Miten kannabiksen laillistaminen?

http://www.sky.org/ajankohtaista/vaalit/2003_eduskunta/

Toivottavasti ei kukaan. Mielenterveyspotilaita riittää Suomessa ruuhkaksi asti muutenkin, ei siihen lisäksi tarvita mitään omaa typeryyttään psykoosin itselleen hankkineita.

Huumeet ilmaisjakeluun jo vauvaiästä ja rikollisuus vapaalle jalalle niin kyl rupeis asiat luistaan.

Tämähän se on suuntaus vai mitä? Onneks on tätä ikää sen verran ettei tartte jäädä katteleen tota touhua.

Myös kannabiksen laillistamisesta ehdottomasti vastaan puhuvilla on jonkinlainen harha, etten sanoisi hallusinaatio siitä, mitä laillistamispuheenvuoroilla ajatetaan takaa. Asiasta pitäisi kyetä puhumaan kiihkottomammin ja ilman ennakkoluuloja. Siellä missä huumeongelma on kytenyt pitempään ja on ollut pahempi kuin meillä muitakin keinoja on jouduttu miettimään, kun poliisi ja oikeislatos eivät ole kyenneet asiaa ratkaisemaan.

Vastakkain on kaksi mallia. Toinen on nykyinen malli, jossa huumeiden myynti tapahtuu rikollisten toimesta. Huumebisnes on erittäin tuottavaa toimintaa ja äkkirikastumisen toivossa tälle alalle on jatkuvasti tunkua. Huumebisnes ei ole huumehörhöjen puuhastelua, vaan tarkkaan mietittyä liiketoimintaa. Huumeiden myynnin pääasiallinen tuotto pyritään keskittämään toiminnan huipulle, aivoille ja riskit jätetään väliportaan ja alemman tason huumehörhöjen kannettaviksi. Väliportaalle maksetaan sen omasta mielestä riittävä korvaus tästä. Huumehörhöt pysyvät bisnesrenkeinä kaman avulla. Huumemaailma on kova ja kylmä maailma, jossa ei ole työsuojeluturvaa, ei kuluttajansuojaa. Lait eivät ole viidakon lakeja, vaan bisnestä pyörittävien diktaattorien lakeja. Huumeongelmaa yritetään ratkaista poliisin ja hoidon avulla. Kummatkaan hoitomuodot eivät ole tuottaneet tulosta. Huumeongelma ja huumerikollisuus ovat kasvaneet ja hoitoon hakeudutaan yleensä liian myöhään.

Toinen malli ei ole huumeiden laillistaminen noin vain ehdoitta. Laillistamisesta on aina kyse kontrollin lisäämisestä. Huumeita ei saa kaupata alaikäisille, huumeita ei saa mainostaa, huumekaupan tulee olla terveyshaitoista informoivaa, huumeita ei voi myydä kerralla suuria annoksia, vaarallisimpia huumeita ei saa myydä lainkaan, huumeiden oston täytyy olla epänormaalia - oire sairaudesta tms. Laillistamisen ei siis tarvitse merkitä sitä, että huumeita myydään Alkosta. Missään tapauksessa myyntiä ei saa antaa yksityisten yrittäjien käsiin. Pikemminkin on kyse siitä, että huumeita voidaan myydä apteekista reseptilääkkeinä. Tällaisessa kontrollissa joudutaan tietysti tasapainoilemaan sen kanssa, että pimeä kauppa ei pääse kukoistamaan. Laillistamisen pointti ei ole huumeiden käytön lisäämisessä ja huumeiden vapauttamisessa, vaan huumerikollisuuden kitkemisessä ja huumeiden käyttäjien riskien vähentämisessä ja ihmisarvon palauttamisessa. Tällaisen laillistamisen onnistuminen on vaikea. Keinojen pitäisi olla samalla sellaisia, että huumeongelma ei ainakaan pahene, mutta huumerikosten ongelmallisimmalta ryhmältä, siltä johon lain pitkä koura ei ylety, viedään markkinat alta. Kaikenlaisille idiooteille ja taparikollisille riittävät poliisinkin keinot, mutta kansainvälisen hyvin johdetun huumebisneksen edessä poliisin alkaa olla voimaton. Siksi on harkittu maton eli markkinoiden vetämistä rikollisten jalkojen alta.

Nykyistä tai tiukempaa huumepolitiikkaa kannattavienkin pitäisi tuntea vastuunsa. Helppo on huutaa lisää poliisija ja kovempia rangaistuksia. Tällaisen politiikan kannattajillekin pitäisi asettaa tulosvastuu. Tähän saakka huumeongelma on vain pahentunut sitä myötä, mitä enemmän poliisin voimavaroja on lisätty huumetutkintaan ja mitä enemmän ja kauemmin huumerikolliset istuvat vankiloissa. Eihän se tietenkään poliisin vika ole. Päihteiden käytön syyt on muualla. Niihin pitäisi tietysti puuttua. Huumeongelmassa on kyse siitä, että pitäisi hunoista vaihtoehdoista valita se kaikkein huonoin. Viisasten kivi on vielä löytymättä.

Huumeiden liberalisointi siinä mielessä, että käyttöä helpotettaisiin, on mieletöntä. Päihteiden saatavuutta alkoholi mukaan lukien pitäisi luoonnollisesti pyrkiä kaikin keinoin vähentämään.