Vino pino laskuja

Ihan ensimmäiseksi sanon, että tarkoitukseni ei ole vittuilla niille, joilla vippejä vielä on. Ei todellakaan. Mulla meni vuosikausia tässä helvetissä sätkiessä. Monenlaista ahdistuksen ja epätoivon tunnetta sai kokea, kun jokainen kuukausi oli jatkuvasti pakkasen puolella. Ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kun aina ottaa uutta vippiä.

Kierteen vielä pyöriessä opin liian myöhään sen, että aina ei ole kannattavaa maksaa vippilaskua ajallaan, jos sitä varten pitää ottaa toinen vippi. EN KEHOTA KETÄÄN JÄTTÄMÄÄN LASKUJAAN MAKSAMATTA, mutta itselläni ahdistuksessa oli sellainen piirre, että koko elämä alkoi pyöriä näiden vippien ympärillä. Pelkäsin, että jos suututan vippifirman, niin milläs sit maksan taas. Eli maksoin pitkään kaikki vipit viimeistään eräpäivänä, vaikka rahaa oli tulossa muuten viikon sisällä. Vippifirmat eivät olisi edes kerenneet lähettää kirjallista maksumuistutusta. Näin tuli otettua turhaankin vippejä.

Osasyy tähän oli tekstiviesteinä tulleet maksumuistutukset. Säihkähdini niitä ja menin heti ottamaan lisävippiä muualta. Toissapäivänä olin repiä pelihousuni silkasta raivosta, kun Risicum lähetti tekstarin, että tarjoavat 200€ vippiä. Tiesin, että kahden päivän päästä olen koko helvetistä irti, niin vittuako tyrkyttävät paskalainojaan enää. Seuraava mitä teen on puhelinnumeron vaihto. Taitaa olla ainoa konsti päästä noista mainoksista eroon. Ei sillä että enää lankeaisin, ei helvetissä enää. Pohjakosketus jätti niin syvät arvet. Muistan nämä vuodet 05 - 07 hirveimpänä aikana koko elämässäni.

Eli tänään on maksettu viimeinen vippi ja luottotiedot säilyivät. Kaikki laskut näiltä vuosilta ovat alla olevan linkin kuvassa. Hirvittää ajatellakin kuinka paljon korkoja on tullut maksettua. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin helpotus, jumalauta että on hyvä olo vapaudesta.

http://aycu23.webshots.com/image/9782/2004654092920366351_rs.jpg
141972
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

hyvä ja tsemppiä...olet oppinut asiota kantapäänkautta niinkuin minäkin. Itsellä tämä vippihelvetti ei kestänyt kuin n. 9kk mutta sinä aikana kävin läpi niin pohjalla...enimmillään oli vippejä varmaan noin 2500 maksamatta. otin vippejä kun palkka ei riittänyt pelaamiseen ja veikkaamiseen. lisäksi minulla oli visa-lasku ym eli velkaa noin 6000e. Sitten elämääni tuli yksi rakastava ihminen joka auttoi minut pois tästä( Tyttöystäväni ) kauan aikaa salasin häneltä kaikki mutta hän huomasi että en ole kunnossa ja alkoi kyselemään...ihmismieli on ihmeellinen. en pystynyt heti kertomaan kaikkia ´ja kaunistelin aina tilannettani. pikkuhiljaa huomasin että kun puhun se auttaa ja vie minua eteenpäin. pelaaminen väheni ym.. lopulta monien keskustelujen jälkeen pystyin olemaan täysin avoin. otimme kaikki minun laskut esille (osan olin itse vaan heittänyt kirjoituspöydän laatikkoon avaamattomana ). minun oli kohdattava se paska ja siinä vaiheessa tyttöystäväni tuki oli korvaamaton. teimee maksusuunnitelman ja mietimme rahoitusta kun oma palkka ei riitä. yhdelle läheiselle ihmiselle nöyrä soitto ja kerroin asiani.sieltä tuli lainaksi rahaa. asiat ovat nyt sillä mallilla että vippejä on enää 1 maksamatta ja muut on selvät. rahaa jaa joka kuukausi jopa käyttöön vaikka suoravelotuksena menee 300e sille joka lainasi ja auttoi minua.
Rakkaus on ihmeellistä minulta loppui pelaaminen ja vippailu ja nyt tulevaisuus näyttää todella valoisalta.

Äänestä
  • vippihelvetti kesti vuosia, ehkä jopa kymmenen vuotta. Tosin ensimmäinenkään vippi ei ole vielä kahta vuotta vanha, mutta vuosi vaan teille kaikille.

    Äänestä

  • Samaten kuten sinulla, niin yksin en olisi tähän pysytynyt. Onneksi löytyi ihminen, joka minunkin kohdallani tuli väliin ja esti multa sen viimeisen tempun, eli luultavasti narunjatkeen. En tiedä, mutta tuntuu siltä, että hyvinkin olisi voinut siihen vielä mennä. Ahdistus oli niin uskomattoman kova, kun piti vielä teeskennellä ulospäin asioiden olevan normaalisti. Eräs läheinen ihminen sitten tuli apuun ja sai maariteltua kertomaan miksi olen niin hermoraunio ja kokoajan räjähtämässä pienimmästäkin vastoinkäymisestä.

    Tuosta laittamastani kuvasta. Koko läjä on tosiaan näitä vippilaskuja. Päällimmäisenä oleva sattui nyt olemaan viimeinen, eli tarkoituksena ei ole mollata tuossa laskussa näkyvää firmaa. Tuli vaan mieleen selventää, että ihmiset eivät vahingossa luule minulla olevan jotakin erityisesti hampaankolossa. Vippejä olen ottanut kaikilta tunnetuimmilta yrityksiltä. En näe mitään ihmeempiä eroja niiden välillä.

    Äänestä

ota vippejä uudestaan. Itse kerra´n maksoin vipit pois ja sitten rupesin uudestaan lainailemaan

Äänestä
  • pelkoa, että vielä ajautuisin uudelleen kierteeseen. On tässä pitänyt kelata koko homma läpi tasan tarkkaan. Minulla koko homma lähti siitä, että tulin irtisanotuksi ja yhtäkkiä tulot eivät kattaneet menoja. Velkaa oli pankista jo aikaisemmin ihan kylliksi.

    Kaiken olisi alkuvaiheessa vielä saanut kuosiin, jos olisi niellyt ylpeytensä, eikä teeskennellyt pärjäävänsä samoin kuin ennen. Tämä oli tuskallisen opettavainen polku, jossa oppi kaikenlaista.

    Mutta nyt kaikki on niin hyvin kuin olosuhteisiin nähden voi olla. En enää elä yli varojeni. Vippikorkoja maksaessa tuli opittua todella köyhäksi ja säästäväiseksi. Kaikki turhuus on karsittu jo ajat sitten. Nyt on vaan tyytyväinen siitä, että se raha mitä kuukaudessa käteen jää ei enää mene suoraan vippikorkoihin. Ja taas kasva entisestään.

    Vittumainen opinpolku on tämä ollut. En toivo tätä kenellekään.

    Äänestä

  • Helvetti ohi tänään kirjoitti:

    pelkoa, että vielä ajautuisin uudelleen kierteeseen. On tässä pitänyt kelata koko homma läpi tasan tarkkaan. Minulla koko homma lähti siitä, että tulin irtisanotuksi ja yhtäkkiä tulot eivät kattaneet menoja. Velkaa oli pankista jo aikaisemmin ihan kylliksi.

    Kaiken olisi alkuvaiheessa vielä saanut kuosiin, jos olisi niellyt ylpeytensä, eikä teeskennellyt pärjäävänsä samoin kuin ennen. Tämä oli tuskallisen opettavainen polku, jossa oppi kaikenlaista.

    Mutta nyt kaikki on niin hyvin kuin olosuhteisiin nähden voi olla. En enää elä yli varojeni. Vippikorkoja maksaessa tuli opittua todella köyhäksi ja säästäväiseksi. Kaikki turhuus on karsittu jo ajat sitten. Nyt on vaan tyytyväinen siitä, että se raha mitä kuukaudessa käteen jää ei enää mene suoraan vippikorkoihin. Ja taas kasva entisestään.

    Vittumainen opinpolku on tämä ollut. En toivo tätä kenellekään.

    ALOITTAA KOKO TOUHU ALUSTA KANNATTAA EDES KOKEILLA SIITÄ SE TAAS ALKAA..... TERVETULOA TAKAISIN

    Äänestä

  • sitten helvetin kirjoitti:

    ALOITTAA KOKO TOUHU ALUSTA KANNATTAA EDES KOKEILLA SIITÄ SE TAAS ALKAA..... TERVETULOA TAKAISIN

    Lähdetään kaljalle! Mä voin lainata!

    Äänestä

mulla 6-kertaa isompi pino...7000velkaa joutessaan...LOLOLOLOL

Äänestä
  • nuot jutut mitä täällä on lukenut näistä pikavipeistä...voin sanoa ihan oman kokemuksen kautta ne ei vie mihinkään muualle ihmistä kuin masennuksen syvyyksiin...itse olin kyseisessä pikavippi kierteessä ja aikas pahassa sellaisessa...(ei kuitenkaan maksuhäiriömerkintöjä, koska sain asiat aina sovittua)..tuntui ettei missään ole ulospääsyä...tuntemuksia myllersi monenlaisia sisällä, epätoivoa, ahdistusta ym..mut pahinta oli ehkä jonkin asteinen kaksoiselämä...tuli salattua tämä pikavippi helvetti lähimmäisiltä...ja se kait eniten painoi usein mieltä ja tuli sen ansiosta monia unettomia öitä...kertoa olisin halunnut miljoona kertaa heille mikä asioiden oikea laita on...mutta itseäni ihan suunnattomasti hävetti..! olin aina hoitanut asiani itse ja tieto siitä että täytyisi turvautua jonkin toisen puoleen raha asioissa...ei, se tuntui mahdottomalta...tässä kuitenkin parisen viikkoa sitten minulla oli henkisesti niin vaikeata olla koska ajatuksissa pyörivät vain laskut toistensa perään ja itkusta ei tahtonut tulla loppua, oli pakko kertoa...ajattelin että kaikki tai ei mitään..kerroin lähimmäisilleni kaiken, ihan kaiken vaikka vaikeaa se olikin...tiesin mitä tuleman pitäisi, esim. läksytystä..mutta se olisi vähäistä kunhan saisin kerrottua tämän mieltä painavan asiani...ensimmäinen tunne asian kerrottuani oli häpeä mutta sen jälkeen tuli suunnaton helpotus...koska ei heidän reaktionsa ollut niin paha kuin olin kuvitellut...keskustelimme tunteja ja koitimme yhdessä löytää ratkaisun joka sitten löytyikin..! :) itse kuljen töissä mutta rahat eivät yksinkertaisesti riittäneet noihin velkoihin ja pankista ei irtoa lainaa kun on pätkätöissä...onneksi yksi todella rakas ihminen minut tästä auttoi pois ja nyt olen todella helpottunut...toki minun täytyy hänelle lainani takaisin maksaa...mutta siinä on loppu ikä aikaa maksaa ja paljon paljon pienemmällä korolla mitä näille kiskuri vippifirmoille...ei auta miettiä paljonko tässä on tullut niillekin maksettua turhaa rahaa...prkle... mut neuvo niille jotka yksin tämän asian kanssa kamppailee päivästä toiseen...KERTOKAA JOLLEKIN JOTTA ETTE MENETÄ MIELENTERVEYTTÄNNE, KYLLÄ RATKAISUT LÖYTYY...TÄYTYY VAAN USKALTAA OTTAA SE ASKEL...EI KUKAAN OLE TÄYDELLINEN, PAHEMMINKIN VOISI OLLA!:)voimia kaikille jotka ovat joutuneet tuohon oravanpyörään, pidän peukkuja teille. =)

    Äänestä

  • toipilas kirjoitti:

    nuot jutut mitä täällä on lukenut näistä pikavipeistä...voin sanoa ihan oman kokemuksen kautta ne ei vie mihinkään muualle ihmistä kuin masennuksen syvyyksiin...itse olin kyseisessä pikavippi kierteessä ja aikas pahassa sellaisessa...(ei kuitenkaan maksuhäiriömerkintöjä, koska sain asiat aina sovittua)..tuntui ettei missään ole ulospääsyä...tuntemuksia myllersi monenlaisia sisällä, epätoivoa, ahdistusta ym..mut pahinta oli ehkä jonkin asteinen kaksoiselämä...tuli salattua tämä pikavippi helvetti lähimmäisiltä...ja se kait eniten painoi usein mieltä ja tuli sen ansiosta monia unettomia öitä...kertoa olisin halunnut miljoona kertaa heille mikä asioiden oikea laita on...mutta itseäni ihan suunnattomasti hävetti..! olin aina hoitanut asiani itse ja tieto siitä että täytyisi turvautua jonkin toisen puoleen raha asioissa...ei, se tuntui mahdottomalta...tässä kuitenkin parisen viikkoa sitten minulla oli henkisesti niin vaikeata olla koska ajatuksissa pyörivät vain laskut toistensa perään ja itkusta ei tahtonut tulla loppua, oli pakko kertoa...ajattelin että kaikki tai ei mitään..kerroin lähimmäisilleni kaiken, ihan kaiken vaikka vaikeaa se olikin...tiesin mitä tuleman pitäisi, esim. läksytystä..mutta se olisi vähäistä kunhan saisin kerrottua tämän mieltä painavan asiani...ensimmäinen tunne asian kerrottuani oli häpeä mutta sen jälkeen tuli suunnaton helpotus...koska ei heidän reaktionsa ollut niin paha kuin olin kuvitellut...keskustelimme tunteja ja koitimme yhdessä löytää ratkaisun joka sitten löytyikin..! :) itse kuljen töissä mutta rahat eivät yksinkertaisesti riittäneet noihin velkoihin ja pankista ei irtoa lainaa kun on pätkätöissä...onneksi yksi todella rakas ihminen minut tästä auttoi pois ja nyt olen todella helpottunut...toki minun täytyy hänelle lainani takaisin maksaa...mutta siinä on loppu ikä aikaa maksaa ja paljon paljon pienemmällä korolla mitä näille kiskuri vippifirmoille...ei auta miettiä paljonko tässä on tullut niillekin maksettua turhaa rahaa...prkle... mut neuvo niille jotka yksin tämän asian kanssa kamppailee päivästä toiseen...KERTOKAA JOLLEKIN JOTTA ETTE MENETÄ MIELENTERVEYTTÄNNE, KYLLÄ RATKAISUT LÖYTYY...TÄYTYY VAAN USKALTAA OTTAA SE ASKEL...EI KUKAAN OLE TÄYDELLINEN, PAHEMMINKIN VOISI OLLA!:)voimia kaikille jotka ovat joutuneet tuohon oravanpyörään, pidän peukkuja teille. =)

    Terve!

    Kuullostaapa tutulta tuo tarinasi.... hyvä että kerroit läheisellesi ja sait apua, se oli tärkeää! MUTTA kaikista tärkeintä on että nyt pysyt erossa niistä vipeistä lopullisesti!! Minulla on nimittäin antaa sinulle siitä varoittava esimerkki, itseni...

    Olin nimittäin itse samassa tilanteessa tuossa syksyllä, minulla vippivelat pari pikkuvelkaa oli noin 4000€ ja olin umpikujassa...uskalsin lopulta kertoa asiasta eräälle läheiselleni (vanhemmilleni en voinut, häpeä niin kova) ja sain järjestettyä rahat ja maksoin kaiken pois! Vannoin myös kyseiselle läheiselleni etten enää koskaan ota yhtäkään vippiä! Oli helpottunut olo ja muutama viikko siinä meni ihan hyvin... mutta sitten alkoi helvetti taas..

    Olin/olen nimittäin peliriippuvainen (peliriippuvuus minut alunperin ajoikin koko vippikierteeseen noin vuosi sitten) ja kun sitten tuli tiukkaa ja olisin tarvinnut parisataa akuutisti, enkä enää kehdannut lainata niin päätin ottaa yhden vipin ja siitä se alkoi, sorruin taas pelaamaan nettikasinoihin ja yritin voittaa sitä paria sataa takaisin ja otin lisää vippejä ja lopulta kierre oli valmis...

    Tämänhetkinen tilanne on nyt sitten se, että minulla on 4300€:n edestä vippejä (jokaikinen vippi minkä saa) plus noin 3000€ muuta akuuttia lainaa maksettavana (eräpäivät juuri umpeutunut) enkä enää tiedä mitä tehdä, olen täydellisessä umpikujassa...olen viimeset pari viikkoa miettinyt pääni puhki kaiken vapaa-aikani, yöt ja päivät...ainoa mahdollisuuteni selvitä tilanteesta ja saada nuo rahat olisi ottaa yhteyttä vanhempiini ja kertoa kaikki (minulla on yhteensä lainaa noin 20 000€, kaikki pelien takia, ja tuosta on 7000€ akuuttia vippejä ym., muista kyllä selviän), mutta en pysty siihen, olen pettänyt jo sen läheiseni luottamuksen joka järjesti minulle ne aiemmat rahat ja samalla tuntuu että minulla hävisi itsekunnioituskin siinä samalla enkä vain pysty enää kertomaan tätä koko sotkua vanhemmilleni, he eivät varmasti uskoisi korviaan...lisäksi äitini sairastaa masennusta mutta on voinut hyvin jo pitemmän aikaa, ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen, ja tämä olisi varmasti ihan kauhea shokki hänelle ja sairaus alkaisi taas... Ja jos vaikka kertoisin vanhemmilleni ja pyytäisin apua ja jos lopulta saisin ne 7000€, niin olen miettinyt että olisin kuitenkin niin sanoinkuvaamattoman pettynyt itseeni ja häpeissäni(kuten nyt) etten tahtoisi elää enää kuitenkaan vaan vaipuisin masennukseen täydellisesti...

    Tuntuu että tämä noin vuoden kestänyt peliriippuvuus/vippihelvetti ja siitä johtunut asioiden peittely ja valehtelu ja kaksoiselämä on tullut nyt tiensä päähän ja tehnyt tehtävänsä minussa, vienyt koko mielenterveyteni ja kaiken, tuntuu kuin olisin sumussa koko ajan... olen hautonut itsemurhaa tosissaan jo useamman päivän ja miettinyt mikä olisi se helpoin tapa (tutkittu on kaikki "helpot/nopeat tavat" kuten kaliumsyanidi ja sinihappo myrkytykset ym., noita aineita on vain niin vaikea saada mistään), koska minussa ei ole edes miestä hypätä junan alle... miten ihminen voikaan sotkea elämänsä näin pahasti, uskomatonta....

    Kaikki asiani on periaatteessa loistavasti muuten ja puitteet hyvälle elämälle olisi kunnossa ilman tyhmiä valintoja joita olen tehnyt elämässäni viimesen vuoden aikana.. opiskelen korkeakoulussa, on hyvä työ sen rinnalla sekä olen melko suosittu ja löytyy kavereita (joihin en ole tosin jaksanut enää panostaa, sillä kaksoiselämä on niin puuduttavaa)...

    Ihan kauhea olo, jos joku tietää tai haluaa auttaa tai voi kertoa mitä tehdä niin olisin kiitollinen, itseltäni ideat on jo täysin loppu, rukoiltu on Jumalalta ihmettä ja itketty ja olen katunut kaikkia tekojani ja kaikki mutta kuten sanoin, toivo alkaa olla mennyt eikä mielessäni ole enää oikeen muuta kuin päästää itseni hengiltä...tuntuu että aikani alkaa olla vähissä..

    Ja toivottavasti ketjun alkuperäinen kirjoittaja luet tämän ja otat opiksesi tästä tarinastani, älä vaan tee samaa virhettä ja sekaannu noihin vippeihin enää... enkä uskokaan että sitä teet mikäli sinulla ei ole peliriippuvuutta, sillä nykyajan helppo raha (pikavipit) plus peliriippuvuus plus nettikasinot (=helppo ja nopea rahojen siirrettävyys tililtä sähköisesti ja häviäminen suurilla panoksilla ilman että rahoja tarvitsee edes nähdä) on kauhea yhdistelmä...sinne kierteeseen kun joutuu niin voi vaan kuulla korvillaan kuinka paholainen nauraa ja pitää sinua narun päässä ottessaan....en toivo sitä kenellekkään.

    Äänestä

  • menetetty toivo kirjoitti:

    Terve!

    Kuullostaapa tutulta tuo tarinasi.... hyvä että kerroit läheisellesi ja sait apua, se oli tärkeää! MUTTA kaikista tärkeintä on että nyt pysyt erossa niistä vipeistä lopullisesti!! Minulla on nimittäin antaa sinulle siitä varoittava esimerkki, itseni...

    Olin nimittäin itse samassa tilanteessa tuossa syksyllä, minulla vippivelat pari pikkuvelkaa oli noin 4000€ ja olin umpikujassa...uskalsin lopulta kertoa asiasta eräälle läheiselleni (vanhemmilleni en voinut, häpeä niin kova) ja sain järjestettyä rahat ja maksoin kaiken pois! Vannoin myös kyseiselle läheiselleni etten enää koskaan ota yhtäkään vippiä! Oli helpottunut olo ja muutama viikko siinä meni ihan hyvin... mutta sitten alkoi helvetti taas..

    Olin/olen nimittäin peliriippuvainen (peliriippuvuus minut alunperin ajoikin koko vippikierteeseen noin vuosi sitten) ja kun sitten tuli tiukkaa ja olisin tarvinnut parisataa akuutisti, enkä enää kehdannut lainata niin päätin ottaa yhden vipin ja siitä se alkoi, sorruin taas pelaamaan nettikasinoihin ja yritin voittaa sitä paria sataa takaisin ja otin lisää vippejä ja lopulta kierre oli valmis...

    Tämänhetkinen tilanne on nyt sitten se, että minulla on 4300€:n edestä vippejä (jokaikinen vippi minkä saa) plus noin 3000€ muuta akuuttia lainaa maksettavana (eräpäivät juuri umpeutunut) enkä enää tiedä mitä tehdä, olen täydellisessä umpikujassa...olen viimeset pari viikkoa miettinyt pääni puhki kaiken vapaa-aikani, yöt ja päivät...ainoa mahdollisuuteni selvitä tilanteesta ja saada nuo rahat olisi ottaa yhteyttä vanhempiini ja kertoa kaikki (minulla on yhteensä lainaa noin 20 000€, kaikki pelien takia, ja tuosta on 7000€ akuuttia vippejä ym., muista kyllä selviän), mutta en pysty siihen, olen pettänyt jo sen läheiseni luottamuksen joka järjesti minulle ne aiemmat rahat ja samalla tuntuu että minulla hävisi itsekunnioituskin siinä samalla enkä vain pysty enää kertomaan tätä koko sotkua vanhemmilleni, he eivät varmasti uskoisi korviaan...lisäksi äitini sairastaa masennusta mutta on voinut hyvin jo pitemmän aikaa, ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen, ja tämä olisi varmasti ihan kauhea shokki hänelle ja sairaus alkaisi taas... Ja jos vaikka kertoisin vanhemmilleni ja pyytäisin apua ja jos lopulta saisin ne 7000€, niin olen miettinyt että olisin kuitenkin niin sanoinkuvaamattoman pettynyt itseeni ja häpeissäni(kuten nyt) etten tahtoisi elää enää kuitenkaan vaan vaipuisin masennukseen täydellisesti...

    Tuntuu että tämä noin vuoden kestänyt peliriippuvuus/vippihelvetti ja siitä johtunut asioiden peittely ja valehtelu ja kaksoiselämä on tullut nyt tiensä päähän ja tehnyt tehtävänsä minussa, vienyt koko mielenterveyteni ja kaiken, tuntuu kuin olisin sumussa koko ajan... olen hautonut itsemurhaa tosissaan jo useamman päivän ja miettinyt mikä olisi se helpoin tapa (tutkittu on kaikki "helpot/nopeat tavat" kuten kaliumsyanidi ja sinihappo myrkytykset ym., noita aineita on vain niin vaikea saada mistään), koska minussa ei ole edes miestä hypätä junan alle... miten ihminen voikaan sotkea elämänsä näin pahasti, uskomatonta....

    Kaikki asiani on periaatteessa loistavasti muuten ja puitteet hyvälle elämälle olisi kunnossa ilman tyhmiä valintoja joita olen tehnyt elämässäni viimesen vuoden aikana.. opiskelen korkeakoulussa, on hyvä työ sen rinnalla sekä olen melko suosittu ja löytyy kavereita (joihin en ole tosin jaksanut enää panostaa, sillä kaksoiselämä on niin puuduttavaa)...

    Ihan kauhea olo, jos joku tietää tai haluaa auttaa tai voi kertoa mitä tehdä niin olisin kiitollinen, itseltäni ideat on jo täysin loppu, rukoiltu on Jumalalta ihmettä ja itketty ja olen katunut kaikkia tekojani ja kaikki mutta kuten sanoin, toivo alkaa olla mennyt eikä mielessäni ole enää oikeen muuta kuin päästää itseni hengiltä...tuntuu että aikani alkaa olla vähissä..

    Ja toivottavasti ketjun alkuperäinen kirjoittaja luet tämän ja otat opiksesi tästä tarinastani, älä vaan tee samaa virhettä ja sekaannu noihin vippeihin enää... enkä uskokaan että sitä teet mikäli sinulla ei ole peliriippuvuutta, sillä nykyajan helppo raha (pikavipit) plus peliriippuvuus plus nettikasinot (=helppo ja nopea rahojen siirrettävyys tililtä sähköisesti ja häviäminen suurilla panoksilla ilman että rahoja tarvitsee edes nähdä) on kauhea yhdistelmä...sinne kierteeseen kun joutuu niin voi vaan kuulla korvillaan kuinka paholainen nauraa ja pitää sinua narun päässä ottessaan....en toivo sitä kenellekkään.

    kuulostaa rankalta mitä tuossa kirjoitit...niin kuin kirjoitin, olen ollut kyseisessä helvetissä itsekin mutta ehkei minulla ihan noin suurta taakkaa ole ollut kannettavana, joten tiedän että ahdistusta sinulla on varmasti tuplaten.. :/ kiroon koko vippipaskan ylimpään hlvettiin.. ei niitä oo keksitty kuin köyhien lannistamiseksi...itekin tuli niitä juuri otettua kun oli aina niin hemmetin tiukkaa...rahaa ei ole koskaan ollut...kakarasta asti samaa paskaa, ei oota...ja sit kun tuli vimoset lantit kokeiltua noihin peleihin...ei silti niihin niin paljon...mutta ehkä se teki noit vippien korot...niin paljon ekstraa tullut maksettua...että hui hui... ite sulkenut pelitilit ja laittanut muutamaan vippifirmaan kiellot... en enää sorru siihen...vaikka eihän se velkataakka tuolta mihinkään katoakaan vaikka vipit on maksettukin, lainaa täytyy edelleen lyhentää tosin yhdellä laskulla kun niitä aikasemmin saattoi olla masentava nippu... :( itelläkin aika lailla sama homma tuo porukoiden kans...niillä rahasta tiukkaa...työttömiä..ei mahiksia että sieltä oisin saanut rahaa lainaa... ymmärrän täysin siis mistä huolesi tulevat...ja kun siihen lisää tuon masennuksen.. :(

    teet ensimmäiseksi sen että suljet kaikki pelipaikat mihin olet rekistöröitynyt...ja seuraavaksi suosittelen että kerrot vanhemmillesi..he ovat sinua varten olemassa ja olet heidän lapsensa teit sitten mitä tahansa... ja seuraava onko vanhempiesi kautta sitten mahdollisuus saada lainaa...ovatko töissä..? loppujen lopuksi se on VAAN rahaa...ei ihmishenkeä kannata sen vuoksi alkaa uhraamaan... monet tunkee tuommoisen summan paljon paljon turhempaan eikä heilläkään loppujen lopuksi jää mitään käteen...

    tee se että kerrot vanhemmillesi, minäkin koin suunnatonta häpeää ja petyin itseeni mutta elämää jatkuu...sen on jatkuttava..sinäkin olet nuori samanlailla kuin minäkin ja me monet tuhannet täällä, kanssaeletään sun kanssas... :) meistä jokainen sortuu joskus... teethän sen että kerrot..?! yhdessä on paljon helpompi kantaa huolet.. minä pidän peukkuja ja varmasti moni muu...on meitä niin paljon..

    ja jos epäilet itseäsi yhtään että sorrut taasen...niin tee myöskin niin että suljet verkkopankin koska siirrot tulee aina näppärästi tehtyä noihin pelisivustoihin juuri tuon kautta... kaikki mahollinen pois käytettävistä mikä vaan saattaa johtaa uudestaan tuohon oravanpyörään... mutta tee itsellesi se hyvä teko että kerrot vanhemmilles...tuut huomaamaan ettei se maailma siihen pääty ja häpeäkin haihtuu aikanaan.. :) jaksa uskoa... tsemppiä..! kirjoittele tilanteestas! :)

    Äänestä

  • menetetty toivo kirjoitti:

    Terve!

    Kuullostaapa tutulta tuo tarinasi.... hyvä että kerroit läheisellesi ja sait apua, se oli tärkeää! MUTTA kaikista tärkeintä on että nyt pysyt erossa niistä vipeistä lopullisesti!! Minulla on nimittäin antaa sinulle siitä varoittava esimerkki, itseni...

    Olin nimittäin itse samassa tilanteessa tuossa syksyllä, minulla vippivelat pari pikkuvelkaa oli noin 4000€ ja olin umpikujassa...uskalsin lopulta kertoa asiasta eräälle läheiselleni (vanhemmilleni en voinut, häpeä niin kova) ja sain järjestettyä rahat ja maksoin kaiken pois! Vannoin myös kyseiselle läheiselleni etten enää koskaan ota yhtäkään vippiä! Oli helpottunut olo ja muutama viikko siinä meni ihan hyvin... mutta sitten alkoi helvetti taas..

    Olin/olen nimittäin peliriippuvainen (peliriippuvuus minut alunperin ajoikin koko vippikierteeseen noin vuosi sitten) ja kun sitten tuli tiukkaa ja olisin tarvinnut parisataa akuutisti, enkä enää kehdannut lainata niin päätin ottaa yhden vipin ja siitä se alkoi, sorruin taas pelaamaan nettikasinoihin ja yritin voittaa sitä paria sataa takaisin ja otin lisää vippejä ja lopulta kierre oli valmis...

    Tämänhetkinen tilanne on nyt sitten se, että minulla on 4300€:n edestä vippejä (jokaikinen vippi minkä saa) plus noin 3000€ muuta akuuttia lainaa maksettavana (eräpäivät juuri umpeutunut) enkä enää tiedä mitä tehdä, olen täydellisessä umpikujassa...olen viimeset pari viikkoa miettinyt pääni puhki kaiken vapaa-aikani, yöt ja päivät...ainoa mahdollisuuteni selvitä tilanteesta ja saada nuo rahat olisi ottaa yhteyttä vanhempiini ja kertoa kaikki (minulla on yhteensä lainaa noin 20 000€, kaikki pelien takia, ja tuosta on 7000€ akuuttia vippejä ym., muista kyllä selviän), mutta en pysty siihen, olen pettänyt jo sen läheiseni luottamuksen joka järjesti minulle ne aiemmat rahat ja samalla tuntuu että minulla hävisi itsekunnioituskin siinä samalla enkä vain pysty enää kertomaan tätä koko sotkua vanhemmilleni, he eivät varmasti uskoisi korviaan...lisäksi äitini sairastaa masennusta mutta on voinut hyvin jo pitemmän aikaa, ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen, ja tämä olisi varmasti ihan kauhea shokki hänelle ja sairaus alkaisi taas... Ja jos vaikka kertoisin vanhemmilleni ja pyytäisin apua ja jos lopulta saisin ne 7000€, niin olen miettinyt että olisin kuitenkin niin sanoinkuvaamattoman pettynyt itseeni ja häpeissäni(kuten nyt) etten tahtoisi elää enää kuitenkaan vaan vaipuisin masennukseen täydellisesti...

    Tuntuu että tämä noin vuoden kestänyt peliriippuvuus/vippihelvetti ja siitä johtunut asioiden peittely ja valehtelu ja kaksoiselämä on tullut nyt tiensä päähän ja tehnyt tehtävänsä minussa, vienyt koko mielenterveyteni ja kaiken, tuntuu kuin olisin sumussa koko ajan... olen hautonut itsemurhaa tosissaan jo useamman päivän ja miettinyt mikä olisi se helpoin tapa (tutkittu on kaikki "helpot/nopeat tavat" kuten kaliumsyanidi ja sinihappo myrkytykset ym., noita aineita on vain niin vaikea saada mistään), koska minussa ei ole edes miestä hypätä junan alle... miten ihminen voikaan sotkea elämänsä näin pahasti, uskomatonta....

    Kaikki asiani on periaatteessa loistavasti muuten ja puitteet hyvälle elämälle olisi kunnossa ilman tyhmiä valintoja joita olen tehnyt elämässäni viimesen vuoden aikana.. opiskelen korkeakoulussa, on hyvä työ sen rinnalla sekä olen melko suosittu ja löytyy kavereita (joihin en ole tosin jaksanut enää panostaa, sillä kaksoiselämä on niin puuduttavaa)...

    Ihan kauhea olo, jos joku tietää tai haluaa auttaa tai voi kertoa mitä tehdä niin olisin kiitollinen, itseltäni ideat on jo täysin loppu, rukoiltu on Jumalalta ihmettä ja itketty ja olen katunut kaikkia tekojani ja kaikki mutta kuten sanoin, toivo alkaa olla mennyt eikä mielessäni ole enää oikeen muuta kuin päästää itseni hengiltä...tuntuu että aikani alkaa olla vähissä..

    Ja toivottavasti ketjun alkuperäinen kirjoittaja luet tämän ja otat opiksesi tästä tarinastani, älä vaan tee samaa virhettä ja sekaannu noihin vippeihin enää... enkä uskokaan että sitä teet mikäli sinulla ei ole peliriippuvuutta, sillä nykyajan helppo raha (pikavipit) plus peliriippuvuus plus nettikasinot (=helppo ja nopea rahojen siirrettävyys tililtä sähköisesti ja häviäminen suurilla panoksilla ilman että rahoja tarvitsee edes nähdä) on kauhea yhdistelmä...sinne kierteeseen kun joutuu niin voi vaan kuulla korvillaan kuinka paholainen nauraa ja pitää sinua narun päässä ottessaan....en toivo sitä kenellekkään.

    Olen ketjun aloittaja. Tuntui todella pahalta lukea kokemuksistasi, nim. "menetetty toivo". Itsellänikin oli itsetuhoisia ajatuksia kierteen ollessa surkeimmillaan. Se ihminen, joka minut pelasti, oli äitini. Tuolla aiemmissa viesteissä viittasin vain läheiseen ihmiseen. Kynnys asioiden selvittämiseen oli todella korkea. Häpesin niin kovin paljon. Kyllä minua hävettää vieläkin, sillä äitini joutui ottamaan pankkilainaa auttaakseen minua. Nyt kuitenkin maksan hänelle lainan lyhennykset noin 70 €/kk. Vähän kaksipiippuinen juttu, mutta sellainen tunne mulla on, että juuri tämän takia en varmasti enää sotke asioitani.

    Sinä olit jo päässyt helvetistäsi pois aiemmin jonkun muun läheisen kuin vanhempiesi avulla. Unohda se! Se on menneisyyttä. Muista se, että vanhempien suhde lapseensa on kaikkein vahvin. Ajattele, jos sinulla itselläsi on/olisi lapsia. Mitä et tekisi heidän vuokseen? Samalla ajattele, mitä äitisi masennukselle tekisi se, jos kuolisit. Aivan varmasti helvetin pahempi juttu kuin jos menet ja kerrot avoimesti tarvitsevasi taloudellista apua. Sinun olisi nyt hyvä niellä katkera kalkki ja suunnata sinne mistä apua saat. Toivottavasti vanhemmiltasi, mutta ensisijaisesti pidä itsesi hengissä. Siihen saa apua muualtakin.

    Kun itsetuhoisuus iskee niin silloin kyse on henkiinjäämistaistelusta. Siinä sinä taistelet itsesi kanssa. Yksikään täysin järjissään oleva ihminen ei suostu kuolemaan rahan takia. Niin, minustakin tuntui, että voisin, mutta en koe enää siten lainkaan. Nyt kun olen saanut revittyä etäisyyttä kaksoiselämään ja helvetissä kitumiseen.

    Jos itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen täysin ja alat olla oikeasti toteutusta lähellä, niin ota mieluummin oljenkorsi elämään käyttöön. Ja se on lääkäri. Kun menet ihan tavalliseen terveyskeskuslääkäriin ja kerrot tilanteesi vaikeuden ja itsetuhoiset fiiliksesi, niin saat kyllä apua. Kun ihminen alkaa tosissaan suunnitella elämänsä lopettamista on kyse vaikeista psykologisista ongelmista. Lääkäri ei ratkaise taloudellisia ongelmia, vaan pelastaa henkesi. Jos hän näkee epätoivosi aitouden, niin saat lähetteen psykiatriselle osastolle johonkin sairaalaan. Ei siis välttämättä mielisairaalaan, jotka on yleensä tarkoitettu hulluille, vaan tavalliseen sairaalaan. Riippuu vähän asuinkunnasta ja potilaspaikoista mihin lähete tällöin tulee. Kumminpäin vain, niin saat irtioton koko paskaan, joka sotkee elämääsi. Sairaalassa autetaan ahdistukseen parhaalla mahdollisella ammattitaidolla ja saat myöskin apua sosiaalityöntekijältä taloudellisten asioidesi selvittämiseen. Lisäksi sairaala-aika on sellaista aikaa, että silloin täytät vaateen itsestä riippumattomasta esteestä. Kun olet viikon tai kaksi hoidettavana, niin lainopillisesti kukaan ei voi vaatia sinua eräpäivistä tällä ajalla vastuuseen. Näin olen ainakin ymmärtänyt. En ole lakiasiantuntija, mutta kumminkin. Nämä sairaala-asiat tunnen paremmin.

    Missään nimessä et ole mokannut niin pahasti, että kuolla pitäisi. Itsekin kerrot miten muuten elämäsi on ihan ok. Hyvä opiskelupaikka, sinusta pidetään jne. Maksimissaan damage on 5 vuotta luotonannon menetystä luottotietojen menettämisen seurauksena. Se ei ole minkäänlainen syy kuolla.

    Äänestä

kun pääsit eroon moisesta kierteestä. Älä missään olosuhteissa lankea enää tuollaiseen kurimukseen!

Äänestä
  • Olen sairauksine ja muiden elämäntilanteiden vuoksi nit ahdikngossa näiden vippien kannsa.
    Ensin ottaa muutaman, maksaa takaisin. Ja
    pitää ottaa lisää. Ja kulut kasvaa. Sairauuteen jo menee muutenkin tarpeeksi. Sosiaalipuoli ei auta, sanovat: kaikki ok. Jos jollain on jotain
    sanottavaa, mikää lohduttaisin. Odotan vastausta.
    Sähköpostiini. kiitos

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Helvetti ohi tänään kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi sanon, että tarkoitukseni ei ole vittuilla niille, joilla vippejä vielä on. Ei todellakaan. Mulla meni vuosikausia tässä helvetissä sätkiessä. Monenlaista ahdistuksen ja epätoivon tunnetta sai kokea, kun jokainen kuukausi oli jatkuvasti pakkasen puolella. Ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kun aina ottaa uutta vippiä.

Kierteen vielä pyöriessä opin liian myöhään sen, että aina ei ole kannattavaa maksaa vippilaskua ajallaan, jos sitä varten pitää ottaa toinen vippi. EN KEHOTA KETÄÄN JÄTTÄMÄÄN LASKUJAAN MAKSAMATTA, mutta itselläni ahdistuksessa oli sellainen piirre, että koko elämä alkoi pyöriä näiden vippien ympärillä. Pelkäsin, että jos suututan vippifirman, niin milläs sit maksan taas. Eli maksoin pitkään kaikki vipit viimeistään eräpäivänä, vaikka rahaa oli tulossa muuten viikon sisällä. Vippifirmat eivät olisi edes kerenneet lähettää kirjallista maksumuistutusta. Näin tuli otettua turhaankin vippejä.

Osasyy tähän oli tekstiviesteinä tulleet maksumuistutukset. Säihkähdini niitä ja menin heti ottamaan lisävippiä muualta. Toissapäivänä olin repiä pelihousuni silkasta raivosta, kun Risicum lähetti tekstarin, että tarjoavat 200€ vippiä. Tiesin, että kahden päivän päästä olen koko helvetistä irti, niin vittuako tyrkyttävät paskalainojaan enää. Seuraava mitä teen on puhelinnumeron vaihto. Taitaa olla ainoa konsti päästä noista mainoksista eroon. Ei sillä että enää lankeaisin, ei helvetissä enää. Pohjakosketus jätti niin syvät arvet. Muistan nämä vuodet 05 - 07 hirveimpänä aikana koko elämässäni.

Eli tänään on maksettu viimeinen vippi ja luottotiedot säilyivät. Kaikki laskut näiltä vuosilta ovat alla olevan linkin kuvassa. Hirvittää ajatellakin kuinka paljon korkoja on tullut maksettua. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin helpotus, jumalauta että on hyvä olo vapaudesta.

http://aycu23.webshots.com/image/9782/2004654092920366351_rs.jpg

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu