Adventismissa voi nähdä vanhatestamentillista lainomaisuutta, minkä valossa mm. sapattikäskyäkin tulkitaan. Adventismi edustaa meidän aikamme juutalaiskristillisyyttä, jossa Krituksen armo peittyy monenlaisten ulkoisten käskyjen ja säädösten alle.
Armo
kadoksissa
11183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sapatti ainakaan ei ole armon vastakohta. Päinvastoin. Sapatti on hyvin evankelinen, jos se oikein ymmärretään.
Miksi adventtikirkon opissa sapatilla on niin merkittävä asema, että siihen suhtautuminen on käytännössä elämän ja kuoleman kysymys, uskon ja epäuskon raja?
kysymys :)
Asia on sidoksissa siihen, miten ymmärrämme Jumalan sinetin ja pedon merkin.
Tuo taas on sidoksissa siihen, kuinka ymmärrämme vanhurskautuksen ja evankeliumin nyt yleensä.
Tuo taas on sidoksissa siihen, kuinka ymmärrämme Jeesuksen, ihmisen, synnin ja pelastuksen.
Kaikki liittyy kaikkeen.
En voi ymmärtää, miksi kahvin ja teen juominen on syntiä, mitä pahaa siinä voi olla. Toisin sanoen tiettyjen ruokien ja juomien nauttimisesta tehdään moraalinen ja hengellinen kysymys adventismissa - ja myös pelastumiseen vaikuttava asia, jos kerran esim. kahvin juonti on synti. Synnin palkkanahan on kuolema ja kadotus!
Ei tietenkään Sapatti, mutta adventismi kylläkin. MEHÄN KIELTÄYDYMMEKIN ITSEASIASSA KAIKESTA ADVENTISMISTA JONKA TE PUETTE SAPATISTANNE KIELTÄYTYMISEKSI. Ja teidän viettämänne sapatti ei ole Raamatullisesti vietetty sapatti vaan adventismisesti vietetty. Ja siihen te pyritte meitä johtamaan. Kaikki muu on vain rekvisiittaa siinä pyrkimisessänne.
On tosiaan olemassa Jumalan sapatti, joka on annettu ihmistä varten. Muista Jumalan sapatti, se on Luojan kunnioittamista.
"Sapatti, joka säädettiin maailmalle merkiksi siitä, että Jumala on Luoja, on merkkinä myös siitä, että hän on Pyhittäjä. Voima, joka loi kaiken, on voima, joka luo sielun uudelleen hänen kaltaisekseen. Niille, jotka pyhittävät sapatin, sapatti on pyhityksen merkki. Totinen pyhitys on sopusointua Jumalan kanssa, samaistumista häneen luonteenominaisuuksien puolesta. Se saadaan kuuliaisuudesta niille periaatteille, jotka luovat kuvan hänen luonteestaan. Ja sapatti on kuuliaisuuden merkki. Joka sydämestään noudattaa neljättä käskyä, SE NOUDATTAA KOKO LAKIA. Hän PYHITTYY kuuliaisuuden kautta (Todistusaarteita, osa 3, sivu13).
"Joka sydämestään noudattaa neljättä käskyä, SE NOUDATTAA KOKO LAKIA. Hän PYHITTYY kuuliaisuuden kautta (Todistusaarteita, osa 3, sivu13)."
Tässä kohdin Ellen näyttää erehtyneen. Toki on mahdollista, että hän epähuomiossa "koko" lailla tarkoitti vain sapattikäskyä.
Toki moni voi väittää, että jos adventisti tavataan rysän päältä rikkomasta jotakin niistä yhdeksästä käskystä, se hänen sapatinpitämisensä ei ole ollut "kokosydämistä".
Tässä on se ongelma, että kokemukseni mukaan mitä enemmän keskitytään yhteen käskyyn, VARSINKIN sapattikäskyyn, sitä vähemmälle huomiolle jäävät ne muut käskyt.
Jos ihminen koko ajan mielessänsä hokee muista, muista, muista,
siinä tuppaavat unohtumaan ne käskyt, joiden yhteydessä ei esiinny sana "muista".
Ihmisen muistamis- ja keskittymiskyvyllä on rajansa.
"Jumalan käskyjen noudattaminen on se ainoa tapa saada (hankkia) Hänen suosionsa" (Testimonies, vol. 4, p. 28).
"Kuuliaisuus Jumalan käskyille on ainoa tie, jolla saamme osaksemme Hänen mielisuosionsa", Todistusaarteita 1, s. 430)
(obtain = saada, saavuttaa, hankkia, voittaa)
"Rakkaus Jumalaan ON SE että pidämme HÄNEN käskynsä!"
Sanoo myöskin apostoli Johannes kirjeessään!
Tunnen niin hyvin adventismin että voin sanoa näin.Jeesus Kristus ja ARMO,joka saavutetaan uskon kautta HÄNESSÄ ei ole lakihenkisyyttä,
vaan oikeaa uskon elämää Kristukselta saadussa uskon voimassa kaiken oikean ja hyvän valitsemista elämän arvoksseen.Tätä on vain uskosta osattoman vaikea nähdä tässä valossa.