Pörssiyhtiöt maksamassa jättiosinkoja.
07.02.2007
Nokia huipputulokseen alihankkijoiden kustannuksella.
______________________________________________________
Pörssiyhtiöt valmistautuvat julkistamaan ennätyksellisiä tuloksia viime vuodelta. Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden voittosumman odotetaan kohoavan noin 17 miljardiin euroon. Tästä määrästä jaetaan reilusti yli 10 miljardia euroa osinkoina omistajille, yli puolet ulkomaille.
Suomalaisyhtiöt eivät halua investoida tuottoja kotimaahan. Työpaikkoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävät summat ovat olleet laskusuunnassa jo vuosia.
Ei bonusta työntekijöille.
Nokia kertoi eturintamassa 25. tammikuuta viime vuoden huipputuloksestaan. Yhtiö teki viime vuonna liikevoittoa 5,5 miljardia euroa, kun liikevaihto nousi 41 miljardiin euroon.
Voitosta jaetaan osinkoina Nokian osakkeenomistajille 41 prosenttia. Sen sijaan työntekijöille ei bonuspalkkioita heru. Yhtiön johdon mukaan ennätystuloksesta huolimatta tavoitteisiin ei päästy, joten työntekiijät jäävät ilman Connecting People -tulospalkkiota.
Alihankkijat ahtaalle.
Nokia on ajanut useita kotimaisia alihankkijoitaan ahdinkoon kilpailuttamalla niitä ankarasti ja tiukalla aikataululla.
Nokian alihankkijoista ovat isännän oikuttelujen ja tuotantopäätösten vuoksi kotimaista tuotantoaan vähentäneet ja samalla joukkoirtisanoneet Perloksen lisäksi Scanfil, Aspocomp, Foxconn ja Elcoteq. Yhteensä puhutaan jopa tuhansien työpaikkojen vähennyksestä.
Nokian omistajien voitot revitään siten muun muassa pohjoiskarjalaisten työläisten selkänahasta.
Yhteiskunta siivoaa jäljet.
Turkulaisen Joonas Laineen mukaan on uskomatonta, miten Nokian liikevaihdon on sallittu paisua jo valtion budjettiakin suuremmaksi. Samaan aikaan esimerkiksi kunnilta on leikattu rahaa.
— Rahaa on otettava sieltä, missä sitä on. Kallasvuon ja kumppanien kaltaisilta suurriistäjiltä voisi viedä tuhkatkin pesästä, hän jatkaa.
Laineen mielestä hallituksen olemus tulee esiin siinäkin, että kun Perlos ilmoitti jätti-irtisanomisista, syöksyttiin heti tarjoamaan miljoonia sen aiheuttaman tuhon paikkaamiseksi.
— Riistäjä saa rellestää, ja yhteiskunta siivoaa jäljet. Ay-pomotkin osasivat vain vaatia "yhteiskuntavastuuta", sikäli kun eivät suoraan alistuneet siihen, että "täytyy vain keskittyä osaamiseen", hän hämmästelee.
Törkeät irtisanomiset.
Tamperelainen paperityöläinen Jarmo Muhonen pohtii, miten Nokian alihankkijoiden tapaukset ovat jo sitä luokkaa törkeydessään,että pelkät sanalliset kommentoinnit tuntuvat turhauttavilta ja samalla raivostavilta.
— Uskoisin samalta tuntuvan kaikista ,joilla jonkinlaista sosiaalista omaatuntoa on edes nimeksi. Ay-liikkeen reagointi on hänen mukaansa osoitus sataprosenttisesta antautumisesta muka välttämättömän globaalin kapitalistisen talousmallin vastaisessa taistelussa.
— Kyynisesti voisi ajatella,että tämä yltiökapitalismin toteuttaminen saisi "kantapään" kautta vihdoin työntekijät ja toimihenkilöt ajattelemaan ja näkemään mistä on kysymys.
Muutosvoimaa eduskuntaan.
Jos tulevissa eduskuntavaaleissa ei näy voimasuhteiden muuttumista todellisen vasemmiston hyväksi, ajattelee Muhonen, että sitä saa mitä tilaa.
— Älkööt yksikään ainakaan globalisaation syrjäyttämä pelinappula sen jälkeen syyttäkö muita kuin itseään, koska todellinen muutosvastavoima tälle "välttämättömyydelle" pitäisi olla tiedossa: SKP, hän muistuttaa.
Osakesijoittajien puheenjohtajan esitykset tietyn suuruisten osinkojen ja kurssivoittojen verovapaudesta ei Muhosen mielestä edes ansaitse kommentointia.
Valtiolta tiukempia toimenpiteitä.
Valtiovallalta olisi lupa odottaa tiukempia toimenpiteitä jatkuvan tuotannon ulosliputuksen ja irtisanomisten estämiseksi.
Järvenpääläinen luottamusmies Eira Storm huomauttaa, miten Suomessa on työntekijöiden irtisanominen Euroopan helpointa ja halvinta.
— Esimerkiksi Wärtsilä lopetti Suomessa paremmin menestyvän moottoritehtaan ja siirsi sen tuotannon Italiaan, koska siellä työntekijöiden irtisanominen olisi tullut paljon kalliimmaksi. Nyt sama toistuu Perloksen tapauksessa.
Stormin mukaan erilaisia yhteiskunnan tukia nauttivat yritykset käyttävät veronmaksajia hyväksi. Jarmo Muhonen pistäisi irtisanovat firmat korvausvelvollisiksi.
— Avustukset täysmääräisinä korkoineen takaisinperintään Scanfililta ja Perlokselta! vaatii tamperelainen ay-aktiivi.
07.02.2007
Nokia huipputulokseen alihankkijoiden kustannuksella.
______________________________________________________
Pörssiyhtiöt valmistautuvat julkistamaan ennätyksellisiä tuloksia viime vuodelta. Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden voittosumman odotetaan kohoavan noin 17 miljardiin euroon. Tästä määrästä jaetaan reilusti yli 10 miljardia euroa osinkoina omistajille, yli puolet ulkomaille.
Suomalaisyhtiöt eivät halua investoida tuottoja kotimaahan. Työpaikkoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävät summat ovat olleet laskusuunnassa jo vuosia.
Ei bonusta työntekijöille.
Nokia kertoi eturintamassa 25. tammikuuta viime vuoden huipputuloksestaan. Yhtiö teki viime vuonna liikevoittoa 5,5 miljardia euroa, kun liikevaihto nousi 41 miljardiin euroon.
Voitosta jaetaan osinkoina Nokian osakkeenomistajille 41 prosenttia. Sen sijaan työntekijöille ei bonuspalkkioita heru. Yhtiön johdon mukaan ennätystuloksesta huolimatta tavoitteisiin ei päästy, joten työntekiijät jäävät ilman Connecting People -tulospalkkiota.
Alihankkijat ahtaalle.
Nokia on ajanut useita kotimaisia alihankkijoitaan ahdinkoon kilpailuttamalla niitä ankarasti ja tiukalla aikataululla.
Nokian alihankkijoista ovat isännän oikuttelujen ja tuotantopäätösten vuoksi kotimaista tuotantoaan vähentäneet ja samalla joukkoirtisanoneet Perloksen lisäksi Scanfil, Aspocomp, Foxconn ja Elcoteq. Yhteensä puhutaan jopa tuhansien työpaikkojen vähennyksestä.
Nokian omistajien voitot revitään siten muun muassa pohjoiskarjalaisten työläisten selkänahasta.
Yhteiskunta siivoaa jäljet.
Turkulaisen Joonas Laineen mukaan on uskomatonta, miten Nokian liikevaihdon on sallittu paisua jo valtion budjettiakin suuremmaksi. Samaan aikaan esimerkiksi kunnilta on leikattu rahaa.
— Rahaa on otettava sieltä, missä sitä on. Kallasvuon ja kumppanien kaltaisilta suurriistäjiltä voisi viedä tuhkatkin pesästä, hän jatkaa.
Laineen mielestä hallituksen olemus tulee esiin siinäkin, että kun Perlos ilmoitti jätti-irtisanomisista, syöksyttiin heti tarjoamaan miljoonia sen aiheuttaman tuhon paikkaamiseksi.
— Riistäjä saa rellestää, ja yhteiskunta siivoaa jäljet. Ay-pomotkin osasivat vain vaatia "yhteiskuntavastuuta", sikäli kun eivät suoraan alistuneet siihen, että "täytyy vain keskittyä osaamiseen", hän hämmästelee.
Törkeät irtisanomiset.
Tamperelainen paperityöläinen Jarmo Muhonen pohtii, miten Nokian alihankkijoiden tapaukset ovat jo sitä luokkaa törkeydessään,että pelkät sanalliset kommentoinnit tuntuvat turhauttavilta ja samalla raivostavilta.
— Uskoisin samalta tuntuvan kaikista ,joilla jonkinlaista sosiaalista omaatuntoa on edes nimeksi. Ay-liikkeen reagointi on hänen mukaansa osoitus sataprosenttisesta antautumisesta muka välttämättömän globaalin kapitalistisen talousmallin vastaisessa taistelussa.
— Kyynisesti voisi ajatella,että tämä yltiökapitalismin toteuttaminen saisi "kantapään" kautta vihdoin työntekijät ja toimihenkilöt ajattelemaan ja näkemään mistä on kysymys.
Muutosvoimaa eduskuntaan.
Jos tulevissa eduskuntavaaleissa ei näy voimasuhteiden muuttumista todellisen vasemmiston hyväksi, ajattelee Muhonen, että sitä saa mitä tilaa.
— Älkööt yksikään ainakaan globalisaation syrjäyttämä pelinappula sen jälkeen syyttäkö muita kuin itseään, koska todellinen muutosvastavoima tälle "välttämättömyydelle" pitäisi olla tiedossa: SKP, hän muistuttaa.
Osakesijoittajien puheenjohtajan esitykset tietyn suuruisten osinkojen ja kurssivoittojen verovapaudesta ei Muhosen mielestä edes ansaitse kommentointia.
Valtiolta tiukempia toimenpiteitä.
Valtiovallalta olisi lupa odottaa tiukempia toimenpiteitä jatkuvan tuotannon ulosliputuksen ja irtisanomisten estämiseksi.
Järvenpääläinen luottamusmies Eira Storm huomauttaa, miten Suomessa on työntekijöiden irtisanominen Euroopan helpointa ja halvinta.
— Esimerkiksi Wärtsilä lopetti Suomessa paremmin menestyvän moottoritehtaan ja siirsi sen tuotannon Italiaan, koska siellä työntekijöiden irtisanominen olisi tullut paljon kalliimmaksi. Nyt sama toistuu Perloksen tapauksessa.
Stormin mukaan erilaisia yhteiskunnan tukia nauttivat yritykset käyttävät veronmaksajia hyväksi. Jarmo Muhonen pistäisi irtisanovat firmat korvausvelvollisiksi.
— Avustukset täysmääräisinä korkoineen takaisinperintään Scanfililta ja Perlokselta! vaatii tamperelainen ay-aktiivi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.