3254A/SL/03
Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös .
Asia ratkaistu 22.10.2003.
PÄÄTÖSTIIVISTELMÄ
Ilta-Sanomat julkaisi eduskuntavaalien alla haastatteluja ja kirjoituksia, joissa arvioitiin vihreiden huumepoliittisia kannanottoja. Haastattelut eivät kohdistuneet nimettyihin henkilöihin siten, että heitä olisi pitänyt kuulla niistä samassa yhteydessä. Lehti julkaisi oikaisut ja vastineen hyvän journalistisen tavan mukaisella tavalla. Vapauttava.
Vastaaja: Ilta-Sanomat
KANTELU, VASTAUS JA RATKAISU
Ilta-Sanomat julkaisi eduskuntavaalien alla uutisen vihreiden euroedustajan Heidi Hautalan ja puolueen puheenjohtajan huumepoliittisista kannanotoista. SDP:n puoluesihteeri ja sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö kommentoivat lausuntoja uutisessa 14.2.2003, jonka otsikkona oli ”Heinäluoma sai vieroitusoireita Hautalan puheista: ’Vihreillä on huumeongelma’”. Haastateltavat puhuivat vihreiden huumehoipertelusta ja vihreistä huumemannekiineista.
Asiaa taustoitettiin kirjoituksessa ”’Kannabis on läsnä myös vihreissä’”. Taustajutun mukaan ”aktiivisimmin nykyisen huumelinjan lieventämisen puolesta toimivat ne vihreät, jotka ovat järjestäytyneet Suomen kannabisyhdistykseen”. Sen kotisivuilla ovat kirjoituksen mukaan esiintyneet muun muassa sellaiset puolueen kansanedustajaehdokkaiden nimet kuten Kimmo Helistö ja Rosa Meriläinen. Helistön kerrottiin myös jääneen kiinni hasiksen hallussapidosta kaksi vuotta sitten Sodankylän elokuvajuhlilla.
Ilta-Sanomat julkaisi seuraavana päivänä 15.2.2003 Kimmo Helistön oikaisukirjoituksen, jossa hän myönsi joutuneensa pidätetyksi mutta kiisti hallussapidon. Rosa Meriläinen ja eräs toinen taustakirjoituksessa nimeltä mainittu vihreiden kansanedustajaehdokas kertoivat puolestaan 18.2.2003 julkaistussa vastineessaan, että he eivät ole toimineet kannabisyhdistyksessä eivätkä kannata huumeita tai niiden laillistamista.
Lehti palasi aiheeseen jutussa 1.3.2003. Sen mukaan Heidi Hautala on allekirjoittanut vetoomuksen, jolla vaaditaan huumerikosten dekriminalisointia. Lehti julkaisi viikon kuluttua 7.3.2003 oikaisun, jossa Hautalan kerrottiin kannattavan huumeiden käytön dekriminalisaatiota, ei huumerikosten dekriminalisaatiota.
KANTELU
Kantelijat kertovat, että vihreille ei annettu mahdollisuutta esittää kantaansa Ilta-Sanomien kirjoituksessa 14.2.2003, vaikka siinä arvosteltiin vihreitä voimakkaasti ja kärjekästä kieltä käyttäen. Jutun taustaosuudessa lukijalle annettiin virheellinen kuva, että kirjoituksessa nimeltä mainitut henkilöt olisivat järjestäytyneet Suomen kannabisyhdistykseen. Myös väite, että Kimmo Helistö olisi jäänyt kiinni hasiksen hallussapidosta, oli harhaanjohtava. Kainalojutun otsikolla vahvistettiin mielikuvaa, että taustakirjoituksessa mainitut vihreät eduskuntaehdokkaat olisivat huumemyönteisiä.
LEHDEN VASTAUS
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa vihreitä koskeneen huumepoliittisen keskustelun alkaneen vihreiden omasta keskuudesta, vetoomuksesta huumeiden käytön rangaistavuuden poistamiseksi. Vihreiden Nuorisojärjestön puheenjohtaja toi keskusteluun uuden piirteen, kun hän ajoi eduskuntavaalikampanjassaan nykylainsäädännöstä selvästi poikkeavaa huumepolitiikkaa ja kertoi omista huumekokeiluistaan. Vihreiden huumekannoista kerrottiin helmikuussa 2003 myös Suomen Kannabisyhdistyksen kotisivuilla ja STT:n laatimassa uutisessa. Sen mukaan esimerkiksi Kimmo Helistö ja Rosa Meriläinen sallisivat kannabiksen kotikasvatuksen.
Päätoimittaja Pietilän mukaan erityisesti Vihreä liitto on aikaisemmalla radikaalilla toiminnallaan altistanut myös oman toimintansa kriittisen ja julkisen arvostelun alaiseksi. Lehti ei ole kuitenkaan leimannut vihreitä puolueena huumemyönteiseksi vaan tuonut esille useiden puolueen jäsenten huumemyönteiset ja lainsäädännöstä poikkeavat näkökannat. Olennaista yhteiskunnallista merkitystä oli myös sillä tiedolla, että useat vihreiden kansanedustajaehdokkaat olivat kannanotoissaan sitoutuneet Kannabisyhdistyksen liberaaliin huumepolitiikkaan.
RATKAISU
Neuvosto totesi kantelun kohdistuvan uutisessa 14.2.2003 samanaikaisen kuulemisen laiminlyöntiin, taustakirjoituksen virheisiin ja niiden oikaisematta jättämiseen sekä viivyttelyyn vastineen julkaisemisessa. Uutisessa 1.3.2003 asia koskee tietojen oikeellisuutta ja vastineoikeuden epäämistä.
Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneen nimetyn henkilön tai yhteisön näkemykset esitetään mahdollisuuksien mukaan jo samassa yhteydessä (JO 22). Esimerkiksi poliitikkojen on kuitenkin varauduttava siihen, että heidän toimintaansa arvostellaan kärkevästikin ilman, että heitä kuullaan väitteistä samassa yhteydessä. Samanaikainen kuuleminen voidaan joissain tilanteissa korvata vastineella tai jatkojutulla.
Ilta-Sanomien julkaisemat haastattelut käsittelivät vihreiden yhteiskunnallisia kannanottoja tavalla, joka oli omiaan saattamaan vihreän aatesuunnan kielteiseen valoon. Neuvoston mielestä kannanotot mahtuivat vaalien alla käytävän poliittisen keskustelun puitteisiin. Haastattelut eivät kohdistuneet nimettyihin henkilöihin siten, että heitä olisi pitänyt kuulla niistä samassa yhteydessä.
Taustakirjoituksessa 14.2.2003 kerrottiin myös, että Kimmo Helistö oli jäänyt kaksi vuotta sitten kiinni hasiksen hallussapidosta. Oikaisukirjoituksessaan Helistö myönsi joutuneensa pidätetyksi, mutta kiisti hallussapidon. Kirjoituksessaan hän kertoi joutuneensa pidätetyksi siksi, että poliisin tekemässä kemiallisessa testissä oli todettu hänen taskussaan joskus olleen kannabista.
Lehti kuitenkin julkaisi Helistön oikaisukirjoituksen asiallisesti, ja jutusta mahdollisesti syntynyt väärä käsitys tuli korjatuksi. Ottaen huomioon Helistön oma kertomus tapahtuneesta neuvosto katsoo, että oikaisu oli riittävä tapa korjata laiminlyönti tietojen tarkistamisessa.
Heidi Hautala sai kommentoida silloisen sisäministeriön kansliapäällikön väitteitä jo jutun 1.3.2003 yhteydessä, eikä lehdellä näin ollen ollut tarvetta kuulla häntä jälkeenpäin vastineen muodossa. Kirjoitukseen sisältyneen virheen lehti korjasi julkaisemalla 7.3.2003 oikaisun, jossa Hautalan kerrottiin kannattavan huumeiden käytön dekriminalisaatiota, ei huumerikosten dekriminalisaatiota.
Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös .
Asia ratkaistu 22.10.2003.
PÄÄTÖSTIIVISTELMÄ
Ilta-Sanomat julkaisi eduskuntavaalien alla haastatteluja ja kirjoituksia, joissa arvioitiin vihreiden huumepoliittisia kannanottoja. Haastattelut eivät kohdistuneet nimettyihin henkilöihin siten, että heitä olisi pitänyt kuulla niistä samassa yhteydessä. Lehti julkaisi oikaisut ja vastineen hyvän journalistisen tavan mukaisella tavalla. Vapauttava.
Vastaaja: Ilta-Sanomat
KANTELU, VASTAUS JA RATKAISU
Ilta-Sanomat julkaisi eduskuntavaalien alla uutisen vihreiden euroedustajan Heidi Hautalan ja puolueen puheenjohtajan huumepoliittisista kannanotoista. SDP:n puoluesihteeri ja sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö kommentoivat lausuntoja uutisessa 14.2.2003, jonka otsikkona oli ”Heinäluoma sai vieroitusoireita Hautalan puheista: ’Vihreillä on huumeongelma’”. Haastateltavat puhuivat vihreiden huumehoipertelusta ja vihreistä huumemannekiineista.
Asiaa taustoitettiin kirjoituksessa ”’Kannabis on läsnä myös vihreissä’”. Taustajutun mukaan ”aktiivisimmin nykyisen huumelinjan lieventämisen puolesta toimivat ne vihreät, jotka ovat järjestäytyneet Suomen kannabisyhdistykseen”. Sen kotisivuilla ovat kirjoituksen mukaan esiintyneet muun muassa sellaiset puolueen kansanedustajaehdokkaiden nimet kuten Kimmo Helistö ja Rosa Meriläinen. Helistön kerrottiin myös jääneen kiinni hasiksen hallussapidosta kaksi vuotta sitten Sodankylän elokuvajuhlilla.
Ilta-Sanomat julkaisi seuraavana päivänä 15.2.2003 Kimmo Helistön oikaisukirjoituksen, jossa hän myönsi joutuneensa pidätetyksi mutta kiisti hallussapidon. Rosa Meriläinen ja eräs toinen taustakirjoituksessa nimeltä mainittu vihreiden kansanedustajaehdokas kertoivat puolestaan 18.2.2003 julkaistussa vastineessaan, että he eivät ole toimineet kannabisyhdistyksessä eivätkä kannata huumeita tai niiden laillistamista.
Lehti palasi aiheeseen jutussa 1.3.2003. Sen mukaan Heidi Hautala on allekirjoittanut vetoomuksen, jolla vaaditaan huumerikosten dekriminalisointia. Lehti julkaisi viikon kuluttua 7.3.2003 oikaisun, jossa Hautalan kerrottiin kannattavan huumeiden käytön dekriminalisaatiota, ei huumerikosten dekriminalisaatiota.
KANTELU
Kantelijat kertovat, että vihreille ei annettu mahdollisuutta esittää kantaansa Ilta-Sanomien kirjoituksessa 14.2.2003, vaikka siinä arvosteltiin vihreitä voimakkaasti ja kärjekästä kieltä käyttäen. Jutun taustaosuudessa lukijalle annettiin virheellinen kuva, että kirjoituksessa nimeltä mainitut henkilöt olisivat järjestäytyneet Suomen kannabisyhdistykseen. Myös väite, että Kimmo Helistö olisi jäänyt kiinni hasiksen hallussapidosta, oli harhaanjohtava. Kainalojutun otsikolla vahvistettiin mielikuvaa, että taustakirjoituksessa mainitut vihreät eduskuntaehdokkaat olisivat huumemyönteisiä.
LEHDEN VASTAUS
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa vihreitä koskeneen huumepoliittisen keskustelun alkaneen vihreiden omasta keskuudesta, vetoomuksesta huumeiden käytön rangaistavuuden poistamiseksi. Vihreiden Nuorisojärjestön puheenjohtaja toi keskusteluun uuden piirteen, kun hän ajoi eduskuntavaalikampanjassaan nykylainsäädännöstä selvästi poikkeavaa huumepolitiikkaa ja kertoi omista huumekokeiluistaan. Vihreiden huumekannoista kerrottiin helmikuussa 2003 myös Suomen Kannabisyhdistyksen kotisivuilla ja STT:n laatimassa uutisessa. Sen mukaan esimerkiksi Kimmo Helistö ja Rosa Meriläinen sallisivat kannabiksen kotikasvatuksen.
Päätoimittaja Pietilän mukaan erityisesti Vihreä liitto on aikaisemmalla radikaalilla toiminnallaan altistanut myös oman toimintansa kriittisen ja julkisen arvostelun alaiseksi. Lehti ei ole kuitenkaan leimannut vihreitä puolueena huumemyönteiseksi vaan tuonut esille useiden puolueen jäsenten huumemyönteiset ja lainsäädännöstä poikkeavat näkökannat. Olennaista yhteiskunnallista merkitystä oli myös sillä tiedolla, että useat vihreiden kansanedustajaehdokkaat olivat kannanotoissaan sitoutuneet Kannabisyhdistyksen liberaaliin huumepolitiikkaan.
RATKAISU
Neuvosto totesi kantelun kohdistuvan uutisessa 14.2.2003 samanaikaisen kuulemisen laiminlyöntiin, taustakirjoituksen virheisiin ja niiden oikaisematta jättämiseen sekä viivyttelyyn vastineen julkaisemisessa. Uutisessa 1.3.2003 asia koskee tietojen oikeellisuutta ja vastineoikeuden epäämistä.
Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneen nimetyn henkilön tai yhteisön näkemykset esitetään mahdollisuuksien mukaan jo samassa yhteydessä (JO 22). Esimerkiksi poliitikkojen on kuitenkin varauduttava siihen, että heidän toimintaansa arvostellaan kärkevästikin ilman, että heitä kuullaan väitteistä samassa yhteydessä. Samanaikainen kuuleminen voidaan joissain tilanteissa korvata vastineella tai jatkojutulla.
Ilta-Sanomien julkaisemat haastattelut käsittelivät vihreiden yhteiskunnallisia kannanottoja tavalla, joka oli omiaan saattamaan vihreän aatesuunnan kielteiseen valoon. Neuvoston mielestä kannanotot mahtuivat vaalien alla käytävän poliittisen keskustelun puitteisiin. Haastattelut eivät kohdistuneet nimettyihin henkilöihin siten, että heitä olisi pitänyt kuulla niistä samassa yhteydessä.
Taustakirjoituksessa 14.2.2003 kerrottiin myös, että Kimmo Helistö oli jäänyt kaksi vuotta sitten kiinni hasiksen hallussapidosta. Oikaisukirjoituksessaan Helistö myönsi joutuneensa pidätetyksi, mutta kiisti hallussapidon. Kirjoituksessaan hän kertoi joutuneensa pidätetyksi siksi, että poliisin tekemässä kemiallisessa testissä oli todettu hänen taskussaan joskus olleen kannabista.
Lehti kuitenkin julkaisi Helistön oikaisukirjoituksen asiallisesti, ja jutusta mahdollisesti syntynyt väärä käsitys tuli korjatuksi. Ottaen huomioon Helistön oma kertomus tapahtuneesta neuvosto katsoo, että oikaisu oli riittävä tapa korjata laiminlyönti tietojen tarkistamisessa.
Heidi Hautala sai kommentoida silloisen sisäministeriön kansliapäällikön väitteitä jo jutun 1.3.2003 yhteydessä, eikä lehdellä näin ollen ollut tarvetta kuulla häntä jälkeenpäin vastineen muodossa. Kirjoitukseen sisältyneen virheen lehti korjasi julkaisemalla 7.3.2003 oikaisun, jossa Hautalan kerrottiin kannattavan huumeiden käytön dekriminalisaatiota, ei huumerikosten dekriminalisaatiota.
Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tässä maassa on juuri syyllistävässä keskustelussa,hampusta ei saa sanoa mitään kriittistä vaan ainoastaan paheksua edes siitä puhumista tai härre gyyd laillisen statuksen lievennystä sellaista saisi edes ajatella.
missään muualla euroopassa ei hamppu lakeja ole kiristetty päinvastoin moni maa on niitä lieventänyt.
en kannata vihreitä mutta niiden esittäminen huume puolueena saa jo naurettavia piirteitä.
useiden puolueiden nuoriso järjestöistä löytyy hamppuun sallivasti suhtautuvia ainakin vasureiden ja kokkareiden netti keskusteluista olen sellaisia löytänyt.
ja kyllä hamppu irti huumeista on hyvä ajatus.