Ongelmani on se, että minulla on fetissi, mutta olen melko ujo. Tai ainakaan ei ole helppoa ehdottaa toiselle mitään oman fetissini toteutusta. Lähinnä harmittaa se, että tiedän, että olisi ollut mahdollisuuksia (yritin parillekin naisihmiselle vihjailla pidemmän aikaa, että olen kiinnostunut heidän varpaistaan) mutta aina sain jotenkin pilattua mahdollisuuteni (syytän lähinnä itseäni). Fetissini on siis naisten varpaat ja jalat.
Ensimmäisen kanssa oli sellaista flirttailua puolin ja toisin, ja hän selvästi huomasi jossain vaiheessa, että olen kiinnostunut hänen jaloistaan. Hän alkoi jopa pitää kenkiään omieni päällä, kun oltiin samassa pöydässä. Mutta enkös mä silloin laittanut jarrut päälle, kun en tiennyt miten jatkaisin tästä. Lopputulos oli surullinen: enää tuskin nähdään, ja vaikka nähtäisiinkin, naiselle varmaan riittää kun kerran näyttää, ettei ollutkaan kiinnostunut (tai se taitaa olla yleinen tulkinta silloin, kun mies alkaa jännittää ja perääntyy).
Toinen tapaus sitten. Eräs naishenkilö, hyvin viehättävä kuten ensimmäinenkin, alkoi heti minuun tutustuttuaan kosketella ahkerasti. Ei mistään intiimeistä paikoista mutta kuitenkin. Tuntui, että olin hänen suosikkinsa. Olin erittäin kiinnostunut hänestä, hänen jalkansa kiihottivat minua. Mutta jotenkin sain oltua yhdessä kohtaa tylyn oloinen, tai sitten en vaan osannut vastata samalla tavalla hänen kosketuksiinsa (jos ne jotain tarkoittivat). Mieleen jäi yksi kerta, kun hän kertoi, että "kengät tippuvat jalasta koko ajan". Enkä tietenkään osannut vastata siihen mitään järkevää. Jäin jopa ihmettelemään, miksi hän sanoi sen, ja juuri minulle. Koska silloin en vielä uskonut, että hän olisi huomannut kiinnostustani hänen jalkojaan kohtaan.
Fantasioin joskus siitä, että jäisimme kahden työhuoneeseen, ja hän heiluttelisi minulle varpaitaan kutsuvasti - jolloin en voisi itselleni mitään vaan alkaisin imeskellä noita ihania punaisiksi / sinisiksi lakattuja varpaita. Mutta sitä ei koskaan tapahtunut.
Jollain hetkellä sain kuitenkin jotain aikaiseksi, kosketin hänen varpaitaan yksitellen, ja kyselin samalla jotain hänen kynsilakkaansa liittyvää. Sillä hetkellä oli kohtalaisen kiihottunut olo.. kun ajattelin, että vihdoin sain jotain mitä olin jo jonkin aikaa halunnut. Ehkä kiihottuneisuus tuli myös siitä, että tavallaan "nolasin" itseni tämän naisen edessä. No, tarina jatkuu siten, että nainen hymyili minulle edelleen, joka oli mukavaa, mutta jouduimme eroon toisistamme. Eli uskon, että hän ei ainakaan suuttunut siitä.
Em. asiat tapahtuivat työpaikalla (jossa en ole enää, koska ainoa syy jonka vuoksi olisin ehkä jaksanut olla siellä oli tuo jälkimmäinen nainen). Olen todennut, että kesällä on rankkaa tehdä töitä, jos työtovereina on hyvän näköisiä naisia, jotka pitävät sandaaleita tai muita pikkukenkiä - ja pudottelevat niitä lattialle tämän tästä. Tai eihän se rankkaa ole muutakuin silloin, kun aikataulut pukkaavat päälle projektien kanssa.
Jotenkin toivoo, että pääsisi samanlaisiin tilanteisiin edelleen. Harmittaa vaan, jos olen aina niin kylmän ja torjuvan oloinen, jos mahdollisuuksia tulisikin. Tai sitten pelkään että musta ilmoitettaisiin pomolle (vaikka en koe itseäni ahdistelevaksi tapaukseksi millään tavalla).
Onko kenellekään sattunut vastaavia tapauksia? Lisäksi olisi kiva, jos lukijoiden joukossa olisi joku nainen, joka ymmärtäisi tilanteeni, ja haluaisi mahdollisesti auttaa.. Kokemusta on varpaiden suutelemisesta ja hellimisestä jonkin verran, vaikka aiemmat tilanteet menivätkin hiukan karille. Mailatkaa [email protected]
Ensimmäisen kanssa oli sellaista flirttailua puolin ja toisin, ja hän selvästi huomasi jossain vaiheessa, että olen kiinnostunut hänen jaloistaan. Hän alkoi jopa pitää kenkiään omieni päällä, kun oltiin samassa pöydässä. Mutta enkös mä silloin laittanut jarrut päälle, kun en tiennyt miten jatkaisin tästä. Lopputulos oli surullinen: enää tuskin nähdään, ja vaikka nähtäisiinkin, naiselle varmaan riittää kun kerran näyttää, ettei ollutkaan kiinnostunut (tai se taitaa olla yleinen tulkinta silloin, kun mies alkaa jännittää ja perääntyy).
Toinen tapaus sitten. Eräs naishenkilö, hyvin viehättävä kuten ensimmäinenkin, alkoi heti minuun tutustuttuaan kosketella ahkerasti. Ei mistään intiimeistä paikoista mutta kuitenkin. Tuntui, että olin hänen suosikkinsa. Olin erittäin kiinnostunut hänestä, hänen jalkansa kiihottivat minua. Mutta jotenkin sain oltua yhdessä kohtaa tylyn oloinen, tai sitten en vaan osannut vastata samalla tavalla hänen kosketuksiinsa (jos ne jotain tarkoittivat). Mieleen jäi yksi kerta, kun hän kertoi, että "kengät tippuvat jalasta koko ajan". Enkä tietenkään osannut vastata siihen mitään järkevää. Jäin jopa ihmettelemään, miksi hän sanoi sen, ja juuri minulle. Koska silloin en vielä uskonut, että hän olisi huomannut kiinnostustani hänen jalkojaan kohtaan.
Fantasioin joskus siitä, että jäisimme kahden työhuoneeseen, ja hän heiluttelisi minulle varpaitaan kutsuvasti - jolloin en voisi itselleni mitään vaan alkaisin imeskellä noita ihania punaisiksi / sinisiksi lakattuja varpaita. Mutta sitä ei koskaan tapahtunut.
Jollain hetkellä sain kuitenkin jotain aikaiseksi, kosketin hänen varpaitaan yksitellen, ja kyselin samalla jotain hänen kynsilakkaansa liittyvää. Sillä hetkellä oli kohtalaisen kiihottunut olo.. kun ajattelin, että vihdoin sain jotain mitä olin jo jonkin aikaa halunnut. Ehkä kiihottuneisuus tuli myös siitä, että tavallaan "nolasin" itseni tämän naisen edessä. No, tarina jatkuu siten, että nainen hymyili minulle edelleen, joka oli mukavaa, mutta jouduimme eroon toisistamme. Eli uskon, että hän ei ainakaan suuttunut siitä.
Em. asiat tapahtuivat työpaikalla (jossa en ole enää, koska ainoa syy jonka vuoksi olisin ehkä jaksanut olla siellä oli tuo jälkimmäinen nainen). Olen todennut, että kesällä on rankkaa tehdä töitä, jos työtovereina on hyvän näköisiä naisia, jotka pitävät sandaaleita tai muita pikkukenkiä - ja pudottelevat niitä lattialle tämän tästä. Tai eihän se rankkaa ole muutakuin silloin, kun aikataulut pukkaavat päälle projektien kanssa.
Jotenkin toivoo, että pääsisi samanlaisiin tilanteisiin edelleen. Harmittaa vaan, jos olen aina niin kylmän ja torjuvan oloinen, jos mahdollisuuksia tulisikin. Tai sitten pelkään että musta ilmoitettaisiin pomolle (vaikka en koe itseäni ahdistelevaksi tapaukseksi millään tavalla).
Onko kenellekään sattunut vastaavia tapauksia? Lisäksi olisi kiva, jos lukijoiden joukossa olisi joku nainen, joka ymmärtäisi tilanteeni, ja haluaisi mahdollisesti auttaa.. Kokemusta on varpaiden suutelemisesta ja hellimisestä jonkin verran, vaikka aiemmat tilanteet menivätkin hiukan karille. Mailatkaa [email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kesät on kyllä yhtä kidutusta, kun kaupungilla ja työpaikalla vilisee erivärisiä varpaita ja kevyen lian tummentamia jalkapohjia. Kumpa voisin heittäytyä selälleni kadulle ja ne kaikki naiset nuoletuttaisivat minulla jalkansa puhtaaksi...kerran kaverin synttäreillä meinasi tulla mällit housuun, kun 4 kaunista naista istui läpinäkyvän pöydän ympärillä avojaloin, kaikilla punaiset varpaan kynnet. Joutuapa tallotuksi niiden alle, normaalin miehen pahin kuviteltavissa oleva nöyryytys olisi fetisistin taivas!
Mutta itse kysymykseen: kannattaa ehkä pyrkiä ensin normaaliseksiin, esimerkiksi lähetyssaarnaajaan, ja ottaa "muka" kiihkon hetkellä varpaat imeskeltäviksi. Myös kyljellään ollessa ne saa mukavasti kasvojen eteen.
eli ihailen ja jumaloin tavallisia made in sweden puukenkiä naisten jaloissa yli kaiken.ja sairaala,missä olen töissä,niitä todellakin näkyy.se on ihanaa,mutta kiduttavaa.mustuneet sisäpohjat vaan kiiltää,kun varpaat hiplailee ja tiputteleee muka vahingoissa puukenkää isosti kolahtaen lattiaan.haluaisin tosiaankin ottaa sen puukengän käteeni,haistaa sisältä oikein pitkään,että onko se niin hikinen kenkä,miltä näyttää?ja nuolla sitä mustuneisuutta.työn teko keskeytyy monta kertaa päivän aikana kun jään tuijottamaaan tällaista näytelmää.itse otan puukengät puheeksi aina kun mahdollista,ja yleensä naiset jutteleekin kanssani niistä.olen valokuvannut puukenkiä naisten jaloissa kaupungilla,olen puhunut useita kertoja itseni kokeilemaan toisen jalan puukenkää,olen ostanut 2kertaa puukengät suoraan jalasta.ym.ym
päätin vaan ettei ole mitään hävettävää.
saanko kommentteja?
Toi on hyvä että päättää ettei ole mitään hävettävää. Itse olisin aika ujo puhumaan vaikka naisen kengistä tai varpaista hänen kanssaan, mutta koska on kyse "elämästä tai kuolemasta" eli että on ihan pakko kokeilla jos saisi tehtyä lähempää tuttavuutta jalkoihin, niin sitä saattaa sortua tekemään mitä vaan.. jälkeenpäin ei ole ainakaan kaduttanut, jos olen yrittänyt tehdä asian selväksi naiselle. Siis, että kiihotun hänen (siis naisen) jaloistaan. Eihän sitä ikinä tiedä mihin se johtaa..
Moi,
Täytyy myöntää, että kuullostaa aivan mielettömän tutulle tarinalle. Tosin sillä erotuksella, että olen onnistunut löytämään vaimokseni naisen joka ymmärtää kaiken tämän!!! Uskokokoon kuka haluaa mutta näin on. Olisi äärimmäisen kiihottavaa jatkaa keskustelua vaikka henkilökohtaisesti, koska me todella olemme sääri-, varvas-, korkkari- ja nylon fetissejä siinä mittakaavassa kuin yleensä voi olla. Emme salaile toisiltamme mitään, kerrotaan lisää kun.....
t. Saumanylonpari