Maimonideksestä

välineenä on asia erikseen. Jokaisen ihmisen tulee löytää itse ne lait elämäänsä jotka tekevät omasta elämästä tasapainoisen ja ymmärtää että osa laista on käsitteelisiä juttuja...niitä voidaan ymmärtää jos ymmärrämme käyttötarkoituksen. Tietyt lait ja rajoitteet ovat aina tulkinta- ja henkilökohtaisia uskonkysymyksiä, joiden tarpeellisuus määrittyy eri tavoin. Sääntölistat suojelevat elämää ja moraalia, mutta niillä ei ole tekemistä itse pelastuksen kanssa. Minusta tuolla periaatteella on helpompi noudattaa niitä sääntöjä kun tietää ettei kaikki ole mustavalkoista ja määrättyä vaan voin itse valita ja vaikuttaa teenkö hyvää vai pahaa.

vallankäytön kirjoitti:

välineenä on asia erikseen. Jokaisen ihmisen tulee löytää itse ne lait elämäänsä jotka tekevät omasta elämästä tasapainoisen ja ymmärtää että osa laista on käsitteelisiä juttuja...niitä voidaan ymmärtää jos ymmärrämme käyttötarkoituksen. Tietyt lait ja rajoitteet ovat aina tulkinta- ja henkilökohtaisia uskonkysymyksiä, joiden tarpeellisuus määrittyy eri tavoin. Sääntölistat suojelevat elämää ja moraalia, mutta niillä ei ole tekemistä itse pelastuksen kanssa. Minusta tuolla periaatteella on helpompi noudattaa niitä sääntöjä kun tietää ettei kaikki ole mustavalkoista ja määrättyä vaan voin itse valita ja vaikuttaa teenkö hyvää vai pahaa.

tuo kullekin elämään tietyt lait joilla moraali puhdistuu. Ihmisellä on kuitenkin sisäinen tarve vahtia moraaliaan ja asettaa sääntöjä mikä on mielestäni eduksi, mutta jos ihminen asettaa jotkut säännöt vaateeksi muille niin se menee hallitsevan lakihenkisyyden puolelle. Raamatusta voimme lukea mitkä säännöt meille on asetettu yleispäteväksi ohjenuoraksi ja osattava erottaa mitkä säännöt olemme itsellemme lisäksi kehittäneet turvaksi. Kaikki ei ole mustavalkoista vaan on osattava löytää oivallus.

joka kirjoitti:

tuo kullekin elämään tietyt lait joilla moraali puhdistuu. Ihmisellä on kuitenkin sisäinen tarve vahtia moraaliaan ja asettaa sääntöjä mikä on mielestäni eduksi, mutta jos ihminen asettaa jotkut säännöt vaateeksi muille niin se menee hallitsevan lakihenkisyyden puolelle. Raamatusta voimme lukea mitkä säännöt meille on asetettu yleispäteväksi ohjenuoraksi ja osattava erottaa mitkä säännöt olemme itsellemme lisäksi kehittäneet turvaksi. Kaikki ei ole mustavalkoista vaan on osattava löytää oivallus.

Raamatun tuntijakin voi olla lakihenkinen.
Esimerkiksi kirjanoppineilla oli lakihenkisyyttä.
Lakihenkisyydessä ihminen haluaa olla tuomarina.

tänäänkin kirjoitti:

Raamatun tuntijakin voi olla lakihenkinen.
Esimerkiksi kirjanoppineilla oli lakihenkisyyttä.
Lakihenkisyydessä ihminen haluaa olla tuomarina.

Raamattu ei opeta, että on sellaisia kuin ”opillisesti oikeassa oleva seurakunta” tai ”jäännösseurakunta”.
Monet kirkkokunnat opettavat näitä epäraamatullisia oppeja saadakseen ihmisiä,
Kristittyjä tai ei-Kristittyjä, heidän kirkkonsa joukkoon.

joka kirjoitti:

tuo kullekin elämään tietyt lait joilla moraali puhdistuu. Ihmisellä on kuitenkin sisäinen tarve vahtia moraaliaan ja asettaa sääntöjä mikä on mielestäni eduksi, mutta jos ihminen asettaa jotkut säännöt vaateeksi muille niin se menee hallitsevan lakihenkisyyden puolelle. Raamatusta voimme lukea mitkä säännöt meille on asetettu yleispäteväksi ohjenuoraksi ja osattava erottaa mitkä säännöt olemme itsellemme lisäksi kehittäneet turvaksi. Kaikki ei ole mustavalkoista vaan on osattava löytää oivallus.

voimme päätellä hallitseeko meitä enemmän Jumalanpelko vaiko rakkaus. Onko säännöillä isompi painoarvo elämämme järjestyksessä pitämisessä kuin uskolla ja Jumalan armolla ja rakkaudella? Kun saavuttaa armon niin elää sen mukaisesti eikä elämä tunnu enää sääntöviidakolta. Ja ihmisellä saattaa olla elämässään vaikeampia kausia jolloin hän itse selkeästi haluaa ohjata elämäänsä säännöillä tiukemmin. Tosiasia on että säännöt ovat lääke ja kun ihminen on siivillään niin lääkekuuri hiipuu ja tilalle tulee rauha. En usko että kaikki säännöt ovat siis ehdottomia vaan yksilö- ja tarvekohtaisia.

asteesta kirjoitti:

voimme päätellä hallitseeko meitä enemmän Jumalanpelko vaiko rakkaus. Onko säännöillä isompi painoarvo elämämme järjestyksessä pitämisessä kuin uskolla ja Jumalan armolla ja rakkaudella? Kun saavuttaa armon niin elää sen mukaisesti eikä elämä tunnu enää sääntöviidakolta. Ja ihmisellä saattaa olla elämässään vaikeampia kausia jolloin hän itse selkeästi haluaa ohjata elämäänsä säännöillä tiukemmin. Tosiasia on että säännöt ovat lääke ja kun ihminen on siivillään niin lääkekuuri hiipuu ja tilalle tulee rauha. En usko että kaikki säännöt ovat siis ehdottomia vaan yksilö- ja tarvekohtaisia.

Kukaan adventisti ei ole julkisesti katunut syntiään kun on jäänyt pois useammasta sapattikokouksesta peräkkäin.

jäännös srk = SPA-kirkko kirjoitti:

Raamattu ei opeta, että on sellaisia kuin ”opillisesti oikeassa oleva seurakunta” tai ”jäännösseurakunta”.
Monet kirkkokunnat opettavat näitä epäraamatullisia oppeja saadakseen ihmisiä,
Kristittyjä tai ei-Kristittyjä, heidän kirkkonsa joukkoon.

ei ole. Jumalalle Hänen lapsiaan ovat kaikki jotka Häneen uskovat. Oman oikeellisuuden korostaminen alentaa ihmistä, vaikka tarkoitusperät olisivatkin omasta mielestä vilpittömät. Nöyryys, muiden kunnoitus ja rakastaminen ovat uskovaisen hyve ja lahja. Niihin tulee keskittyä. Niistä tulee uskolle suurempi merkitys kuin oppien oikeellisuuden korostamisesta. Olen äärettömän iloinen että on seurakuntia jotka tekevät mm. vilpitöntä auttamistyötä ilman jäsenkalastelu-mieltä. On mentävä uskon ytimeen ja löydettävä oleellinen. Todellinen uskovainen on vapaa ja vilpitön...uskallusta täynnä, mutta se kumpuaa nöyryydestä ja avoimuudesta erilaisuutta kohtaan.

tänäänkin kirjoitti:

Raamatun tuntijakin voi olla lakihenkinen.
Esimerkiksi kirjanoppineilla oli lakihenkisyyttä.
Lakihenkisyydessä ihminen haluaa olla tuomarina.

Lakihenkisyys ilmenee haluna olla itse muiden tulkkina Raamatun sanalle. Erityisesti se on tiukkaa tulkinnan puolustelua jos sitä ei omaksuta ehdoitta. Hyvänä esimerkkinä lakihenkisyydestä onkin juuri adventisti. Lakihenkisyys ei ole kaikille vastenmielistä; Eihän se ollut vastenmielistä fariseuksillekaabn. He todella nauttivat saadessaan itselleen kannattajia ihmisten joukosta;ihan adventistien tapaan!

lakihenkisyys ilmenee kirjoitti:

Lakihenkisyys ilmenee haluna olla itse muiden tulkkina Raamatun sanalle. Erityisesti se on tiukkaa tulkinnan puolustelua jos sitä ei omaksuta ehdoitta. Hyvänä esimerkkinä lakihenkisyydestä onkin juuri adventisti. Lakihenkisyys ei ole kaikille vastenmielistä; Eihän se ollut vastenmielistä fariseuksillekaabn. He todella nauttivat saadessaan itselleen kannattajia ihmisten joukosta;ihan adventistien tapaan!

Ei saa tampata sunnuntaina mattoja, lailla säädetty,
kyllä enemmistö laatiii kaikenlaisia lakeja näin me määräämme, lakihenkisyyttä, lakihenkisyyttä jos mikä. Ovat hyvänä esimerkkinä lakihenkisyydestä, näin on.