Ei siitä pääse mihinkään, Vanhanen alisuoriutuu vaalikeskusteluissa. Selkeämpiä lausuntoja, arvoja näkyviin, ei byrokraattista mutinaa.
Otetaan esimerkiksi keskustelu ruoan alv:stä. Vanhanen jankutti jostain tutkimuksesta, että alentaminen on tehokkaampaa työllisyyden kannalta kuin tuloverojen alentaminen, ja siitä, että veronalennusten pitää tulla koko kansan hyväksi.
Tutkimuksia tehtaillaan päivittäin, ne osoittavat suuntaan jos toiseen. Työllisyyden lisäämikseksi myös esitetään päivittäin vippaskonsti jos toinenkin.
Mies oletti, että katsojat ovat perillä alv-keskustelusta enemmänkin, näin ei kuitenkaan useimpien kohdalla ole. Olisi vaadittu muutama lause selittämään tilannetta; esimerkiksi että alennuksilla turvataan suomalaista elintarviketuotantoa ja sitä kautta työpaikkoja, tai että tällä hetkellä suomalaisilla maataloustuottajilla on riesanaan pohjoisten olosuhteiden lisäksi eteläisiä kilpailijoita suurempi verorasitus.
Lisäksi ruoan alv:tä olisi voinut käyttää lyömäaseena SDP:tä ja Kokoomusta vastaan; olisi voinut kysyä, miksi nämä vastustavat suomalaista elintarviketuotantoa.
On se kumma että näinkin isossa puolueessa jotkin tuollaiset perusasiat ovat hukassa.
Otetaan esimerkiksi keskustelu ruoan alv:stä. Vanhanen jankutti jostain tutkimuksesta, että alentaminen on tehokkaampaa työllisyyden kannalta kuin tuloverojen alentaminen, ja siitä, että veronalennusten pitää tulla koko kansan hyväksi.
Tutkimuksia tehtaillaan päivittäin, ne osoittavat suuntaan jos toiseen. Työllisyyden lisäämikseksi myös esitetään päivittäin vippaskonsti jos toinenkin.
Mies oletti, että katsojat ovat perillä alv-keskustelusta enemmänkin, näin ei kuitenkaan useimpien kohdalla ole. Olisi vaadittu muutama lause selittämään tilannetta; esimerkiksi että alennuksilla turvataan suomalaista elintarviketuotantoa ja sitä kautta työpaikkoja, tai että tällä hetkellä suomalaisilla maataloustuottajilla on riesanaan pohjoisten olosuhteiden lisäksi eteläisiä kilpailijoita suurempi verorasitus.
Lisäksi ruoan alv:tä olisi voinut käyttää lyömäaseena SDP:tä ja Kokoomusta vastaan; olisi voinut kysyä, miksi nämä vastustavat suomalaista elintarviketuotantoa.
On se kumma että näinkin isossa puolueessa jotkin tuollaiset perusasiat ovat hukassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Lisäksi ruoan alv:tä"
Ai, "arvonlisäverotä", vai?
Lue nuo vaikka "aaälveetä", aaälveestä", "alvia".
Harva kirjoittaa esimerkiksi NASA:ia, jos tarkoittaa National Aeronautics & Space Administrationia.
Välittyikö kuitenkin varsinainen asia?
>>>Ei siitä pääse mihinkään, Vanhanen alisuoriutuu vaalikeskusteluissa. Selkeämpiä lausuntoja, arvoja näkyviin, ei byrokraattista mutinaa.
Matti on hidas ja sen naama nykii. Onko sillä kasvohalvaus tms. sairaus. Aika kuluneen näköinen jo on. Arvoiltaan täysin isänsä poika.
Katainen koko ajan irvisti kireän ylähuulen ansiosta. Oliko ylähuuleen pantu liikaa liftiä ryppyjen uriin, josta tuo kireys? Pitäisi kokoomuksen panna edustajansa meikkauskouluun, että ei pääsisi vastaavaa tapahtumaan.
Koetan selittää kuvion, toivottavasti menee oikein.
Alv vaikuttaa tuotteen loppuhintaan siinä, että suomalaisen tuottajan tuotteen loppuhinta on tuon alv:n takia korkeampi kuin esim. saksalaisen, ja siten tilanne on epäedullisempi suomalaisille tuotteille.
Verorasitus ei siis tule suoraan suomalaiselle tuottajalle / elintarviketeollisuudelle, mutta välillisesti se vaikuttaa niin, että suomalaisten kilpailuedellytykset ovat muita heikommat.
EU:n sisällä alv maksetaan lähtömaassa; sitten kun tuote on ylittänyt valtion rajan, sen jälkeen tulleesta arvonlisästä maksetaan kohdemaan alv:t. Edellisiin vaiheisiin tämä ei vaikuta.
Monessa EU-maassa ruoan alv on nolla.
Mieleeni tuli mielipidepankin joskus esittämä visio siitä, kuinka suomalainen maatalous voitaisiin ajaa alas ilman, että elintarviketeollisuudesta katoaisi työpaikkoja (varsinainen sosialidemokraattinen utopia). Ruoan korkea alv vaikuttaisi tässäkin; suomessa ei kannata sen vuoksi tehdä mitään työvaiheita elintarviketuotannossa, koska jokaisen työvaiheen tuomaa arvonlisää rasittaa korkea vero, joka näkyy tuotteen hinnassa.
Tuotteen loppuhintaan vaikuttaa jo ennen alvia se, että meillä on aika korkea palkkojen verotus.
Kun palkkojen vero ja aika isot työnantajamaksut yms. palkkoihin sidotut yrityksen kulut henkilöstön vakuutuksineen ja muineen ovat tuotteen nettohinnassa, niin 17% alv tietysti nostaa loppuhintaa enemmän kuin 12 tai 7% alv.
Juttu nyt kuitenkin on niin, että alvin alentaminen 12%:iin muistaakseni veisi valtion budjetin tulopuolelta 500 miljoonaa euroa, joka on totaalinen tulonmenetys, koska eivät ihmiset syö enempää, vaikka ruoka halpenee.
Kun tämä aiheuttaisi esim. pienituloisen ihmisen ruokakoriin vain 5 euron alennuksen, niin ei tuosta alennuksesta ole tässä vaiheessa vastaavaa hyötyä, kun huonossa työllisyystilanteessa on parempi alentaa sellaisia veroja, jotka eivät vähennä, vaan lisäävät valtion tuloja, niin kuin palkkojen verotuksen alentaminen on tehnyt lisäämällä ostovoimaa, kysyntää ja työn tarvetta kotimarkkinoilla.
Kun tämä ei kohdistu niihin poienituloisiin, jotka maksavat vain kunnallisveron, niin se asia pitää korjata muilla keinoin, koska ruoan avlin alentaminen ei ole siihenkään mikään tepsivä keino, kun valtion 500 miljoonan satsauksella saadaan pienitulosiuten ruokakoriin vain 5 euron hyöty.
Lisäksi olen varma siitä, että ruoan alvin alentaminen 5 %-yksiköllä näkyisi kuluttajahinnoissa ainoastaan 2-3% tasolla, kun osa katoaisi kaupan ja muiden väliportaiden taskuihin, ja aikaa myöden kuluttajahinnat kuitenkin nousisivat muista syistä, mikä mitätöisi veronalennuksen pienituloisille tarkoitetun vaikutuksen.
Aika erikoista lukea kokoomuksen kannattajan juttuja korkeiden verojen autuudesta ;)
"Juttu nyt kuitenkin on niin, että alvin alentaminen 12%:iin muistaakseni veisi valtion budjetin tulopuolelta 500 miljoonaa euroa, joka on totaalinen tulonmenetys, koska eivät ihmiset syö enempää, vaikka ruoka halpenee."
Ihmisiltä säästyneet rahat siirtyisivät muuhun, luultavasti korkeamman verokannan mukaiseen kulutukseen. Eivät ne säästyneet rahat kulutuksesta mihinkään katoa.
"Kun tämä aiheuttaisi esim. pienituloisen ihmisen ruokakoriin vain 5 euron alennuksen, niin ei tuosta alennuksesta ole tässä vaiheessa vastaavaa hyötyä, kun huonossa työllisyystilanteessa on parempi alentaa sellaisia veroja, jotka eivät vähennä, vaan lisäävät valtion tuloja, niin kuin palkkojen verotuksen alentaminen on tehnyt lisäämällä ostovoimaa, kysyntää ja työn tarvetta kotimarkkinoilla."
Palkattoman tuloihin ei palkkaveron alennus vaikuta. Toisaalta sosiaaliavustusten nostamiseen tulee nykyoloissa suhtautua kielteisesti. Esimerkiksi pienituloisen kolmilapsisen perheen ruokamenoihin kuukaudessa ALV-alennuksella olisi huomattava vaikutus. Esim. 600 € / kk ruokamenot omaavan perheen säästö vuodessa olisi satoja euroja, vaikka ei alennus ihan suoraan tuotteen hintoihin tulisikaan.
Ruoan alv:n alentaminen kohtelee tasapuolisesti niin matalapalkka-aloilla olevia, osa-aikaistyöntekijöitä kuin työttömiä ja eläkeläisiäkin. Toisaalta korkeat ruokamenot omaavilla lasku on suurempi, eli ei siinä suhteellisuuskaan unohtuisi.
Tuo "hyöty katoaa kaupan katteisiin"-argumentti on aika älytön, taisi olla alunperin Heinäluoman heitto kun mitään muuta mies ei keksinyt. Aina löytyy tuotteita, joissa kate on minimaalinen, ja juuri näitä taloudestaan tarkat vähävaraiset käyttävät. Halpakauppaketjut, joita on syntynyt Lidl:n jalanjäljissä, pitävät kyllä huolen, että hintataso ei ole suhteeton kustannuksiin verrattuna.
Se, että ruoan alvista osa katoaa kaupan katteisiin ja vain n. 3% siirtyisi hintoihin kävi ilmi Pekkarisen tilaamasta tutkimuksesta - ei siis Heinäluoman heitosta.
Itse tunnen kauoan alaa oikein hyvin palveltuani sitä useat vuodet ja päästyäni sattuneesta syystä seuraamaan Lidlin tuloa ikään kuin sisältäpäin.
Ihan lyhyesti sanoen: Suomessa ei ole ollenkaan olemassa sellaista asiaa uin kaupan hintakilpailu, vaikka niin luulisi olevan, kun katsoo lehtien ja tv:n mainoksia, suoramainospostin tulvaa, ulkomainosjulisteita tai kaupan hintamainoksilla umpeen teipattuja ikkunoita.
Meillä siis ei kilpailla hinnoilla. Tämä on tosiasia ja johtuu siitä, ettei meillä tarvitse kilpailla hinnoilla, koska kauppa on harvojen omistajien käsissä, jotka eivät halua kilpailla hinnoilla, vaan mieluummin jakavat markkinat sopuisasti ja keräävät kuluttajalta rahat pois.
Mainosten hintakilpailu on täysin näennäistä, joka ei ole kaupalle edes kustannus, kun sen kustantavat tavarantoimittajat saadakseen omat tuotemerkkinsä näkymään myös kaupan mainoksissa ja ohjatakseen kuluttajien ostoksia (jotainhan kuluttajat aina ostavat) omiin tuotemerkkeihinsä.
Se, mikä näyttää hintakilpailulta on ainoastaan kilpailua siitä, mistä kaupan ketjusta kuluttaja kulloinkin hakee sen kahvipaketin, lenkkimakkaran, maitotölkin, riismurot, ranskanleivän, sisäfileen, pakastebroilerin, jne... jonka kuluttaja joka tapauksessa ostaisi jollain hinnalla jostain.
Hintataso elintarvikkeissa meillä on selvästi muita EU-maita, etenkin Saksaa, Hollantia ja Belgiaa korkeampi. Enkä usko, että noissa maissa olisi ienemmät palkat, halvemmat vuokrat, edullisempi energia tai muutenkaan pienemmät liiketoiminnan kulut.
Noissa maissa nyt vaan sattuu olemaan niin, että niissä ei ole päivittäiskauppa keskittynyt yli 80 prosenttisestikahden suuren (S & K) käsiin. Niissä on huomattavasti hajautuneempi tukku- ja vähittäiskaupan rakenne. Isojen ketjujen osuus on pienempi ja mukana on runsaasti perheyrittäjäpohjaisia, itsenäisiä, ketjujen ulkopuolisia kauppiaita, joite meillä on tuskin muita kuin Keskisen veljekset Tuurissa.
Arvaas, miten Lidl on nauttinut siitä, kun sen ei tarvitsekaan kilpailla hinnalla niin kuin muissa maissa, kun täällä saa asiakkaat sisälle ja katetta kassaan korkeammallakin hinnalla, kiitos S-ryhmän ja Keskon väliltä puuttuvan hintakilpailun.
Elintarvikkeiden alvin alennus ei siis meillä siirry hintaan, koska kauppa voi sen pitää tsellään hintakilpailun puuttuessa. heinäluoma ja muutkin demarit tuntevat tilanteen Tradekan puitteista, joten ei se mikään heitto ole.
Tämä ei kuitenkaan ole asian ydin, vaan kyse on siitä, että palkkaveron alennus ei ole verotuloista pois, kun se kasvattaa talouskasvun kautta valtion verotuloja, mikä sallii kohdennetun tuen lisäämisen niille, joille palkkaveron alennus ei ostovoimaa lisää.
Katainen oli kieltämättä hyvä esiintyminen. Mutta tietojen tasossa oli huomattava ero Vanhasen hyväksi. Itseasiassa se keskustelu oli vähän niinkuin me ja hän. Niinkuin meidät palstalaiset olisi pistetty keskustelemaan Vanhasen kanssa.
Tämän huomasivat myös toimittajat, jotka eivät antaneet Vanhasen puhua loppuun useamman kerran.
Minusta Vanhanen skarppasi tosi hyvin. Uskalsi jo vähän osoitella muitten tekemisiä.
Jos pysytään tuossa alv-teemassa, niin oli melkoinen temppu, että Heinäluoma pystyi aika menestyksekkäästi puolustamaan kestämätöntä näkökulmaansa.
Toivotaan, että Vanhanen valmistellaan paremmin seuraaviin väittelyihin.
Ruoan alvin alentamisella ei ole mitään merkitystä elintarviketuotannon tai -teollisuuden tukemisen kanssa eikä työpaikkojenkaan kanssa, koska ruoan alvin alentaminen ei millään lailla suosi Suomessa totettua ja valmistettua ruokaa, kun alvin alennus koskee myös tuontiruokaa.
Oli erittäin hyvä, ettei Vanhanen sortunut tuollaiseen vääristelevään ja suorastaan valehtelevaan populismiin kaiken kansan edessä, vaikka tupailloissa se saattaa lujittaa omien joukkojen uskoa keskustaan.
Katainen ja Heinäluoma olivat panneet asiat tärkeysjärjestykseen: kun veronalennustenntavoitteena on sellainen ostovoiman lisäys ja sitä kautta talouskasvu, jolla parannetaan työllisyyttä ja vähennetään työttömyyttä, niin muiden verojen alentaminen johtaa paremmin tuohon tavoitteeseen.
Kumpikin tunnusto, että ruoan alvia tulee alentaa, mutta se keino tepsii vasta myöhemmin.
Oma mielipiteeni on, että ruoan alv ravintoloissa pitäisi alentaa samalle tasolle kuin ruoan alv on kaupassa. Tälle ravintolapalvelujen haittaverolle en ainakaan minä keksi mitään perusteluja, koska se jopa vähentää Suomen matkailutuloja ja rasittaa näoiltä osin nimenomaan maaseutumatkailua.
"ruoan alvin alentaminen ei millään lailla suosi Suomessa totettua ja valmistettua ruokaa, kun alvin alennus koskee myös tuontiruokaa. "
Eikös alv toimi niin, että tuotantoon kuuluvat arvonlisät maksetaan tuotantomaan oman alv-kannan mukaisesti tuotantomaassa; vasta kun tuote ylittää maan rajan, siihen tulevaan arvonlisään sovelletaan kohdemaan alv:a.
Eli jos Suomeen tuodaan esimerkiksi nollaverokantaisesta EU-maasta ruokaa, suomalaista alv:a maksetaan vain arvonlisästä, joka on syntynyt Suomessa.
Ja mitään lisäveroja, jotka tasaisivat tilanteen, ei ole edes lupa olla (tuontiautojen kohdallahan tästä oli kova vääntö Suomen ja EU:n välillä).
Eikös lähtökohtana ole se, että kauppa lisää tuotteita hinnoitellessaan 17% al-veroa siihen verottomaan hintaan, jonka aikoo periä asiakkailtaan?
Jos halutaan katsoa sitä, millä hinnalla kauppa ostaa sisään tuotteita kotimaiselta teollisuudelta tai maahantuojolta, ja mitä al-veroja vähennyksineen niissä hinnoissa on, niin minusta se on eri show kokonaan.
Kotimaisessa elintarviketuotannossa on aika paljon palkkakuluja (tuotannossa vielä paljon käsityötä), mikä veroineen ja työnantajamaksuineen nostaa sitä hintaa, jonka teollisuus pyytää kaupalta.
Näin voisi sanoa, että palkkojen verotusten alentaminen auttaa pitämään teollisuuden myyntihinnat, eli kaupan sisäänostohinnat alempana kuin, jos palkkojen verotusta ei alennettaisi, eli jokin hintavaikutus elintarvikkeiden hintalappuhintoihin silläkin on, edellyttäen, että kaupan alalla vallitsisi aito hintakilpailu.
Täytyy tunnustaa, että ihan varmalla pohjalla tuo EU-kuvio ei nyt ole, koska jokin siinä klikkaa. En ole todellakaan alv-asiantuntija, harvoin sen kanssa tekemisissä.
Mutta eipä siitä enempää, kun en nyt juuri paikallista virhettä.
Silloin, kun uusi alv-laki tuli voimaan kävin parikin lyhytseminaaria kuuntelemassa, mistä on kyse. Silloin selvitettiin alvin käyttäytyminen ulkomaankaupassa, mutta en minä siitä mitään muista, kun en ole koskaan ulkomailta mitään al-verollista tuonut enkä vienyt.
Olennaista minusta hommassa on, että kaikki hinnoittelu koko laskentatoimi elintarvikeketjussa tapahtuu käytännössä verottomilla hinnoilla ja niihin sitten lisätään alv, jonka kauppa tilittää verottajalle vähennettyään perimästään alvista esim. elintarvikteteollisuuden ostohinnoissaan itse maksamansa alvit.
Palkkakulujensa veroja ja veroluontoisia maksuja alvista ei kuitenkaan voi vähentää, mikä merkitsee, että mitä enemmän jssain hinnassa on ihmistyön kustannuksia, sitä ankarammin alv rankaisee myös ihmistyön käyttöä, kun hinnassa on mukana paljon veroa, josta edelleen lasketaan toiseen kertaan veroa.
Kun syöt ravintolassa, niin laskussasi maksat enemmän veroa kuin ateriasi raaka-ainekustannuksia, kun matkailu- ja ravintolapalveluiden alv on täydet 22%, eikä sama kuin kaupan elintarvikkeilla 17%.
Tämä on suomalaista matkailun ja palveluelinkeinojen edistämistä.