Olen siis maksanut 30 000€ ylivelkaanuttuani tuon verran. Masennuin vuosiksi minuun kohdistuneen raiskauksen vuoksi, nyt ei ole millään enää väliä, en saa asioitani kuntoon, kaikki on ulosotossa, mies on jättämässä jne.
Olen monta kertaa miettinyt miten saan itseni hengiltä ja asia on pelottanut minua. Nyt se enään pelota. Olen päässyt yli kaikesta tapahtuneesta parin vuoden takaa mutta tämä velkakierre mihin jouduin kun en jaksanut hoitaa asioitani on viimeinen piste. Kun ei millään helpota missään vaiheessa. Kaikki menee vain enemmän solmuun koko ajan. Tulin vaan kertomaan että nyt tiedän minkä verran maksaa 36 vuotta elettyä elämää mihin on kuulunut paljon iloa ja surua.
Edes oma mies ei halunnut sitä lunastaa vaan lähtee tiehensä.
Olen monta kertaa miettinyt miten saan itseni hengiltä ja asia on pelottanut minua. Nyt se enään pelota. Olen päässyt yli kaikesta tapahtuneesta parin vuoden takaa mutta tämä velkakierre mihin jouduin kun en jaksanut hoitaa asioitani on viimeinen piste. Kun ei millään helpota missään vaiheessa. Kaikki menee vain enemmän solmuun koko ajan. Tulin vaan kertomaan että nyt tiedän minkä verran maksaa 36 vuotta elettyä elämää mihin on kuulunut paljon iloa ja surua.
Edes oma mies ei halunnut sitä lunastaa vaan lähtee tiehensä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
no tuo fraasi on aika kulunut, mutta kuitenkin totta. Ajattele siis että nyt jätät koko paskan taaksepäin, pettävän ukon,ulosmitattavat velat ym. Ja aloitat uuden elämän, voit leikisti kehittää itsellesi uuden persoonankin. Ja sitten vain rohkeasti eteenpäin, kaikki aistit teräväna, et voi koskaan tietää mitä hauskaa on seuraavan mutkan takana.
Unohda velat vähäksi aikaa, rentoudu, sitten kokoat kaikki paperit ja menet velkaneuvontaan tai edes hyvän ystävän luokse ja sitten laskette paljonko velkaa on ja miten siitä selviää. Muista että nyt tuli uusi laki jonka mukaan velat vanhenee 15 vuodessa, maksat sen mitä jaksat kuukausittain, mutta muista että tuloista aika suuri osa on suojattu ulosotosta. Opi elämään edullisesti mutta elämästä nauttien. Muista että tämä maa on täynnä velkaisi ihmisiä jotka jotenkuten puskuttavat eteenpäin. Minäkin olen sellainen, minulla on ikuinen asuntovelka, mutta olen oppinut ottamaan rennosti ja ajattelen että sitten kymmenien vuosien jälkeen velka on hoidettu.
Ei elämää kannata heittää pois vain taloudellisten seikkojen vuoksi, masennukseen pitäisi hakea apua. mene vaikka mukaan naisryhmään keskustelemaan siitä raiskauksesta, puhuminen toisten kanssa auttaa. Tsemppiä.
Oletko ollut avaajan miehen rakastajatar vai mistä sinulla on tietoa jonka perusteella leimasit tämän miehen "pettäväksi ukoksi"?
Ja ei niitä ulosmitattavia velkoja kannata yrittää taakseen jättää. Eikös tuo avaus ole hyvä todiste siitä, että siitä ei hyvä seuraa. Kunnon maksusuunnitelmat vaan ja sitten ahkeroimaan velkojen maksamiseksi. Sillä niistä vain eroon pääsee.
Muutin maisemaa vuoden ajaksi ja yritin aloittaa alusta mutta kaikkihan seuraa mukana. Sitten uusi työ toi minut takaisin kotipaikkakunnalleni.
Siinä onkin iso ristiriita, pääsin erääseen yksikköön päälliköksi aikaisempien meriittieni ansiosta. En edes hakenut vaan minua pyydettiin.
Kun tieto velkaantumisestani tulee yrityksen tietoon, se tietää kenkää.
Meillä on miehen kanssa yhteistä omaisuutta joka kaiketi lähtee ulosmittaukseen, yhteinen koti jne josta on vielä velkaakin kosolti jäljellä. Oikeastaan koko asunto on pankin. Tämä on noloa miehelleni, itsestäni en enään välitä mutta miehelläni on yritys ja kun maine menee minulta menee häneltäkin. Aikanaan kävin keskustelemassa tapahtuneesta parin vuoden takaa mutta hoito jäi kesken kun muutin toiselle paikkakunnalle.
Kaikki häpeä ja muu on liikaa. Ainoa toivo on 3 viikon kestolotto jonka tein viimeisillä käteisvaroilla. Aika uskottava pelastus vai mitä?
No eipä taida luottotietojen menetys kovin helposti kelvata irtisanomisperusteeksi työpaikasta. Ja toisekseen, jos on hyvä työpaikka, niin kyllä niiden 30 000 euron velkojen eteen on vielä paljon tehtävissä ennen kuin kotia tullaan ulosmittaamaan.
huomenna flightman ja sitten vuoroon tulee tää kurreovaba.
Kuka oikeasti olet?
olla kurre tai kriittinen, ainakin asenteet ja ajatukset osuvat kohdilleen kyseisten kirjoittajien kanssa.
Täällä vielä roikutaan mutta en ymmärtänyt mitä tarkoitit?
Oon ollut vähän samanlaisessa tilanteessa ja yritinkin itsemurhaa. Jäin eloon ja taistelemaan kaikkea vastaan. Olen saanut sen jälkeen apua läheisiltäni velkoihini ja niiden järjestelemiseen. Jopa eräs siihen saakka tuntematon tahokin lähti auttamaan.
Olen vain monta kertaa ihmetellyt just sitä että miksi kukaan ei auttanut "kun olin vielä elossa"?
Nythän voisin olla periaatteessa kuollut.
En missään nimessä kehoita sinua kokeilemaan mutta ajattelin että jos kertoisit avoimesti asiasta (oletko kokeillut?), löytyisikö ympäriltäsi auttajia? 30 000€ ei ole kovin iso summa loppujen lopuksi. Sinusta vain nyt tuntuu siltä että se on liikaa kaiken jälkeen. Oletko töissä? Voitko sopia ulosoton kanssa maksuista? Itse olen monta kertaa ajatellut tämän kaltaisia viestejä lukiessani että kun olisin tarpeeksi varakas, auttaisin, koska 30 000€ on pieni summa kokonaisen elämän pelastamisesta. Voimia sinulle!
Ja vielä hyvässä vakanssissa mutta sekinmenee kun velkaantumiseni tulee esille. Työ tuli tuttavan kautta eikä työhön astuessani tarkistettu luottotietoja mutta jossain tilanteessahan niitä saatetaan tarvita.
Mitä tarkoitat että ystävät auttoivat? Lainasivat sinulle rahaa vai antoivat? Aika utopistista, en usko enään ihmisten hyvyyteen.
...joo läheistesi hyvyyttä, mutta sinun pahuutta. Mutta mitäpä sillä väliä minkä paniikin itsemurhayrityksesi lähipiirissäsi aiheutti, pääasia että sinulla menee hyvin.
Menet terveyskeskuslääkärille. Aikasi puhuttua pyydät lähetettä OIKEASTI psykiatrille. Sitä kautta terapiaan eli psykologille. Ei varmaan tunnu juuri nyt ajankohtaiselta muuta tee se. Varaa aika antamieni ohjeiden mukaan. Ja skientologit voivat olla hetken hiljaa. Tee se. Varaa kuitenkin aikaa "avautumisestasi" sinne tarvitsemaasi statukseen pari vuotta. Auttoi mua. Jaksamista!
...kun se suuri paha oli tapahtunut mutta keskusteluhoito jäi kesken enkä kokenut kyllä saavani sieltä mitään apua. Kyllä se voi oikeasti auttaa oikeiden henkilöiden kautta, meillä pienessä kaupungissa juttukaveri oli psyksairaanhoitaja joka kertoi että tää mun tilanne oli niin vaikea että hän ei oikein välttämättä osaa auttaa. Usko nyt sitten sellaiseen ihmiseen ja ammattitaitoon?
Hoitaja jäi äitiyslomalle ja en enää varannut uutta aikaa. Lähettelimme äitiysloman aikana sähköposteja jonkun kerran ja hänen viestinsä oli se että paikkakunnallamme ei ole kyllin ammattitaitoista henkilöä joka minua osaisi auttaa. Se siitä.