On se merkillistä,kissanrontit ei viihdy ulkona (-27C). Koiran on pakko päästä,juuri äsken vein ulos. Hänellä tosin lihaa luiden ympärillä, ei raukka tahdo sopia mielipaikkaansa sängyn alle yöksi. Turkin vahvuuskin on ihan jotain muuta kun "sisäkoirilla" Hänellä muitakin omituisuuksia, kopissaan ei viihdy ollenkaan, vaikka vettä ja lunta tulee taivaan täydeltä. Sulan aikana tapasi kaivaa montun, jossa makasi kurassa, korvat vain näkyivät. Ainoa huono puoli on kun tahtoo haukkua kaikkea liikkuvaa ja välillä muuten vaan. Onneksi naapurit eivät ole häiriintyneet. Olen tässä odottanutkin, josko joku ohikulkija ilmoittaa eläinsuojeluviranomaiselle "hylätystä" koirasta. Luotan kyllä siihen, että koira kertoo missä haluaa olla päivät. Neuvokaa, miten menetellä, ettei tahtomattaan tule rikkoneeksi lakia.
Schefer ketjuun.
weberman
4323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitäs siinä, jos koira haluaa olla ulkona. Minulla oli kerran vähän aikaa sellainen sinisilmäinen husky ja nukkui yleensä yöt viileässä (ja välillä jopa lumessa). Ei paljon viihtynyt sisätiloissa ja aina halusi ulos. Suurimman osan ulkona ollessaan vahti reviiriään, eikä oikeastaan haukkunut ollenkaan paitsi tietenkin pakolliset postinkantajan ja mahdollisen nuohoojan. Lenkkiä sai riittävästi, puhdasta vettä ja kotiruokaa koiranmuonalla miksattuna. Koiran haukunta yleensä johtuu liikunnan puutteesta tai koira on otettu väärään aikaan pentuaikana uuteen kotiin. Harvemmin kyseessä on luonnevika, oli koira rodultaan mikä hyvänsä.
(Ainoa huono puoli on kun tahtoo haukkua kaikkea liikkuvaa ja välillä muuten vaan.) Miksi näin? Turhautumista vai tylsistymistä koiran taholta?
En uskokaan että kyseessä luonnevika. Pikemminkin ominaisuus. Ei nimittäin sisällä ollessaan hauku edes kun tulee outoja vieraita. Reagoi kyllä muuten. On ihan kiva,kun kirjoitukseni poiki asiallisen kommentin. Tuntuu että palstalla reagoidaan hyvinkin fanaattisesti asiallisiinkin kirjoituksiin. Hurjiin purkauksiin olen yleensä reagoinut hirtehishuumorilla, on tuntunut auttavan. Narttu on vajaa 4- vuotias, ei ollut pentuja, joten hoivaamisvietti kohdistuu kissoihinkin, tosin vanharouva ei aina moista sulata ja antaa vähän käpälää, joka harvemmin kovin nopeasti koiraa lannistaa. Katti joutuukin yleensä vetäytymään paikkaan johon koiruus ei mahdu. Kollipoika sensijaan tulee välillä innostamaan. Kiitos myönteisestä palautteesta.
Kyse on kahdesta koirasta. Husky ei hauku pihamaalla ketjussa tai tarhassa. Mulla oli sellainen, husky meinaan. Husky on hiljaisempi kun shäffer, eikä siitä ole vahti- tai vartiokoiraksi. Husky kyllä ääntelee innoissaan, kun se pääsee vetämään. Siis huskyn omistajan ei kannata kommentoida rotuja jotka ovat herkempiä haukkumaan, jollei itsellä ole ollut shäfferiä tai ole nyt.
Liikuntaa koirani sai kanssani kävellen, hölkkäillen sekä pyörän vierellä juoksemalla ihan tarpeeksi ja sellainen ihminen joka väittää, et koira haukkuu kun on liian vähällä liikunnalla on todella luulotautinen tietonsa suhteen. Ei pidä aina yleistää. Shäffer on vartio- ja vahtikoirana käytettävä rotu ja se ilmoittaa laumalle jos se näkee laumaan kuulumattomia henkilöitä.
Haukkumattomuus on koirakohtainen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä liikunnan määrän kanssa. Voihan koira turhautua liikunnan puutteesta, mutta se voi myös turhautua liian ahtaista oloista tai sitten sillä voi olla hermostoperäisiä oireita; hermoheikkoutta, arkuutta, agressiota jne.
Yksi tuntemani koira liikkui 21-28 km päivässä ja toinen ei liikkunut kuin satunnaisesti muutaman kilometrin kerrallaan. Kuitenkin tämä liikkuva koira oli tosi sinnikäs haukkuja kun taas tämä toinen, joka liikkui satunnaisesti ja oli hieman liian lihava ei juuri koskaan haukkunut. Tämän lihavan koiran sai kyllä haukkumaan, kun makupalaa piti pään yläpuolella ja käski sitä haukkumaan. Kumpikin oli rodultaan saksanpaimenkoira ja puhtaita paperikoiria. Tämä haukkuva sakemanni oli suvultaan sellainen, jonka suvusta olen saanut tietää olevan hermoheikkoja ja haukkuherkkiä. (Sen vanhemmat olivat saksalaista linjaa, eli suoraan tuotu saksasta ja palkittuja). Haukkuherkkyys tulee myös verenperintönä. Tämä yli 20km päivälenkkeillyt sakemanni piristyi lenkeistä aina vain virkeämmäksi ja vaati aina enemmän ja enemmän omistajaltaan. Sakemanneissa on sellaisia koiria, josta osalle riittää normaali koiratouhuilu ja osalle pitäisi aina olla touhuamassa jotain, vähintään 16h päivässä.
Olen vanhempi henkilö ja itselläni on ollut useita koiria. Yhtäaikaa muutamia. Sakemanneja minulla on ollut viisi. Voin kertoa, että jokainen sakemanni on aivan erilainen luonteeltaan. Ainoa yhteinen piirre rodun kanssa niillä oli työnhalu, ystävällisyys ja viisaus.
Koira haukkuu myös siksi herkästi, että jos se on oppinut sen, että kun haukkuu, niin saa omistajalta huomiota. OK - Koira siis haukkuu, omistaja huomaa ja se on koiralle palkinto. Miksi koiran pitäisi olla siis haukkumatta jos omistaja huomio silloin kun haukkuu ja silloin ei kun ei hauku.
Naapurissa haukkuu häkkikoira aina silloin tällöin, kun sen päivittäinen ruoka on myöhässä tai se haukkuu koko yön, jos se unohdetaan antaa. Olen asiasta ilmoittanut alituiseen vaihtuville eläinlääkäreille, mutta mitään ei tapahdu. Toisilla kun täytyy olla koira häkissä, vaikka sillä ei mitään tehdä ja sitä ei mitenkään huomioida. Luulin että koira on lopetettu kun siitä ei kuulunut pitkään aikaan mitään, mutta nyt se taas kipeine jalkoineen on ilmestynyt takaisin ollessaan varmaan naapurien sukulaisilla kuukausia. Koiran vammautunut jalka olisi tarvinnut leikkausta, mutta rahaa he eivät elukoihin laita. Koira on metsästyskoira rodultaan.
Että, ei kannata vetää johtopäätöstä jostakin koirasta, jos ei tarpeeksi kyseistä koiraa tunne.
Kiitokset viestistä. Sanoin vaan mielipiteeni ja voin olla väärässäkin. En tunne kyseistä koiraa, se on totta.
(Sakemanneissa on sellaisia koiria, josta osalle riittää normaali koiratouhuilu ja osalle pitäisi aina olla touhuamassa jotain, vähintään 16h päivässä.
Josko vaikka kaverilla olisi tuo jälkimmäisen vaihtoehdon koira? Saksanpaimenkoira nartusta on kokemusta 13 vuoden ajalta. Samaan aikaan omistin myös hieman pienemmän kooltaan olevan uroskoiran. Pienempi ilmoitti aina etupäässä ensin jostain vieraista ja sen jälkeen saksalainen ikäänkuin otti reviirin haltuun. On ollut myös 2 muuta koiraa, eli tiedän ehkä vähän enemmän koirista kuin sellainen, joka on ollut koiraton. Tietoa on kai tai sitten ei. Minun puolestani saavat koirat haukkua, mutta viestiketjun aloittajahan puhui naapureista ja jotkut heistä voivat vetää asiasta tiettyjä johtopäätöksiä.