Mutta opillisen reformin tekeminen ja kaikista adventismin tyypillisistä opeista luopuminen - sekä kulteille tyypillisestä "ainoan oikean Jumalan jäännöskansan" vaatimuksesta ja toisten kristittyjen käännyttämisestä luopuminen - merkitsisi sen oksan poikki sahaamista, jolla adventistit istuvat.
Niinpä adventistijohtajien "työkalupakin" tyypilliset keinot perustellun teologisen kritiikin vaientamiseksi ja vähättelemiseksi - salailu, sensuuri, vähättely, syyllistäminen, vaientaminen palkitsemalla eli antamalla arvoasema yhteisössä - todennäköisesti ovat käytössä vielä pitkään. Mutta eikö jo alkaisi olla rehellisen ja avoimen uudelleenarvioinnin aika: 161 vuotta on kulunut eikä adventismin pioneerien oikeassaolemisenhalu ja kasvojenpelastamisentarve luulisi olevan enää mikään motiivi, johon voisi samastua ja tukeutua teologian tekemisen käytinvoimana.
Niinpä adventistijohtajien "työkalupakin" tyypilliset keinot perustellun teologisen kritiikin vaientamiseksi ja vähättelemiseksi - salailu, sensuuri, vähättely, syyllistäminen, vaientaminen palkitsemalla eli antamalla arvoasema yhteisössä - todennäköisesti ovat käytössä vielä pitkään. Mutta eikö jo alkaisi olla rehellisen ja avoimen uudelleenarvioinnin aika: 161 vuotta on kulunut eikä adventismin pioneerien oikeassaolemisenhalu ja kasvojenpelastamisentarve luulisi olevan enää mikään motiivi, johon voisi samastua ja tukeutua teologian tekemisen käytinvoimana.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei kritiikki ole välttämättä pahasta ja Jumalaa pois sulkevaa. Me tarvitaan kritiikkiä seurakunnissa ja kaikissa kirkoissa. Kritiikin tullessa emme saa torjua sitä vaan pohtia "mikä tarkoitus" ja "voisiko olla sittenkin asioissa perää".
Ei kaikki asiat seurakunnissamme ole välttämättä oikein tulkittua ja totuuden mukaista. Jeesus on totuus mutta me ihmiset ollaan erehtyväisiä.
Ei Kristus, Kirkko, Seurakunta, eikä Uskokaan mihinkään katoa vaikka muutamme käsitystä oikeampaan suuntaan.
Kriittisyys ei ole epäuskoa vaan halua pyrkiä näkemään asiat oikein. "totuuden ymmärtämistä"
Raamattu on lähde. Ihminen on joka tulkitsee, aina on väärään menemisen mahdollisuus olemassa.
Adventistin kanattaa olla itselleen rehellinen.
totuudesta ja vaihda sitä Babylonin kirkkojen harhaoppeihin, joten liirumlaarusi on turhaa puhetta.
Jumala hylkäsi kaikki muut "kristilliset" seurakunnat jo 1840-luvulla, koska ne hylkäsivät Hänet. Jumalalla on ollut maan päällä kaikkina aikoina vain yksi kansa.
Nykyisin se oikeus ja vastuu ja velvollisuus on vain ja ainoastaan seitsemännen päivän adventistien kirkolla. Jumala ei tunnusta muita "kirkkoja" edustajikseen, vaikka niissäkin on yksilöitä, jotka ovat Hänen kansaansa.
Se, että adventistien keskuudessa valitettavasti on myös uudestisyntymättömiä ja luopioita, ei tätä muuta.
Liity sinäkin Jumalan kansaan, pois Babylonin orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen.
Vain Jumala tietää, ketä tuohon kansaan kuuluvat jäsenet ovat, ja olen aivan varma, etteivät kaikki ole adventisteja. Se että olet adventisti, ei takaa sinulle eikä myöskään minulle pelastusta vaan se, mikä on suhteemme Jeesukseen Kristukseen.