Helsingin Sanomat on märehtinyt Ilta-Sanomien ja turvallisuuspoliittisten asiantuntijoiden sekä tietenkin myös kolumnistien sulatettavaksi ulkopoliittisen kriisin sammutetuin lyhtyin ilmeisesti myös ulkopoliittisen johdon rapaamiseksi, missä roiskeita tulee myös puolustuspolitiikan puolelle.
Lockheed-Martinin AGM-158 JASSM-häiveohjus ei välttämättä ole luotettavuutensa puolesta ohjusteknologian Mercedes-Benz S, koska se tästä syystä joutui vastatuuleen Yhdysvaltain kongressissa projektina ja sen hylkäsivät niin Yhdysvaltain ilmavoimat kuin myös Yhdysvaltain merijalkaväki.
Yhdysvaltain ilmavoimat sen sijaan ostaa ohjuksia varastonsa täytteeksi noin 4 700 kappaletta, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää B-52:ssa, B-1B:ssä, B-2A:ssa, F-15E:ssä ja F-16C:ssä, mutta sitä ei oteta Yhdysvaltain laivaston F/A-18 Horneteihin. Vuosien 2005-2020 välillä näitä pitäisi valmistua Yhdysvaltain omaan käyttöön keskimäärin 291 kappaletta vuodessa, minkä vuoksi Australian ilmavoimien 260 kappaleen tilaus vastaa yhdentoista kuukauden tuotantoa. Lockheed-Martin suosittelee näitä Australian ilmavoimien (Royal Australien Air Force - RAAF) lisäksi Eurooppaan lähinnä asiakkailleen Euroopan (F-16 Fighting Falcon -rakennusohjelmaan) osallistuville ilmavoimille (European Participating Air Forces - EPAF). Näistä maista Norja, Tanska ja Hollanti ovat Australian, Britannian, Italian, Kanadan, Turkin ja Italian tapaan mukana Lockheed-Martinin pääprojektissa, JointStrikeFighter-35:ssä, joka kilpailee Eurofighterin kanssa. Norjassa on tosin mukana olon mielekkyydestä jo keskusteltu hallituspohjan vaihduttua.
Helsingin Sanomat on uutisoinnissaan epätarkka. Australian ilmavoimat ottaa JASSM:ia korvaamaan hitaasti F-111:t ja tyytyy lyhyeen kantamaan ensimmäiseen JASSM-sukupolveen. Sekään silti ei osta pelkästään Lockheed-Martinin AGM-158 JASSM häiveohjusta, vaan myös 260 Boeingin AGM-84 SLAM-ER:ia pitkällä kantamalla. Australian project AIR 5418 -tarjouskilpailussa olivat mukana myös
Boeing AGM-84H/K SLAM Extended Range ja EADS/LFK/Bofors KEPD-350.
Toisen sukupolven AGM-158B JASSM Extended Rangen kantama ei olisi enää "Seinäjoelle" 300 km, vaan Pirkkalasta laskettuna 1000 km Utsjoelle. Sama matka kuin Norjan Bergeniin, Puolan Varsovaan ja Moskovan edustalle.
JASSM on kehitetty vahvistettuja bunkkereita ja laivoja vastaan siten, että Venäjän Kiinalle myymillä ilmatorjuntaohjuksilla ei olisi kykyä torjua niitä. Näihin ohjuksiin kuuluu Tor-1M-ohjukset, joita Venäjän ja Kiinan lisäksi käyttävät Kypros, Kreikka, Iran ja Venezuela.
300 km:n JASSM:n sijasta vastaavia ohjuksia saa myös F-18 Hornetit valmistaneelta Boeingilta, joita käyttää mm. Etelä-Korea tai Boforsilta.
Jos taas kyse on 2020 luvun jo sitä ennen päivitettävästä teknologiasta 1000 km:n kantamaan lupauksella, ettei sitä voisi venäläisvalmisteisilla ilmatorjuntaohjuksilla torjua. Australiallekaan ohjelma ei ole pelkkä kokeilu, vaan siihen liittyvät mm. Airbus A330 MRTT-ilmatankkauskoneet, ne mitä ilmavoimat oli pyytämässä yhteiskäyttöön Finnairilta. Näin ollen markkiannoteerattu omistaja-arvoinen pörssiyhtiö voisi päästä ilmavoimien kuljetuslentolaivueeksikin.
Vastuullisten tiedotusvälineiden ei kannattaisi alistua tiedottajaksi, vaan uutisia voisi taustatoimittaakin!
Lockheed-Martinin AGM-158 JASSM-häiveohjus ei välttämättä ole luotettavuutensa puolesta ohjusteknologian Mercedes-Benz S, koska se tästä syystä joutui vastatuuleen Yhdysvaltain kongressissa projektina ja sen hylkäsivät niin Yhdysvaltain ilmavoimat kuin myös Yhdysvaltain merijalkaväki.
Yhdysvaltain ilmavoimat sen sijaan ostaa ohjuksia varastonsa täytteeksi noin 4 700 kappaletta, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää B-52:ssa, B-1B:ssä, B-2A:ssa, F-15E:ssä ja F-16C:ssä, mutta sitä ei oteta Yhdysvaltain laivaston F/A-18 Horneteihin. Vuosien 2005-2020 välillä näitä pitäisi valmistua Yhdysvaltain omaan käyttöön keskimäärin 291 kappaletta vuodessa, minkä vuoksi Australian ilmavoimien 260 kappaleen tilaus vastaa yhdentoista kuukauden tuotantoa. Lockheed-Martin suosittelee näitä Australian ilmavoimien (Royal Australien Air Force - RAAF) lisäksi Eurooppaan lähinnä asiakkailleen Euroopan (F-16 Fighting Falcon -rakennusohjelmaan) osallistuville ilmavoimille (European Participating Air Forces - EPAF). Näistä maista Norja, Tanska ja Hollanti ovat Australian, Britannian, Italian, Kanadan, Turkin ja Italian tapaan mukana Lockheed-Martinin pääprojektissa, JointStrikeFighter-35:ssä, joka kilpailee Eurofighterin kanssa. Norjassa on tosin mukana olon mielekkyydestä jo keskusteltu hallituspohjan vaihduttua.
Helsingin Sanomat on uutisoinnissaan epätarkka. Australian ilmavoimat ottaa JASSM:ia korvaamaan hitaasti F-111:t ja tyytyy lyhyeen kantamaan ensimmäiseen JASSM-sukupolveen. Sekään silti ei osta pelkästään Lockheed-Martinin AGM-158 JASSM häiveohjusta, vaan myös 260 Boeingin AGM-84 SLAM-ER:ia pitkällä kantamalla. Australian project AIR 5418 -tarjouskilpailussa olivat mukana myös
Boeing AGM-84H/K SLAM Extended Range ja EADS/LFK/Bofors KEPD-350.
Toisen sukupolven AGM-158B JASSM Extended Rangen kantama ei olisi enää "Seinäjoelle" 300 km, vaan Pirkkalasta laskettuna 1000 km Utsjoelle. Sama matka kuin Norjan Bergeniin, Puolan Varsovaan ja Moskovan edustalle.
JASSM on kehitetty vahvistettuja bunkkereita ja laivoja vastaan siten, että Venäjän Kiinalle myymillä ilmatorjuntaohjuksilla ei olisi kykyä torjua niitä. Näihin ohjuksiin kuuluu Tor-1M-ohjukset, joita Venäjän ja Kiinan lisäksi käyttävät Kypros, Kreikka, Iran ja Venezuela.
300 km:n JASSM:n sijasta vastaavia ohjuksia saa myös F-18 Hornetit valmistaneelta Boeingilta, joita käyttää mm. Etelä-Korea tai Boforsilta.
Jos taas kyse on 2020 luvun jo sitä ennen päivitettävästä teknologiasta 1000 km:n kantamaan lupauksella, ettei sitä voisi venäläisvalmisteisilla ilmatorjuntaohjuksilla torjua. Australiallekaan ohjelma ei ole pelkkä kokeilu, vaan siihen liittyvät mm. Airbus A330 MRTT-ilmatankkauskoneet, ne mitä ilmavoimat oli pyytämässä yhteiskäyttöön Finnairilta. Näin ollen markkiannoteerattu omistaja-arvoinen pörssiyhtiö voisi päästä ilmavoimien kuljetuslentolaivueeksikin.
Vastuullisten tiedotusvälineiden ei kannattaisi alistua tiedottajaksi, vaan uutisia voisi taustatoimittaakin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Varsin asiantuntevaa tekstiä ymmärtääkseni, onkohan kyse ohjuksista joista esitettiin varsin kattavaa dokumenttia TV:ssä tässä joitakin vuosia sitten. Ja nimenomaan noiden tekniikka virheiden vuoksi jotka johtivat osumatarkuuden puutteellisuuksiin.
Tämä nyt on melko hataralla tietämyksen tasolla olevaa utelua, mutta jos natsaa niin olet varmasti tietoinen asiasta, uskoisin.