Ritari Olevainen kirjoitti:
"siitä, että kun Pyhä Henki tulee jokin ihmisen ylle hän saa puhua kielillä ensimmäiseksi, AINA, ei ole mitään poikkeusta, että Pyhä Hneki tulisi muulla tavalla, se on aina ulkoinen merkki Pyhän Hnegen saapumisesta ihmisen sismpään."
Ajatellaanko helluntailaisuudessa laajeminkin näin?
"siitä, että kun Pyhä Henki tulee jokin ihmisen ylle hän saa puhua kielillä ensimmäiseksi, AINA, ei ole mitään poikkeusta, että Pyhä Hneki tulisi muulla tavalla, se on aina ulkoinen merkki Pyhän Hnegen saapumisesta ihmisen sismpään."
Ajatellaanko helluntailaisuudessa laajeminkin näin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ainakin jonkinverran sammaltaa, ennenkuin kasteelle pääsee, saattavatpa vaatia ihan älämölö-kieltäkin.
*
Ei ole enemmistön ajattelutapa, ainakaan nykyään. Juuri tässä hiljattain oli kyselty tämänkin asian pohjalta helluntailaisten pastorien näkemyksiä. Ei muistaakseni kukaan haastatelluista (otos oli kyllä aika pieni; 20?) vetänyt näin suoria yhtäläisyysmerkkejä.
Helluntailaisuuden syntyyn tosin on vaikuttanut voimakkaasti 1900-luvun alun pohdinnat siitä, onko seurakunnalla kaikki se, mitä Jumala seurakunnalle on tarkoittanut. Erään raamattukoulun johtaja esim. (muistaakseni Parham Kansasin Topekasta USA:sta) antoi oppilailleen tehtäväksi pohtia, mikä on Raamatun mukaan merkkinä Pyhällä Hengellä täyttymisestä. Oppilaat totesivat asiaa tutkittuaan yksiselitteisesti, että kielilläpuhuminen. Tämän löydön pohjalta alettiin aktiivisesti rukoilla, että saataisiin kokea Pyhällä Hengellä täyttyminen siten kuin asiasta oli Raamattuun kirjoitettu. Jumala vastasi näihin rukouksiin.
Näistä löydöistä ja kokemuksista syntyi sittemmin helluntaiseurakunniksi kutsuttuja seurakuntia. Pääpaino ei silti ole ollut kielilläpuhumisessa sinänsä. Jumalan aktiivinen toiminta seurakunnan keskellä on paljon laajempi kokonaisuus kuin kielilläpuhuminen, ja uskon tämän Jumalan vaikutuksen; Jumalan läsnäolon kuitenkin olleen paljon olennaisempi asia siinä, mihin helluntaiseurakunnissa on pyritty.
*