Bjarne Kallis: Arvoille on nyt kysyntää
Kristillisdemokraatit vetoavat "lipsuvien" puolueiden kannattajiin
VAASA. Puheenjohtaja Bjarne Kalliksen mielestä kristillisdemokraattiselle puolueelle on tilausta. "Suomalaisille luonnollisin poliittinen ideologia ei ole sosialismista noussut ideologia eikä kapitalismiin pohjautuva ideologia, vaan kristillisdemokraattinen ideologia", hän uskoo.
Kalliksen mukaan keskusta ja kokoomus vuotavat kristillisdemokraattien suuntaan, koska ne ovat yleispuolueeksi pyrkiessään hukanneet arvopohjansa.
"Pettymys keskustaan on maalaiskunnissa ollut melkoinen", hän on havainnut.
Kalliksen tarkoittama arvopohja on tietenkin kristillinen.
"Mutta siihen kuuluu myös yleinen järjestys, julkijuopottelun vastustaminen, yleensä periaatteista ja käytöstavoista kiinni pitäminen."
"Me emme tingi moraalikysymyksissä, siinä meillä on selkeämpi, ankarampi linja. Tietyssä mielessä me olemme arvokonservatiiveja, vaikka siihen sanaan liittyy monen mielestä paljon kielteistäkin."
Ja arvot ovat varsinkin maalla vielä kunniassa, Kallis on huomannut vaalikentillä. "Pienissä kunnissa arvokysymykset ovat tärkeämpiä kuin raha. Siellä tyydytään vähempään."
Kalliksen johdolla puolue pyristelee irti keskustan kainalopuolueen asemasta. Vaaliliitot keskustan kanssa ovat ainakin toistaiseksi historiaa.
"Puolue ei ole yksiä vaaleja varten, vaan puolue on olemassa poliittista tulevaisuutta ajatellen. Se ei ole mikään yhden vaalin ilmiö."
"Jos me jatkaisimme koko ajan samalla linjalla, meillä olisi kahden kolmen prosentin kannatus. Sen verran meidän pitää avautua, että he jotka pitävät keskustaa ja kokoomusta lipsuvina puolueina - eli että ne luopuvat arvoista - he vuotavat ja tulevat meille."
Kallis aikoo tehdä puolueestaan neljänneksi suurimman. Läpimurtoa hän odottaa vuoden 2007 vaaleissa. Mutta se edellyttää myös, että vaalilakia - jota Kallis pitää epäoikeudenmukaisena - muutetaan.
Näissä vaaleissa tavoite on kuuden prosentin kannatus, 150 000 ääntä. Tällä pitäisi herua huimat 14 edustajanpaikkaa nykyisen 10 paikan sijaan.
"Jos minulle annetaan 150 000 ääntä ja saan sijoittaa ne miten haluan, kyllä tuo 14 paikkaa tulee, jopa enemmänkin. Ihanne olisi, että molemmat tavoitteet saavutetaan. Hyvä tulos on, jos toinen niistä saavutetaan."
Demarit kuuluvat Kalliksen mielestä hallitukseen, koska porvarihallituksella tulee ay-liikkeen kanssa liikaa kärhämää. Kristillisdemokraattien mahdollisuudet riippuvat siitä, miten se pärjää Rkp:hen ja vasemmistoliittoonkin nähden. Vihreillä ei hänen mielestään ole asiaa hallitukseen, kun sieltä itse vasta lähtivät.
"Minulla on se käsitys, että nyt ei haluta yhtä laajapohjaista hallitusta kuin Lipposen ykkönen ja kakkonenkin alkuvuosina. Neljän puolueen hallitus voi hyvin riittää."
Kristilliset itse ovat asettaneet hallitusyhteistyölle kolme kynnyskysymystä: pörssin ulkopuolisten yritysten verotusta ei saa kiristää Arvelan mallin mukaan, minimivanhempainrahaa pitää korottaa ja hallituksen on sitouduttava lieventämään eriarvoisuutta.
Kallis on myös ylpeä puolueensa vaihtoehtobudjetista.
"Tietenkin meidän ohjelmamme voisi olla yhtä virtuaalinen kuin vihreiden ja keskustan: että kun työllistetään, saadaan markkoja säästymään. Yhtä hyvin me voisimme sanoa, että kun kansakunnan terveydentila kohenee, syntyy huomattavia säästöjä. Mutta olisi väärin perustaa oma ohjelma tällaisiin odotuksiin."
Kallis ei usko, että kristillisdemokraattien kynnyskysymykset sulkevat puolueen hallituksesta ulos, varsinkin kun kaksi niistä on yleisesti hyväksyttyjä, "jaloja tavoitteita".
"Jotta puolue olisi uskottava, kyllä sillä pitää olla joitain kynnyskysymyksiä", Kallis sanoo ja toivoo, että muillakin riittäisi kanttia asettaa ehtoja.
"Silloin vaaleista tulisi ihan mielenkiintoiset, ja vielä kun puolueet pitäisivät niistä kiinni, politiikan uskottavuus parantuisi."
"Mutta juuri siksi puolueet jättävät niitä tekemättä, kun pelkäävät jäävänsä rannalle."
Kristillisdemokraatit vetoavat "lipsuvien" puolueiden kannattajiin
VAASA. Puheenjohtaja Bjarne Kalliksen mielestä kristillisdemokraattiselle puolueelle on tilausta. "Suomalaisille luonnollisin poliittinen ideologia ei ole sosialismista noussut ideologia eikä kapitalismiin pohjautuva ideologia, vaan kristillisdemokraattinen ideologia", hän uskoo.
Kalliksen mukaan keskusta ja kokoomus vuotavat kristillisdemokraattien suuntaan, koska ne ovat yleispuolueeksi pyrkiessään hukanneet arvopohjansa.
"Pettymys keskustaan on maalaiskunnissa ollut melkoinen", hän on havainnut.
Kalliksen tarkoittama arvopohja on tietenkin kristillinen.
"Mutta siihen kuuluu myös yleinen järjestys, julkijuopottelun vastustaminen, yleensä periaatteista ja käytöstavoista kiinni pitäminen."
"Me emme tingi moraalikysymyksissä, siinä meillä on selkeämpi, ankarampi linja. Tietyssä mielessä me olemme arvokonservatiiveja, vaikka siihen sanaan liittyy monen mielestä paljon kielteistäkin."
Ja arvot ovat varsinkin maalla vielä kunniassa, Kallis on huomannut vaalikentillä. "Pienissä kunnissa arvokysymykset ovat tärkeämpiä kuin raha. Siellä tyydytään vähempään."
Kalliksen johdolla puolue pyristelee irti keskustan kainalopuolueen asemasta. Vaaliliitot keskustan kanssa ovat ainakin toistaiseksi historiaa.
"Puolue ei ole yksiä vaaleja varten, vaan puolue on olemassa poliittista tulevaisuutta ajatellen. Se ei ole mikään yhden vaalin ilmiö."
"Jos me jatkaisimme koko ajan samalla linjalla, meillä olisi kahden kolmen prosentin kannatus. Sen verran meidän pitää avautua, että he jotka pitävät keskustaa ja kokoomusta lipsuvina puolueina - eli että ne luopuvat arvoista - he vuotavat ja tulevat meille."
Kallis aikoo tehdä puolueestaan neljänneksi suurimman. Läpimurtoa hän odottaa vuoden 2007 vaaleissa. Mutta se edellyttää myös, että vaalilakia - jota Kallis pitää epäoikeudenmukaisena - muutetaan.
Näissä vaaleissa tavoite on kuuden prosentin kannatus, 150 000 ääntä. Tällä pitäisi herua huimat 14 edustajanpaikkaa nykyisen 10 paikan sijaan.
"Jos minulle annetaan 150 000 ääntä ja saan sijoittaa ne miten haluan, kyllä tuo 14 paikkaa tulee, jopa enemmänkin. Ihanne olisi, että molemmat tavoitteet saavutetaan. Hyvä tulos on, jos toinen niistä saavutetaan."
Demarit kuuluvat Kalliksen mielestä hallitukseen, koska porvarihallituksella tulee ay-liikkeen kanssa liikaa kärhämää. Kristillisdemokraattien mahdollisuudet riippuvat siitä, miten se pärjää Rkp:hen ja vasemmistoliittoonkin nähden. Vihreillä ei hänen mielestään ole asiaa hallitukseen, kun sieltä itse vasta lähtivät.
"Minulla on se käsitys, että nyt ei haluta yhtä laajapohjaista hallitusta kuin Lipposen ykkönen ja kakkonenkin alkuvuosina. Neljän puolueen hallitus voi hyvin riittää."
Kristilliset itse ovat asettaneet hallitusyhteistyölle kolme kynnyskysymystä: pörssin ulkopuolisten yritysten verotusta ei saa kiristää Arvelan mallin mukaan, minimivanhempainrahaa pitää korottaa ja hallituksen on sitouduttava lieventämään eriarvoisuutta.
Kallis on myös ylpeä puolueensa vaihtoehtobudjetista.
"Tietenkin meidän ohjelmamme voisi olla yhtä virtuaalinen kuin vihreiden ja keskustan: että kun työllistetään, saadaan markkoja säästymään. Yhtä hyvin me voisimme sanoa, että kun kansakunnan terveydentila kohenee, syntyy huomattavia säästöjä. Mutta olisi väärin perustaa oma ohjelma tällaisiin odotuksiin."
Kallis ei usko, että kristillisdemokraattien kynnyskysymykset sulkevat puolueen hallituksesta ulos, varsinkin kun kaksi niistä on yleisesti hyväksyttyjä, "jaloja tavoitteita".
"Jotta puolue olisi uskottava, kyllä sillä pitää olla joitain kynnyskysymyksiä", Kallis sanoo ja toivoo, että muillakin riittäisi kanttia asettaa ehtoja.
"Silloin vaaleista tulisi ihan mielenkiintoiset, ja vielä kun puolueet pitäisivät niistä kiinni, politiikan uskottavuus parantuisi."
"Mutta juuri siksi puolueet jättävät niitä tekemättä, kun pelkäävät jäävänsä rannalle."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.