on karkaistaessa paljaana, ja selkäpuoli savella suojattuna. Siten terä karkaistuu kovemmaksi kuin selkäpuoli.
Tosiasia on, että Eurooppalaiset ritarit ja Mongoolit kävivät yhden suuren taistelun, joka päättyi Mongoolien selkeään voittoon, ritareilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.
Mongoolit ja Samurait on käyneet kanssa yhden sodan, Mongoolit ei pystyneet murtamaan samuraiden rannikkopuolustusta, mongoolien hevosilla ei ollut riittävän suurta tilaa kapella rantahietikolla operoimiseen ja lähitaistelussa samurait tekiselvää niin hevosista kuin miehistäkin. Kolmen viikon jälkeen tuli suuri tsunami tai taifuuni ja upotti Mongoolien 4400 laivaa käsittäneen laivaston ja 240 000 miestä.
Siihen päättyi Mongoolien eteneminen idässä, Japani jäi valtaamatta.
Mongolit eivät pärjänneet, koska noin 4400 laivaa tuhoutui Japanin rannikolla pyörremyrskyn seurauksena!
ei ollut ritarihevonen. Monta vuosisataa välissä.
jo ennen myrskyä. He todella eivät läpäisseet rannikkopuolustusta. heillä tuskin oli hevosia mukanaan laivoilla; rehu ei olisi riittänyt viikkojen matkaan. Lisäksi alukset olivat kaikkialta kerättyjä jokilaivoja, joita ei ollut tarkoitettu merelle. Kun myrsky iski, mongolit olivat jo todennäköisesti sairaita, kärsivät ruoka- ja vesipulasta ja heikkokuntoisissa laivoissa. JOs samuraiden puolustus olisi pettänyt, mongolit olisivat jo olleet maissa eikä myrskystä olisi ollut haittaa.
Laminoitu japanilaismiekka on nimenomaan kahdesta eri teräksestä yhteen hakattu. Tämä tieto perustuu teokseen "Weapons of The Orient", muistaakseni Stanfordin Yliopiston kirjapainosta.
Teräkset, joista toinen on suuremman hiilipitoisuuden saanut saa karkaisussa vähemmän kovuutta. Tästä on jossakin nettisivullakin ollut hyvät kaaviot.. Koitan etsiä sen sinulle.
En usko, että ritari oli lähsekään yhtä kömpelö, kuin yleensä uskotaan.
Ensinäkin Agincourtissa ritarit eivät hävinneet, koska he hyökkäsivät jalkaisin (he hyökkäsivät ratsain) ja heidän ylimielisyydelleen oli hyvä syy.
20'000 ranskalaisritaria vastassa oli muutama sata ritaria muutama tuhat jousimiestä ja pitkänjousen nuoli ei läpäise ritarin panssareita.
[Kuninkaita on kuollut, kun nuoli on tullut silmikosta läpi, mutta yhtään tarinaa ei ole olemassa, jossa nuoli olisi tappanut ritarin haarniskassaan, eikä nykyaikainen taljajousikaan (jännitys jopa 120 kg, noin puolitoistakertaa keskiaikaisen pitkäjousen) saa aikaan reikää 2mm takorautalevyyn, joista ritarin panssari koostuu.]
Joten ranskalaiset olivat syystä ylimielisiä, mikäänhän ei voinut vahingoittaa heitä. He lähettivät muutaman varsijousimiehen pehmittämään ja olivat varmoja, että ne saisivat jousimiehet kääntymään pakoon. Ja miksi eivät olisi olleet varmoja? Varsijousen kantama on pidempi, kuin pitkäjousen, kun yritetään osua maaliin. Siihen saa ladattua enemmän voimaa ja lisäksi se on tarkempi. Mitä ranskalaiset eivät ottaneet huomioon, oli että englantilaisia jousimiehiä ei ollut koulutettu ampumaan maaliin.
Sen sijaan englantilaiset oli koulutettu ampumaan kauas. He jännittivät jousensa ja kohottivat ne noin 45-50° kulmaan ylöspäin ja päästivät nuolet matkaan. Genovalaiset jalkajousimiehet jäivät alle, kun nuolet tippuivat taivaalta kauan ennenkuin ehtivät itse kantamalle. Tuolla tavalla ammuttaessa on tietenkin hankala osua mihinkään, eikä nuoli missään tapauksessa pysty läpäisemään ritarin panssaria tuollaisella kaarella ammuttaessa. Mutta koulutettu jousimies pystyy lähettämään matkaa nuolen joka viides sekunti ja siellä oli noin kuusi tuhatta jousimiestä. Se tekee tulinopeudeksi noin 72'000 nuolta/minuutti.
Tuolla tulinopeudella ei tarvitse tähdätä. Jos joku on maalialueella, niin siihen kyllä osutaan.
Ranskalaisen silminäkijän mukaan näytti siltä, "kuin olisi satanut lunta", kun englantilaisten valkosulkaiset nuolet tulivat alas kauan ennenkuin varsijousi oli kantamalla. Heikosti panssaroiduilla genovalaisilla ei ollut mitään mahdollisuuksia vaan he kääntyivät pakoon noin puolet vahvuudestaan kuolleina ja haavoittuneina.
Ritarit hermostuivat ja päättivät muodostaa rynnäkön. Itseasiassa ranskalaisten ritarien eri ylimykset hyökkäsivät omasta aloitteestaan ja keskusjohto menetti tilanteen hallinnan.
Nuoli ei mene panssarista läpi, mutta keskiarvon lait olivat englantilaisten puolella. Ehkä joku ritari nosti kättään, jolloin käsivarsi panssari nousi pois tieltä, toinen saattoi katsoa sivulle, jolloin kypärä vääntyi pois olkapääpanssarin päältä. Muutamia tappioita taatusti syntyi näin. Mutta eniten kärsivät hevoset, jotka olivat panssaroitu rynnäkköjä varten ja siten saivat nuolen toisen jälkeen kohtuullisen suojattomaan selkäänsä ja nuolia satoi jatkuvasti.
Jos etulinjan 2000 ritaria joutuu jalkamiehiksi noin 300 metriä leveällä Agincourtin kentällä ja heidän takaansa rynnistää yhä kohti 18'000 ritaria hevosineen ja panssareineen, mitä tapahtuu? lisätään vielä jatkuva nuolisade ja pehmeä pelto maa ja voit arvata lopputuloksen. Hevosia pillastuu, niitä kääntyy pakoon ja heittää ratsastajia selästään. Takaa tulevat törmäävät pysähtyneeseen ensimmäiseen aaltoon ja muodostavat yhä tukevamman esteen. Hevosia kaatuu miesten päälle, niitä törmää toisiin ja nuolia tippuu jatkuvasti sekaan.
Ranskalaiset ritarit juuttuivat siihen. Pehmeä maa oli surkea alusta (savimaa alueella oli riesana sotilaille myös ensimmäisessä maailmansodassa, se tarttuu kiinni jalkoihin ja imee saappaita jalasta). Murtuneita luita, haavoittuneita, kun nuoli oli osunut heikkoon kohtaan jota suojasi ketjupaita, eikä panssarilevy tai kun ritari otti kypärän päästään nähdäkseen paremmin, mitä tapahtuu.
Yksittäiset ritarit pääsevät läpi tipoittain. Osa ratsain, mutta useimmat jalkaisin. He jatkavat hyökkäystä.
Ne muutamat ritarit, jotka pääsivät englantilaisten linjoille olivat kuitenkin kaukana "kömpelöistä". Jos nämä jalkamiehet olivat niin kömpelöitä, niin miten on mahdollista, että nämä yksittäiset miehet jotka saapuivat vähän kerrallaan englantilaisten linjoille ja jotka kohtasivat aina ainakin 10:1 tai jopa 50:1 ylivoiman, saivat tapetuksi yli 200 jousimiestä? Vastaus on, että he olivat kaukana kömpelöistä. Nämä ovat miehiä, joiden mittatilaus panssari on toinen vaatekerta. He ovat kantaneet sitä useita tunteja päivässä siitä lähtien, kun olivat täyttäneet 13.
Vasta kun jousimiehet onnistuivat vääntämään ritarin maahan niin, että kolme neljä kaveria piti kiinni, niin yksi pääsi tuikkaamaan pitkän tikarin silmikosta sisään.
Lisänä tähän "ritarit kömpelöitä" väitteeseen voisi esittää englantilaisten historioitsijoiden tekemän kokeen, jossa järjestettiin oikeat turnajaiset. Oikeat 1200-luvun peitset (niissä oli kolmipiikkinen teräskärki, jota sen ajan turnajaisissa käytettiin) ja oikeat ritarin haarniskat. Kaverit juoksivat mm. sellaisen sotilasradan läpi (autonrenkaita, ryömintä verkon ali ym.) ja he selvisisvät ihan hyvin panssari päällään. Se panssari on mittatilaustyötä ja esimerkiksi nykyaikainen sotilas luodinkestävät liivit päällään kantaa suurin piirtein samaa taakkaa.
Ritari ei ole kömpelö. Se on myytti.
Eikös nuo tapahtumat liity aikaisempaan Crecyn taisteluun eikä Agincourtiin? Vaikka kyllähän myös Agincourtissa lopputulos sama: pitkäjousimiehet voitti ritarit
Tuo japanilaisen miekan taonta saven kanssa karkaisemalla on myös käsittääkseni totta. Tämä tehtiin myös sen takia, kun japanissa saatavilla oleva teräs on selvästi heikkolaatuisempaa ja harvinaisempaa, kuin euroopassa. Tästä myös syy sille miksi Japanissa ei ollut teräs panssareita. Ei olisi kuitenkaan sinänsä mikään ihme, että molempia taktiikoita olisi käytetty.
eivät ole kanssasi samaa mieltä. Parisen viikkoa sitten aiheesta oli dokumentti televisiossa.
Kuvailemasi menetelmä on nimenomaan eurooppalaisten käyttämä damaskointi. Damaskoinnissa käytetään kahta eri teräslaatua. Korkeampihiilistä terästä ja lähes meltoa rautaa.
Japanilaista miekantaontaa ei kutsuta damaskoinniksi juuri siitä syystä, että siinä lähdetään yhdestä ainoasta teräskakusta, jota aina uudestaan käännetään ja taotaan. Lopputulos vastaa damaskointia, koska hehkutettaessa ja taottaessa ulkopinta köyhtyy hiilestä. Kun tämä pinta sitten käännetään teräksen sisälle, muodostuu sama efekti kuin damaskoinnissa.
En osaa antaa lähdettä, koska olen asian oppinut pitkän elämäni varrella, mutta konsultoi ketä tahansa asiantuntijaa, niin asia noin. Tiedän toki, että paljon on netissä ja kirjoissa virheellistä tietoa. Kaikkia yksittäisiä lähteitä ei kannata uskoa.
Historiankirjoissa on muutoinkin hirmuinen määrä virheitä. Olen useinkin lukenut samoista asioista eri lähteistä huomaten, että ristiriitaista tietoa on.
Tokihan haarniskointi teki ritarista kömpelömmän kuin mitä hän olisi ollut ilman haarniskaa, mutta on muistettava, että taisteluhaarniska ei ollut samalla tavalla massiivinen ja painava, kuin mitä turnajaishaarniska. Taisteluhaarniskat yleensä painoivat 10-14 kiloa, ainakin joidenkin lähteiden mukaan. Se paino ei vielä tee miehestä mahdottoman hidasliikkeistä. Asian tietää jokainen armeijan käynyt, joka on maastossa liikkunut 30 kilon täyspakkauksen kera.
Turnajaishaarniska saattoi painaa tuplaten enemmän, ja varmasti olisikin ollut kömpelö taistelukentällä. Esi-isämme eivät olleet idiootteja, vaan jokainen varuste oli pitkän tuotekehittelyn ja kokemuksen tulosta. Taistelukentällä tapahtui evoluutiota niin kuin luonnossakin. Toimivat ideat jäivät elämään, ja huonot ideat jäivät makaamaan taistelukentälle verilammikoihin.
Otsikkotekstin kysymystä pohdittaessa on muistettava, että myös samurai kantoi taistelussa erittäin suojaavaa ja toimivaa haarniskaa. Tosin uskon, että samurain haarniska mahdollisti ketterämmän liikkumisen. Oma mielipiteeni on, että hevosen selässä eurooppalainen ritari olisi ollut jopa tehokkaampi kuin samurai. En tiedä, oliko samurailla satulassaan jalustinta. Mikäli jalustin puuttui, ratsain tapahtuvassa lähitaistelussa hän olisi ollut heikoilla ritaria vastaan, koska ritarin satulataistelutekniikka hyödynsi tehokkaasti jalustinta.
Jalkamiehenä samurai olisi varmasti ollut vaarallinen vastus ritarille. Mikäli kohtaaminen olisi tapahtunut yllätyksenä molemmile puolille siten, ettei kummallakaan olisi ollut tietoa ja kokemusta vastustajasta, olisi ritarin haarniskointi ehkä antanut ritarille etulyöntiaseman, mutta mikäli samurai olisi tuntenut jo ritarin haarniskan ja taistelutaktiikan etukäteen, ei lopputulos olisi ennalta arvattavissa. Ketteränä miekankäyttäjänä samurai saattaisi lamauttaa ritarin käyttämällä miekkaansa ritarin haarniskan nivelöintikohtiin. Lopputulos helposti riippuisi henkilökohtaisista taidoista ja kokemuksesta, eikä selvää voittajaa voisi sen perusteella, että onko ritari vai samurai, arvata.
Minä olen lukenut että tuo on peruskoulun historian opettajien ylläpitämä myytti. Todellisuudessa ritarien haarniska ei painanut niihin aikoihin paljoakaan enempää kuin nykyisten sotilaiden taisteluvarustus.
Ritarit pystyivät taistelemaan aivan yhtähyvin jalkaisinkin kuin ratsainkin. Näitä haarniskoista ovat jotkut innokkaat historian harrastajat tehneet kopioita ja kokeiltuaan niitä havainneet etteivät ne rajoita liikkumista ollenkaan niin paljoa kuin kuvittelisi.
Oli toki olemassa niitä kymmenien kilojen painoisia haarniskoja mutta niitä ei ollut tarkoitettukaan sotaan vaan lähinnä turnajaisiin.
Hattinissa ritarien armeijan suurin virhe oli leiriytyminen vedettömään paikkaan eikä varusteiden valinta. Miten kokeneet ammattisotilaat tekivät sellaisen virheen? Saraseenitkin käyttivät raskasta varustusta mutta näiltä ei loppunut vesi.
Perusteellisesti harjoitellut ja ennenkaikkea paljon taistelukokemusta omaava ritari oli varmasti samuraiden veroinen taistelija. Samurailla oli kiistatta maailman parhaat miekat mutta olisiko katanakaan pystynyt läpäisemään ritarin haarniskaa? Samuraiden "haarniskat" katana läpäisi mutta ne koostuivatkin suurimmaksi osaksi muusta kuin teräksestä.
Muistin väärin. Ritarin kömpelyys riippui käytetystä haarniskasta; kun panssaria lisättiin, vaikaudet kasvoivat. Poitiersissa ritarit hyäkkösävitä jalkaisin, Agincourtissa ongelmana oli muta. Kiitos erittäin hyvästä kuvauksesta. Eivätkö muuten kärsimättömät ranskalaiset lopulta ratsastaneet kumoon genovalaisia jousimiehiään?
On muuten erinomainen elokuva aiheesta; Henrik V, Kenneth Branagh kuninkaana. Oliko se samaa mutaa, jossa ensimmäisen maailmansodan aikana kahlattiin?
Hattinin sarvissa ja muualla Lähi-Idässä pulmana oli, että haarniska on tautisen kuuma. Päivä suorassa auringonpaisteessa otti mieheltä ja hevoselta mehut.
senhän minäkin katselin. Siinähän juuri todettiin, että mongolien laivat olivat kiinalaisia jokiveneitä, ja että mongolit lilluivat rantavedessä, koska maihinnousuyritykset torjuttiin. He olivat siinä vielä, kun myrskykausi alkoi. Ainoat kunnolla rakennetut kiinalaiset sota-alukset selvisivät. Lisään vielä, ettei tarvitse erikseen mainita veden ja ruuan vähyyttä, kun ensin on tehty merimatka ja sitten roikutaan rannan näkyvissä pääsemättä maihin. Ja ahtaissa laivoissa huonolla vedellä ja rottien pilaamalla ruualla (maailmassa ei ole tehty puualusta, jossa ei olisi rottia) taudit ovat varmuus, eivät olettamus. Sitä paitsi arojen mongolit eivät olleet tottuneet ahtauden ja merimatkan vaatimaan hygieniatasoon. Voit olla varma, että miehet olivat kipeitä ja että jos matkalle oli otettu hevosia mukaan, ne kuolivat ensimmäisinä.
Ohjelmassa tuotiin selkeästi esille se, että mongoliarmeija tuhoutui muusta syystä, kuin taistelutappioista. Sanomasi laivoista yms. pitää tietenkin paikkansa, mutta mikäli mongoliarmeija, vahvuudeltaan enemmän kuin miljoona miestä, olisi päässyt maihin, niin myös japanilaiset myöntävät, että Japani olisi hävinnyt.
Aivan oikein, mutta miehiä ei ollut miljoonaa, vaan noin 240 000 kuten sanoin.
Joukoilla oli hevosia mukanaan, koska niitä oli niissä kuvissa mitä esiteltiin siinä ohjelmassa.
Mongoolit taisteli jousin hevosen selästä, rannikkopuolustusta ne ei pystyneet läpäisemään, samuraiden lähitaistelu ominaisuuksien takia.
Kun tilanne jumittui viikkokausiksi paikalleen, niin sattumalta tullut Taifuuni ( myrsky ) tai Tsunami iski laivastoon.
Laivojen kunto, laatu, merimiesten ammattitaito jne... tekijät aiheuttivat sen, että laivasto upposi melkein kokonaan.
Ohjelma tuli kaksi kertaa teevestä, katsoin sen molempina kertoina.
Jos maihinnousupaikka olisi valittu niin, että maihinnousussa olisi voitu käyttää hyödyksi Mongoolien liikkuvuutta hevosilla, niin Japanilaiset ei olisi voineet mitään.
niin uskot, että laivoissa oli keskimäärin vain alle 55 henkeä? Laivoja sanottiin olleen noin 4 400 kappaletta! Minusta ei ole uskottavaa, että vajaatäyttöisiä laivoja olisi kannattanut ottaa mukaan, vaan aluksiin on lastattu niin paljon miehiä kuin mahdollista.
Laivastoa tuskin on mitoitettu sen mukaan, että laivoja olisi pitänyt olla tietty määrä, vaan ensin on ollut miehiä tietty määrä, ja laivojen lukumäärä on mitoitettu siten, että jokaiselle sotilaalle löytyy paikka aluksessa.
Paljon tilaa vievät hevoset ja sotajoukon tarvitsemat varusteet. Antiikin aikoina sotajoukon mukana liikkui yleensä hyvin suuri joukko siviilejä, sen armeijan kokoinen hyvinkin.
Oli Mongoleilla muitakin taisteluita eurooppalaisten kanssa. Kalka ja Mohi nyt tunnetuimpia. Kummatkin olivat murskatappioita eurooppalaisille.
Kulikova lienee ainut voitto eurooppalaisille, mutta se tapahtuikin vasta 1300-luvun lopulla.
Mongolit olivat aikaisemminkin yrittäneet Japanin valtausta v.1274 ja pitkälti myrskyn takia epäonnistuivat siinäkin. Japanin puolustuksesta eivät vastanneet pelkästään samurait vaan messissä oli ilmeisesti alempaan luokkaan kuuluvia jalkaväkitaistelijoita. Hakata lahti oli linnoitettu 2,5m korkealla ja 20km pitkällä muurilla, joka myös vaikeutti mongolien valtausta.
Mongolien laivastoarmeijassa oli paljon kiinalaisia ja korealaisia, joten pelkästään originaalimongoleista se ei koostunut. Tiedä sitten mikä osuus oli sitten itse taisteluosastossa.
Ajatellaanpa että parhaassa iässä ( 50 v.) oleva sumopainija kohtaisi säälittävän 15 vuotiaan nunchakutaistelijan. Nunchakupelle olisi vain vastaantulija.
Mars läksyjä tekemään ja kokeisiin lukemaan tai kerron äidille!
Ritari oli vahvimmillaan hevosen selässä, se on oikeastaan ritarin alkuperäinen rooli, mutta Samurait on ennenkaikkea lähitaistelun mestareita.
En usko että Eurooppalaisella ritarilla olisi ollut mitään etua Samuraihin nähden lähitaistelussa.
Eurooppalainen ratsuväki toimi parhaiten toisiaan vastaan ja jalkaväkeä vastaan, mutta Samurait olisi siitä kyllä tehneet selvää varsin helposti siinä vaiheessa kun taistelut on lähitaisteluita.
Eurooppalaiset ritarit kävivät yhden taistelun Mongoolejakin vastaan ja saivat 6-0 turpiin siinä taistelussa.
Mongoolit ei kumminkaan pystyneet murtamaan Samuraiden rannikkopuolustusta, homma hyytyi aina kun käytiin lähitaisteluun, samuraiden miekkamiehet teki selvää niin hevosista kuin miehistäkin lähitaisteluissa, mongoolit ei pystyneet käyttämään ratsuväkensä liikkuvuutta kapealla rannikolla.
Sitten tuli suuri tsunami tai jokin muu myrsky ja upotti koko Mogoolilaivaston, noin 4400 laivaa ja 240 000 miestä hevosineen.
Vähän sama jos kysyisi, että kumpi voittaa: ranskalainen alppijääkäri vai vietnamilainen sissi.
Kaikki riippuu varusteista, taistelutaidoista ja missä olosuhteissa matsi käydään.
Miekalla varustettu ritari tuskin hyvin pärjäisi jousella varustettua samuraita vastaan aukealla paikalla. Jos taistelu käydään pusikkoisessa ja epätasaisessa ja ahtaassa paikassa niin silloin ritarin mahdollisudet kasvavat huomattavasti.
Ritari voittaisi helposti jousella varustautuneen samurain koska jousi ei kykene läpäisemään haarniskaa
"Tosiasia on, että Eurooppalaiset ritarit ja Mongoolit kävivät yhden suuren taistelun, joka päättyi Mongoolien selkeään voittoon, ritareilla ei ollut mitään mahdollisuuksia."
Mistä tämä johtuu?
Kyllä Tom Cruise oli hyvä ja taitava samurai. Tosin konekivääritulitus hieman häiritsi joukkionsa hyökkäystä. Ainostaan hän ja Ken Watanabe jäivät henkiin.
2000-luvun sotilaan TAISTELUvarustus, eli se varustus mikä päällä taistellaan, painaa lähes 30 kiloa: suojavarusteet 10 kiloa ja siihen päälle ase, ammukset, viestivälineet jne. Kaikenlisäksi taakka ei jakaudu täysin ergonomisesti, vaan kaikki paino on ylävartalossa eli painopiste on hyvin yläpainoinen ja tasapaino sen mukainen.
Ritarin varustus jakautui koko vartalon alueelle, ollen siten paremmin balanssissa.
Tässä skabailee palomies, moderni sotilas ja ritari esteradalla:
https://www.youtube.com/watch?v=pAzI1UvlQqw