Oletteko lukeneet munkki Serafimin kirjoittaman kirjan Tie ylösnousemukseen? Aihe on taas Suuren paaston kynnyksellä ajankohtainen, itselläni menossa ties kuin mones lukukerta. Mitä pidätte kirjasta? Minusta kirja on yksinkertaisesti todella HYVÄ, juuri tuollaisia kirjoja kirkkomme ja me kristityt tarvitsemme lisää.
Mutta tavallaan ihmettelen miksi sen kustantajana on ilmeisen luterilainen(ko?) Kirjapaja. Eikö ortodoksikustantajia löytyisi ortodoksisille kirjoille? Eipä niin että sillä loppuviimeksi väliä olisi, pääasia että kirja on olemassa, mutta mitä jos vaikka Filokalian tai Schmemannin kirjat julkaisisi joku Luther-puulaaki? Mielestäni ortodoksisen teologian julkaiseminen kuuluu ort.kirkolle eikä muille, varsinkin kun ortodoksisia julkaisijoita on jo olemassa kai liikaakin.
Täällä palstalla muistan joskus nähneeni kritiikkiä tuon i. Serafimin liian akateemisesta kirjoitustyylistä, no, tämä on ainakin ymmärrettävää, korkeatasoista ja hyvää tekstiä. Suosittelen kirjaa kaikille - se kannattaa todella lukea. Virittää koskettavasti pääsiäisen tunnelmaan.
Mutta tavallaan ihmettelen miksi sen kustantajana on ilmeisen luterilainen(ko?) Kirjapaja. Eikö ortodoksikustantajia löytyisi ortodoksisille kirjoille? Eipä niin että sillä loppuviimeksi väliä olisi, pääasia että kirja on olemassa, mutta mitä jos vaikka Filokalian tai Schmemannin kirjat julkaisisi joku Luther-puulaaki? Mielestäni ortodoksisen teologian julkaiseminen kuuluu ort.kirkolle eikä muille, varsinkin kun ortodoksisia julkaisijoita on jo olemassa kai liikaakin.
Täällä palstalla muistan joskus nähneeni kritiikkiä tuon i. Serafimin liian akateemisesta kirjoitustyylistä, no, tämä on ainakin ymmärrettävää, korkeatasoista ja hyvää tekstiä. Suosittelen kirjaa kaikille - se kannattaa todella lukea. Virittää koskettavasti pääsiäisen tunnelmaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tie ylösnousemukseen on mainio kirja. Suosittelen.
Piispa Kallistos Waren Sisäinen valtakunta, Valamon luostari 2006, on hieno lukukokemus.
Suosittelen lämpimästi.
Kirjojen kustantaminen on taloudellinen kysymys. Kirjen sisältö on tärkeäpi kuin kustantaja. Esim. Pariisilainen YMCA-Press (eli Nuoren Miesten Kristillinen Yhdistys) on kustantanut ortodoksista kirjallisuutta vuosikymmenet ja entenkin slaavinkielistä länsi-euroopan emigranttien tarpeisiin.
Missä ovat kotimaiset kirjoittajat?
Ukon sormet lipsuvat ja tulee virheitä:
"Kirjen sisältö on tärkeäpi kuin kustantaja." po Kirjojen...
Serafim! Pienkustantajana, ikävä kyllä, joudun ajattelemaan joskus kustantamista kuin sisältöä!
kapitalismin raaka laki!
Ennätin myös lukea vastikään Kallistos Waren Sisäisen valtakunnan, joka oli todella upea lukukokemus (huolimatta siitä, että käännöksessä oli pikkuisen kömpelyyttä paikoitellen) eikä loppunut siihen, kun pani kirjan kannet kiinni - se todella pakottaa ajattelemaan pitkään ja monissa eri yhteyksissä. Eikä lopu yhteen lukukertaan.
Kuten ei munkki Serafimin Tie ylösnousemukseenkaan - jossa lisäksi kieli on sanomattoman nautittavaa.
Minusta taas on erinomainen asia, että myös ns kaupalliset kustantamot (joihin Kirjapajakin kyllä kuuluu) julkaisevat myös ortodoksista kirjallisuutta, koska siten se leviää huomattavasti laajemmalle ja sen saatavuus on taatumpaa.
Serafim on niin tuottelias kirjoittaja, että varmaan häneltä on jatkossa odotettavissa useampiakin omia kirjoja ja myös hienoja käännöksiä!
Mutta kaikille, jotka noita mainittuja kirjoja eivät ole lukenee, suunnatonta lukemisen iloa niiden parissa toivottaa
hellevim
"....(huolimatta siitä, että käännöksessä oli pikkuisen kömpelyyttä paikoitellen)...."
Voisitko hieman valaista meitä kielitaidottomia, mistä Jumalallisesta viisaudesta jäimme kenties paitsi kun emme osanneet kirjaa lukea sen alkuperäisellä kielellä kirjoitettuna:
Tietysti olen lukenut kirjan suomenkielisenä, ja kirjoitin nimenomaan pienistä kömpelyyksistä suomenkielessä. Ei minusta ole paha asia, että erinomainen sisältö saa samanlaisen kieliasun.
ajattelin sinun lukeneen kirjan alkuperäisenä ja tehneen siitä johtopäätökset kääntäjän kielitaidosta (sisällön ymmärtämättömyydestä). Näinhän ne asiat selviävät kun niistä avoimesti keskustellaan. Oikein hyvä kirja mielestäni. Yksi parhaita mitä minä olen lukenut. Kiitos käännöstyöntekijällekin. Lisää tällaisia - kansa vaatii!
Paljon hyviä kirjoja tosiaan ilmestyy, mutta moni jää lukematta. Miksi? kaikilla ei ole varaa ostaa kirjoja hyllyyn pölyttymään. Kirjastojen määrärahoja on leikattu, joten niistäkään ei nykyään läheskään aina saa toivomaansa kirjaa luettavaksi. Jos yrittää kaukolainata kirjaston kautta, voi olla että kirjaa jonotetaan muuallakin ja tulee pitkä odotusaika.
Kavereilta tai tuttavilta ei kehtaa ruikuttaa lainaksi, sillä samalla köyhyyden häpeä paljastuisi. Kaikki eivät edes halua lainata kalliita kirjojaan ja senkin hyvin ymmärtää. Minkälaiset mahdollisuudet seurakunnilla olisi pitää pienimuotoista kirjastoa, johon kerättäisiin vuosittain ilmestyvät ortodoksiaa käsittelevät tai sivuavat julkaisut.
Unohtui mainita, että kirjastossa kaukolainaaminen maksaa melko usein nykyään.
"Minkälaiset mahdollisuudet seurakunnilla olisi pitää pienimuotoista kirjastoa, johon kerättäisiin vuosittain ilmestyvät ortodoksiaa käsittelevät tai sivuavat julkaisut."
Useissa seurakunnissa lienee pienehkö avokaappi, johon on kerätty kaikki iänikuiset kirjaset (myös srk:lle lahjoitetut matkamuistokirjat). Ei liene kovin suuri investointi seurakunnilta täydentää jokamiehen kirjastoaan uusimmilla (laadukkaimmilla) kirjoilla, jolloin niiden annista pääsisi nauttimaan vähäosaisemmatkin.
kirjasto. Tosin uusimpien kirjojen hankinnassa on rahaongelmia. Lainaus toimii hyvin. Lukusali puuttuu.
ja kehittyy. Taistelu rahoista on raadollista. Taidampa lahjoittaa Serafimin kirjan.
Teatteriryhmä sai jotain hyvääkin aikaan:herätti kirjaston henkiin. Kiitos siitä missä lienettekin!
Helsingin seurakunnassa on hyvä kirjasto, jonka kirjamäärää käsittääkseni kartutetaan koko ajan.
Sitten on niin, että pienemmissä seurakunnissa on varmasti rahapula - mutta varsinaista ortodoksista kirjallisuutta ei vuosittain kauhean paljon ilmesty, joten ehkä ainakin osaa niistä silti voisi hankkia.
Mutta en kyllä pidä pahana tuttavilta lainaamista - itse lainaan puolin ja toisin, siis luettavaksi itselle, mutta omiani luettavaksi muille. Se vain harmittaa, että jokunen hyvä kirja on jäänytkin lainaan... ja paha kyllä, ei muistiin ole jäänyt, kenelle on lainannut!
Olin syksyllä Helsingin kirjamessuilla ja muistaakseni siellä ort. osastolla oli äänestys jossa sai äänestää parasta kotimaista ortodoksista kirjaa. Tietääkö kukaan miten tuossa äänestyksessä kävi? Onko tulokset julkaistu jossain?
Samalla kysyisin vielä tuosta viime vuonna meillä julkaistusta Kallistos Waren kirjasta, miten se aihepiiriltään asettuu esim. "Ortodoksinen tie"-kirjaan ts. mitä kirja käsittelee? Entäpä löytyykö muuta suositeltavaa pääsiäiseen (so. mielenmuutokseen) valmentavaa kirjallisuutta?
Kirjamessuilla julkistettiin vuoden kristillinen kirja, joksi valittiin Seikko Eskolan Historian kuolema ja kulttuurien taisto. Tämä kilpailu menee niin, että esiraati asettaa ehdokkaat, ja siellä oli mukana kyllä myös Serafimin Tie ylösnousemukseen. Voittajan sitten valitsee niinkuin useissa muissakin kirjallisissa skaboissa yksi henkilö. Mutta myös yleisö saa äänestää. Tie ylösnousemukseen ei jostakin kummallisesta syystä menestynyt - mikä minusta oli todellakin niin väärin, niin väärin.
Sen sijaan Aamun Koitto -lehti järjesti kilpailun parhaasta ortodoksisesta kirjasta, ja siinä Serafimin teos sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle. Siinä lukijat siis äänestivät kaikista ort. kirjoista. Käsittääkseni jatkossa äänestetään ao vuoden parhaasta ort. kirjasta.
Kallistos Waren uusi kirja koostuu hänen pitämistään luennoista ja esitelmistä sekä muista teksteistä, jotka on muokattu tätä teosta varten. No, siinä on todella mielenkiintoisia aihekokonaisuuksia (minun mielestäni) esim se, miten Ware alkoi anglikaanina lähestyä ortodoksista kirkkoa ja lopulta liittyi siihen - ja sitten on tästä pelastuvatko kaikki -aiheesta todella kiintoisa teksti.
Kävin tosi hyvä tuuri, suosittelemasi kirja oli meidän kirjastossa hyllyssä ja sain sen lainaan. On upeaa aloittaa paasto kirjan kanssa. Toivottavasti se on riittävän "yksinkertainen" kuten lukijansakin että ymmärtäisi edes jotain.
kunhan lukijalla on nöyrämielinen asenne ortodoksisuutta ja sen mystistä rukouksellista ulottuvuutta kohtaan. Ei kun täysillä sen sisältöön Rufiina.
JK. Mitä siihen seurakuntien omaan kirjastoon tulee, asia on vakava. Ei köyhät seurakuntalaiset ole sen köyhempiä sielullisesti, että ansaitsivat vain "ylijäämä varaston". Rahaa tuntuu riittävän ylenpalttisesti "herrojen" kestitykseen, miksi ei tuoreimpia kirjoja pienimmillekin veronmaksajillemme?
Ehkä tämä kirjastoasia voisi olla meidän seurakuntalaisten käsissä sikäli, että voihan sitä anoa jostain rahaa tai kirjoja oman kirkon kirjaston perustamiseen tai rikastuttamiseen. Ja kun kirjastotoiminta saadaan käyntiin, uskoisin että hyväsydämisiä lahjoittajiakin voisi ilmaantua jos asiasta pidetään ääntä.
Minusta tärkeää olisi että kirjasto olisi nimenomaan siinä kirkossa jossa käy, sillä esim. Helsingin seurakunnan harvakseltaan (kai?) aukioleva kirjasto ei palvele kaikkia ja kirjojen tulisi olla helpommin saatavilla. Eli nyt vaan valtuustoon tai oman kirkon papistoon yhteyttä ja kirjastoa perustamaan.