Jussi Halla-aho on nimittänyt Scriptassaan Suomeen muuttaneita muslimimiehiä islamin sotureiksi, jotka pyrkivät syrjäyttämään suomalaisen kulttuurin ja korvaamaan sen lopulta ääri-islamilaisella hirmuvallalla. Salaista islamilaista miehitysarmeijaa johdetaan moskeijoista, joissa kiihkoa täynnä olevat imaamit julistavat länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän tuhoa. Halla-ahon käsityksen mukaan tämän kumouksellisen toiminnan ”viides kolonna” ovat suomalaiset ”multikultit” eli tahot, jotka inhoavat suomalaista kulttuuria ja suomalaisuutta ja haluavat korvata sen monikulttuurisuudella. Jotkut multikultit ovat aivan oikeasti valmiita tuhoamaan suomalaisuuden, kun taas jotkut eivät sinisilmäisyydessään ymmärrä, että monikulttuurisuus johtaa lopulta suvaitsemattoman islamilaisen kulttuurin yksinvaltaan ja suomalaisuuden tuhoon. Tästä vaarasta Halla-aho toistuvasti varoittaa.
Olen lukenut Halla-ahon värikkäitä kuvauksia naisia raiskaavista ja rikoksia tekevistä islamin sotureista, joten minua kiinnosti tietää käytännössä, millainen on tyypillisen islamin soturin päiväohjelma hänen valmistautuessaan lopulliseen ratkaisutaisteluun. Kokoontuvatko islamin soturit jossakin? Onko heillä sotilaallisia harjoituksia? Tapaavatko he johtajiaan? Saavatko he salaisia ohjeita terroritekojen suorittamiseksi tai niissä avustamiseksi?
Käytännön syistä minun olisi vaikeaa ja ehkä vaarallistakin seurata jotain yksittäistä islamin soturia koko päivän ajan selvittääkseni mitä hän tekee. Hän todennäköisesti huomaisi, että varjostan häntä. Lyhyen aikaa sen sijaan ketä tahansa voidaan varjostaa huomaamatta. Jos on hyvä onni, jotain salaista voi paljastua jo tuolloin. Päätin kokeilla.
Valitsin seurannan kohteeksi tavallista tummaihoista tummaihoisemman miehen (häntä kai voisi amerikkalaisen esimerkin mukaan sanoa afrosuomalaiseksi), joka nousi metroon Sörnäisten asemalta. Hänellä oli päässään kudottu musta pipoa muistuttava päähine, jonka arvioin olevan merkki siitä, että hän on islaminuskoinen.
Tässä on samanlainen päähine mutta ruskea.
http://www.dmps.k12.ia.us/schoolboard/1abdul-samad.htm
Mies oli julman ja tunteettoman näköinen, joten hänen ulkonäkönsä sopi islamilaiselle soturille. Hänen kasvojensa iho oli hieman karhea, mikä sai hänet näyttämään pelottavalta. Hän oli pukeutunut vaaleaan harmaaraitaiseen kauluspaitaan. Hänen päällystakkinsa oli Kingdom Casual Wear –merkkinen. Siinä oli ruskeanharmaa turkiskaulus. Hänellä oli tummanharmaat suorat housut, joiden sävy oli ehkä lievästi ruskeaan viittaava. Jaloissaan hänellä oli keskiruskeat mokkapintaiset, hieman lenkkarityyppiset nauhakengät. Yleisesti ottaen hän oli siististi mutta kuitenkin melko värittömästi pukeutunut. Vaatteet vaikuttivat uusilta ja puhtailta.
Islamin soturi jäi pois metrosta Rautatientorilla. Hän ei käyttänyt liukuportaita kahden ylimmän tasanteen välillä vaan nousi keskellä olevat portaat ripeästi kävellen. Seurasin kaukaa häntä. Muutaman kerran olin vähällä kadottaa hänet näkyvistä, sillä hänen asusteensa sulautuivat tehokkaasti ihmismassaan. Musta erikoinen päähine ja turkiskaulus olivat parhaat tuntomerkit. Ne näki jo kaukaa. Hän suunnisti kohti rautatieasemaa.
Rautatieasemaan edeltävillä portailla islamin soturi joutui väistämään erästä suomalaisen kulttuurin edustajaa, joka hoippui portaiden keskivaiheella osaamatta päättää, kaatuako eteenpäin vain taaksepäin. Hänen asunsa oli ulkonäkönsä oli epäsiisti. Paidan helma repsotti osittain housun päällä. Märistä housuista päätellen mies oli ehkä istunut johonkin märkään. Tai ehkä hän ei ollut löytänyt vessaa tai ehtinyt sinne ajoissa. Onneksi hän horjahti lopulta eteenpäin eikä taaksepäin, sillä hän olisi voinut loukkaantua pudotessaan portailta.
Islamilainen soturi ei jäänyt katselemaan suomalaisen kulttuurin edustajaa vaan paineli kovaa vauhtia portaita ylös. Pankkiautomaateilla häneen vilkaisi pari miestä, joista toinen ei kovinkaan paljon eronnut siitä miehestä, joka yhä vaivalloisesti nousi ylös portaita. Hän puhui jotain, mutta puheesta ei juuri saanut selvää. Suomen kieleltä se joka tapauksessa kuulosti.
Päästyään Rautatieaseman päähalliin islamin soturi pysähtyi melko pitkäksi aikaa ison näyttötaulun eteen mahdollisesti katsomaan juniin liittyviä tietoja. Sen jälkeen hän käveli hallin toista päätä kohti. Vähän ajan kuluttua hän palasi takaisin. Näytti siltä, että hän kulutti aikaa kävelemällä edestakaisin hallissa. Ehkä hän odotti jotain henkilöä. Salaista kontaktia? Ylempää islamilaisen sotajoukon komentajaa? Valitettavasti kadotin hänet silmistäni tässä vaiheessa, ja koska itsellänikin oli muuta menoa, en enää yrittänyt etsiä häntä. Myöhemmin käväisin vielä hallissa uudestaan oikaistessani sen poikki. Islamin soturia ei enää näkynyt.
Tarkkailuni ei paljastanut mitään kovin dramaattista, mutta tiettyjä asioita se kuitenkin osoitti. Yksi asia, mihin kiinnitin huomioni, oli se, miten loistavasti ja koordinoidusti islamilainen kumousarmeija on organisoitu. Miestä vastaan käveli useita muita islamilaisia sotilaita ja jopa sotilasosastoja, eikä mies osoittanut eleelläkään, että hän kuuluu samaan armeijaan tai että joku sotilaista olisi hänen tuttavansa. Ei sotilastervehdyksiä, ei kunnian tekemistä, ei mitään. Täydellinen salaaminen. Ilman Halla-ahon asiantuntevia paljastuksia olisi voinut jopa luulla, että näillä ihmisillä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Lopetettuani varjostamisen palasin asematunneliin ja näin sielläkin islamilaisen armeijan osastoja. Yksi joukko kiinnitti erityisesti huomiota. Ryhmän keskipisteenä oli arvokkaan vaikutelman tekevä mies, jolla oli päässään samanlainen päähine kuin varjostamallani islamin soturilla, mutta hänen päähineensä oli valkoinen. Hän oli pukeutunut valkoiseen tai vaaleaan kaapumaiseen asuun, joten hän oli mitä todennäköisimmin jonkinlainen uskonnollinen johtaja. Mieslauma hänen ympärillään oli ehkä hänen oppilaitaan tai seuraajiaan – tai alempiarvoisia islamin sotureita saamassa ohjeita päälliköltään.
Olen lukenut Halla-ahon värikkäitä kuvauksia naisia raiskaavista ja rikoksia tekevistä islamin sotureista, joten minua kiinnosti tietää käytännössä, millainen on tyypillisen islamin soturin päiväohjelma hänen valmistautuessaan lopulliseen ratkaisutaisteluun. Kokoontuvatko islamin soturit jossakin? Onko heillä sotilaallisia harjoituksia? Tapaavatko he johtajiaan? Saavatko he salaisia ohjeita terroritekojen suorittamiseksi tai niissä avustamiseksi?
Käytännön syistä minun olisi vaikeaa ja ehkä vaarallistakin seurata jotain yksittäistä islamin soturia koko päivän ajan selvittääkseni mitä hän tekee. Hän todennäköisesti huomaisi, että varjostan häntä. Lyhyen aikaa sen sijaan ketä tahansa voidaan varjostaa huomaamatta. Jos on hyvä onni, jotain salaista voi paljastua jo tuolloin. Päätin kokeilla.
Valitsin seurannan kohteeksi tavallista tummaihoista tummaihoisemman miehen (häntä kai voisi amerikkalaisen esimerkin mukaan sanoa afrosuomalaiseksi), joka nousi metroon Sörnäisten asemalta. Hänellä oli päässään kudottu musta pipoa muistuttava päähine, jonka arvioin olevan merkki siitä, että hän on islaminuskoinen.
Tässä on samanlainen päähine mutta ruskea.
http://www.dmps.k12.ia.us/schoolboard/1abdul-samad.htm
Mies oli julman ja tunteettoman näköinen, joten hänen ulkonäkönsä sopi islamilaiselle soturille. Hänen kasvojensa iho oli hieman karhea, mikä sai hänet näyttämään pelottavalta. Hän oli pukeutunut vaaleaan harmaaraitaiseen kauluspaitaan. Hänen päällystakkinsa oli Kingdom Casual Wear –merkkinen. Siinä oli ruskeanharmaa turkiskaulus. Hänellä oli tummanharmaat suorat housut, joiden sävy oli ehkä lievästi ruskeaan viittaava. Jaloissaan hänellä oli keskiruskeat mokkapintaiset, hieman lenkkarityyppiset nauhakengät. Yleisesti ottaen hän oli siististi mutta kuitenkin melko värittömästi pukeutunut. Vaatteet vaikuttivat uusilta ja puhtailta.
Islamin soturi jäi pois metrosta Rautatientorilla. Hän ei käyttänyt liukuportaita kahden ylimmän tasanteen välillä vaan nousi keskellä olevat portaat ripeästi kävellen. Seurasin kaukaa häntä. Muutaman kerran olin vähällä kadottaa hänet näkyvistä, sillä hänen asusteensa sulautuivat tehokkaasti ihmismassaan. Musta erikoinen päähine ja turkiskaulus olivat parhaat tuntomerkit. Ne näki jo kaukaa. Hän suunnisti kohti rautatieasemaa.
Rautatieasemaan edeltävillä portailla islamin soturi joutui väistämään erästä suomalaisen kulttuurin edustajaa, joka hoippui portaiden keskivaiheella osaamatta päättää, kaatuako eteenpäin vain taaksepäin. Hänen asunsa oli ulkonäkönsä oli epäsiisti. Paidan helma repsotti osittain housun päällä. Märistä housuista päätellen mies oli ehkä istunut johonkin märkään. Tai ehkä hän ei ollut löytänyt vessaa tai ehtinyt sinne ajoissa. Onneksi hän horjahti lopulta eteenpäin eikä taaksepäin, sillä hän olisi voinut loukkaantua pudotessaan portailta.
Islamilainen soturi ei jäänyt katselemaan suomalaisen kulttuurin edustajaa vaan paineli kovaa vauhtia portaita ylös. Pankkiautomaateilla häneen vilkaisi pari miestä, joista toinen ei kovinkaan paljon eronnut siitä miehestä, joka yhä vaivalloisesti nousi ylös portaita. Hän puhui jotain, mutta puheesta ei juuri saanut selvää. Suomen kieleltä se joka tapauksessa kuulosti.
Päästyään Rautatieaseman päähalliin islamin soturi pysähtyi melko pitkäksi aikaa ison näyttötaulun eteen mahdollisesti katsomaan juniin liittyviä tietoja. Sen jälkeen hän käveli hallin toista päätä kohti. Vähän ajan kuluttua hän palasi takaisin. Näytti siltä, että hän kulutti aikaa kävelemällä edestakaisin hallissa. Ehkä hän odotti jotain henkilöä. Salaista kontaktia? Ylempää islamilaisen sotajoukon komentajaa? Valitettavasti kadotin hänet silmistäni tässä vaiheessa, ja koska itsellänikin oli muuta menoa, en enää yrittänyt etsiä häntä. Myöhemmin käväisin vielä hallissa uudestaan oikaistessani sen poikki. Islamin soturia ei enää näkynyt.
Tarkkailuni ei paljastanut mitään kovin dramaattista, mutta tiettyjä asioita se kuitenkin osoitti. Yksi asia, mihin kiinnitin huomioni, oli se, miten loistavasti ja koordinoidusti islamilainen kumousarmeija on organisoitu. Miestä vastaan käveli useita muita islamilaisia sotilaita ja jopa sotilasosastoja, eikä mies osoittanut eleelläkään, että hän kuuluu samaan armeijaan tai että joku sotilaista olisi hänen tuttavansa. Ei sotilastervehdyksiä, ei kunnian tekemistä, ei mitään. Täydellinen salaaminen. Ilman Halla-ahon asiantuntevia paljastuksia olisi voinut jopa luulla, että näillä ihmisillä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Lopetettuani varjostamisen palasin asematunneliin ja näin sielläkin islamilaisen armeijan osastoja. Yksi joukko kiinnitti erityisesti huomiota. Ryhmän keskipisteenä oli arvokkaan vaikutelman tekevä mies, jolla oli päässään samanlainen päähine kuin varjostamallani islamin soturilla, mutta hänen päähineensä oli valkoinen. Hän oli pukeutunut valkoiseen tai vaaleaan kaapumaiseen asuun, joten hän oli mitä todennäköisimmin jonkinlainen uskonnollinen johtaja. Mieslauma hänen ympärillään oli ehkä hänen oppilaitaan tai seuraajiaan – tai alempiarvoisia islamin sotureita saamassa ohjeita päälliköltään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaisi ehkä yleisesti lukea ja myös ymmärtää scriptassa kirjoitetut jutut. Moskeijoista tehty dokumentti oli linkki sivulta. Eli Halla-Aho ei tainut kuitenkaan olla tekemässä dokumenttia.
Jos haluat kritisoida hänen maahanmuuttopolitiikkaa selitä miksi nykyinen malli on parempi, kuin Halla-Ahon esittämä.
Mielenkiintoinen varjostustehtävä, jolla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tämän asian kanssa. Paremman kuvan ns. isalminsotureista saat historiasta ja päivän lehtien ulkomaanuutisista.
Primitiivinen ja voimakkaasti leviävä islam on vakavien ympäristöongelmien ohella tulevaisuuden suurimpia ongelmia. Saastuminen on viemässä ihmiseltä elinmahdollisuudet ja islam sen vähäisen järjen ja inhimillisyyden valon, joka päissämme on.