Eläinten suojelu on hyvä esimerkki nykyisestä kehityssuuntauksesta, jossa sen sijaan, että ihminen nähtäisiin enemmän eläinlajina, projisoidaan ihmisen piirteitä eläimiin. Eläimille halutaan myöntää ihmiselle kuuluvia oikeuksia, eikä ymmärretä, että IHMISILLÄ on nykyisin LIIKAA oikeuksia (esimerkiksi yleinen äänioikeus!).
Kapea-alaisesta eläinten suojelusta täytyy siirtyä laaja-alaisempaan ELÄMÄN suojeluun. Se tarkoittaa siirtymistä eläinyksilökeskeisestä ajattelusta eläinlajikeskeiseen ajatteluun. Eläinyksilön - kuten myös ihmisyksilön! - arvo ei ole riippumaton suure, vaan sidottu siihen mikä on kyseisen eläinlajin tilanne. Tämä tarkoittaa sitä että yksittäinen sinivalas tai merikotka on arvokkaampi kuin ihminen, joita on planeetalla yli 6,5 miljardia, mikä on ihmisen kokoon ja tarpeisiin suhteutettuna järjetön määrä. Kansanmurhat, sodat, nälänhädät, epidemiat, tsunamit ja sun muut tuhoavat liikaa kasvanutta ihmisväestöä ja antavat kenties luonnolle hiukan lisäaikaa, eikä niitä pitäisi siksi pitää onnettomuuksia vaan onnenpotkuina. On ajateltava koko planeetan elämää eikä vain yhtä lajia.
Mitä ihmisyksilöihin tulee, on selvää että ihmiset eivät ole samanarvoisia. Darwin, Michelangelo, Pentti Linkola tai Beethoven ovat verrattomasti arvokkaampia kuin joku tuulitakkinen kaduntallaaja jolla ei ole ihmiskunnan henkiselle elämälle, ajattelulle ja ymmärrykselle mitään annettavaa. Tuhoisa virhe on ollut se järjestelmä jossa on yhtäkkiä ruvettu ajattelemaan, että ihmiset ovat tasa-arvoisia ja että heillä olisi samat, luonnostaan lankeavat oikeudet! Suurin osa ihmiskunnan historian aikana sukupuuttoon hävinneistä lajeista on tuhoutunut kyseisen järjestelmän vallitessa - viimeisen sadan, parin sadan vuoden aikana.
Ihminen on maapallon ja sen elämän olemassaolon vartija. Ne jotka eivät sisäistä tätä ajatusta - valitettavasti mutta luonnollisesti suurin osa ihmiskunnasta - ovat itsekästä, tuhoisaa liikaväestöä, tarpeetonta taakkaa Äiti Maalle. Heidät tulisi pitää kurissa, tarvittaessa väkivalloin.
... ja vielä tästä eräästä klassisesta tapauksesta: Suomeen luontoon kuulumattomien minkkien laskeminen vapaaksi oli selkeä rikos ekosysteemiä vastaan eikä minun kaltaiseni ympäristöihminen voi koskaan antaa sitä anteeksi teon suorittajille! Jos eläinoikeusaktivistit olisivat olleet vastuullisia ihmisiä, he olisivat TAPPANEET minkit kivuttomasti päästäen ne kärsimyksistään, niin kuin tietysti turkistarhaajakin lopulta tekee, pidettyään ensin eläimiä vastenmielisissä ja kiduttavissa oloissa.
Kapea-alaisesta eläinten suojelusta täytyy siirtyä laaja-alaisempaan ELÄMÄN suojeluun. Se tarkoittaa siirtymistä eläinyksilökeskeisestä ajattelusta eläinlajikeskeiseen ajatteluun. Eläinyksilön - kuten myös ihmisyksilön! - arvo ei ole riippumaton suure, vaan sidottu siihen mikä on kyseisen eläinlajin tilanne. Tämä tarkoittaa sitä että yksittäinen sinivalas tai merikotka on arvokkaampi kuin ihminen, joita on planeetalla yli 6,5 miljardia, mikä on ihmisen kokoon ja tarpeisiin suhteutettuna järjetön määrä. Kansanmurhat, sodat, nälänhädät, epidemiat, tsunamit ja sun muut tuhoavat liikaa kasvanutta ihmisväestöä ja antavat kenties luonnolle hiukan lisäaikaa, eikä niitä pitäisi siksi pitää onnettomuuksia vaan onnenpotkuina. On ajateltava koko planeetan elämää eikä vain yhtä lajia.
Mitä ihmisyksilöihin tulee, on selvää että ihmiset eivät ole samanarvoisia. Darwin, Michelangelo, Pentti Linkola tai Beethoven ovat verrattomasti arvokkaampia kuin joku tuulitakkinen kaduntallaaja jolla ei ole ihmiskunnan henkiselle elämälle, ajattelulle ja ymmärrykselle mitään annettavaa. Tuhoisa virhe on ollut se järjestelmä jossa on yhtäkkiä ruvettu ajattelemaan, että ihmiset ovat tasa-arvoisia ja että heillä olisi samat, luonnostaan lankeavat oikeudet! Suurin osa ihmiskunnan historian aikana sukupuuttoon hävinneistä lajeista on tuhoutunut kyseisen järjestelmän vallitessa - viimeisen sadan, parin sadan vuoden aikana.
Ihminen on maapallon ja sen elämän olemassaolon vartija. Ne jotka eivät sisäistä tätä ajatusta - valitettavasti mutta luonnollisesti suurin osa ihmiskunnasta - ovat itsekästä, tuhoisaa liikaväestöä, tarpeetonta taakkaa Äiti Maalle. Heidät tulisi pitää kurissa, tarvittaessa väkivalloin.
... ja vielä tästä eräästä klassisesta tapauksesta: Suomeen luontoon kuulumattomien minkkien laskeminen vapaaksi oli selkeä rikos ekosysteemiä vastaan eikä minun kaltaiseni ympäristöihminen voi koskaan antaa sitä anteeksi teon suorittajille! Jos eläinoikeusaktivistit olisivat olleet vastuullisia ihmisiä, he olisivat TAPPANEET minkit kivuttomasti päästäen ne kärsimyksistään, niin kuin tietysti turkistarhaajakin lopulta tekee, pidettyään ensin eläimiä vastenmielisissä ja kiduttavissa oloissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hienoa, että joku muukin kyseenalaistaa ihmisen olevuuden. Me, lajina, oleme tuottaneet hallaa tälle planeetalle jo niin paljon, etttä miettii, milloin omaan pesään paskominen loppuu.Paskaa suolletaan taivaalle minkä vain puteket antavat myötä, eikä tulevilla jälkipolvilla vissiin niinnväliä. No, olen jo useasti huopmannut lajitovereiden typeryyden, mutta ei jaksaisi alistua tuohon jatkuvaan planeetan tuhoamiseen. Mitäpäs teet, jatkuva kysymykseni.
Mielipiteet aivan uskomattoman upeita ja perustelut toimii.=) Kyseenalaistukset pistää miettimään oikein kunnolla.
Linkolan kaltaisia AJATTELEVIA ihmisiä lisää tähän maailmaan, kiitos!