Saamani käsityksen mukaan Lestatiolaiset ajattelavat, että ihmisen elämä, sen eri tapahtumat ja vaiheet, sekä elämän pituus ovat yksin Jumalan käsissä. Miten on asianlaita käsityksenne mukaan silloin, kun esimerkiksi lääkäri pelastaa ihmisen kuolemalta? Katsotteko, että Jumala toimii lääkärin kautta ja ihmisen elämän jatkuminen lääkärin toiminnan tuloksena on yksinomaan Jumalan tahdon ilmaisu? Eli lääkärikään ei voisi tehdä mitään ihmisen hyväksi ilman Jumalan tahdon läsnäoloa?
Asiallisia vastauksia odottava.
Asiallisia vastauksia odottava.
Vastaukset 7
Vanhimmat
eli jos ihmisen on aika kuolla, ei pätevinkään lääkäri voi häntä pelastaa. Ihmiset kuolevat mitä pienimpiinkin vaivoihin, toiset selviävät "varmasta kuolemasta" ihmeen kaupalla. Ihmisen päivät on Jumala ennalta määrännyt. Ja sanotaan, että ihminen määrää, Jumala säätää: ihminen voi tehdä millaisia suunnitelmia tahansa, niiden toteuttaminen ei onnistu ilman korkeimman johdatusta.
Tämähän on se ikuinen teologien keskusteluaihe. Jumala tietää jokaisen hiuksenkin päässäme, sanotaan. Tiesikö Jumala, että aion kijroittaakin tämän sana väärin?
Jumala säätää, mutta ihminen päättää. Ei lestadiolainen voi vastata kysymykseen sen paremmin kuin kukaan muukaan kristitty. Elämä on myös ihmisen käsissä: mikä estäisi minua kävelemästä junan alle vaikka tänään?
Ei joku lääkäri ole Jumalan käden jatke sen enempää kuin opettajakaan. Jumala on kylläkin vaikuttanut siihen, että lääketiede on kehittynyt niin paljon kuin on.
Kaipa nimitys 'lestaadiolaiset' on hyväksyttävä ryhmämme nimenä, vaikka nuorena mietin, että tekeekö minusta lestaadiolaisen se että käyn joka viikko rauhanyhdistyksellä seuroissa. En tiedä tulisiko seuroissa kättä nostelemalla varmemmin lestaadiolaiseksi.
Jumalan tahto ei tapahdu luonnonlakien vastaisesti, ainakaan tänä päivänä, kun uskovilla ei ole armolahjaa herättää kuolleita. Tämän päivän tapahtumat pystyy uskovainenkin ymmärtämään täysin ilman Jumalan ja henkivaltojen olemassaoloa. Joitakin tapahtumia on ollut, että on voinut todeta, että voittoa ei olisi saatu ellei Jumala olisi tapahtumia ihmeellisesti johdattanut.
Me lestat uskomme, että ihmisellä ei ole oikeutta puuttua Jumalan luomistyöhön määräämällä elämän alkua tai loppua. Sairasta meidän on autettava, siinä me teemme laupiaan samarialaisen työtä. Emme voi myöskään hoitaa omia, perheemme ym. ihmisten asioita huolimattomasti, niin että vaarantaisimme jonkun henkisen tai fyysisen terveyden ja sitä kautta jopa vaarantaisimme toisen ihmisen hengen. Joku voi hurjastella autolla ja ajatella, että me kuolemme, jos se on Jumalan säätämys, ja elämme, jos Jumala ei suo meidän vielä kuolevan. Ei tällainen hengenvaarallinen kaahailu ole sallittua, ajatellen, että sattuu jos on sattuakseen.
Mutta, jos vaikkapa minä murhaisin jonkun tai vaikka itseni, ei henkilö silloinkaan kuolisi Jumalan sitä sallimatta. Jumala pystyisi estämään tekoni tai kuoleman, jos hän ei soisi sen ihmisen silloin vielä kuolevan. Jos vaikka onnistuisin tappamaan epäuskoisen, Jumalalla olisi tiedossa, että se ihminen ei olisi etsinyt Jumalan valtakuntaa pitempään eläessänsäkään. Jos tapan uskovaisen, ei kuolema ihmiselle silloinkaan ole mukavaa, mutta hän saa silloin paremman osan, hänen ei tarvitse täällä enää kilvoitella. Itse olisin tosin silloin lain edessä, sekä varmaan joutuisin tekemään parannuksen, pyytämään uskovilta anteeksi että olen tappanut, eikä tuntoni varmaan ikinä jättäisi asiaa rauhaan mielestäni. No se tappamisesta.
Hyvä että lääkärit toimivat niin että ihmiset saavat elää pidempään. Minäkin olisin voinut jo kuolla ilman yhtä vahvaa antibioottikuuria.
Vertailun vuoksi filosofiseen pohdiskeluusi sanon Jumalan armovalitsemuksesta: reformoidut ymmärtävät ennaltavalitsemuksen niin, että ne jotka on ennalta määrätty kadotukseen, ei hyödytä tehdä mitään autuutensa eteen. Tosin heidänkin on hyvä elää kristillisesti, koska se tuo elämään siunauksen. Meidän tai ainakin minun ymmärrykseni mukaan ennaltavalitsemus on tapahtunut, mutta kyllä ihminen voi siihen itse vaikuttaa tekemällä parannuksen. Ennaltavalitsemus tarkoittaa, että Jumala on jo ennen maailman luomista tiennyt, minkä valinnan sinä tai minä tulemme elämässämme tekemään. Sitähän mekään edes emme vielä tiedä, vaikka tahto varmasti olisi kilvoitella taivasta kohti.
Tuo uskovaisen toimet ja niiden seuraukset, ei meillä pehmovanttuut kädessä lahimmäisiämme hoideta.
Eikä ajatukseenkaan tule että tämä tekoni saattaa tuotta sanomattomia vaikeuksia uskon veljelle tai sisarelle.
Niin vommehen sen ajatella että Jumala sen sallii.
Sallimus on usein sellaista ettei Jumala voi estää, ihmisen halua tehdä pahaa.
Ei Juutalaisiakaan se voi mitenkään ohjata, HE TEKEVÄT MITÄ ITSE TAHTOVAT.
Nain on myös meidän keskuudessamme,vaikka olemmekin esikuvina valona ja suolana maailman keskellä.
??? Millaista valoa me ympäristöömme suodatamme???.
vaikka en olekkaan lestadiolainen.
Ei tarvitse kuin ottaa ihmisen aivot,katsoa niitä joista on n.80% vettä.Miten siinä liikkuu ajatus,muisti ,aisteja ja kokonaisuus jotta ymmärrät tätäkin tekstiä?
Kyllä on jotakin todella paljon suurempaa kuin ihminen .Kyse on Jumalasta .Näin uskon.
Elämässäni on kummalisia "sattumia" ja en jaksa uskoa että olisin itse niitä aiheuttanut vaan tilanteet ovat ollet vaan tarjolla ja minä jostain syystä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Minä olen pelastanut ihmisiä kuolemalta vaikka en ole lääkäri.Tarkempaa en nyt kerro tapahtumista mutta sen voin sanoa että Jumala toimii ihmisten kautta.
Myös perkele pyrkii samaan ja seuraappa ympäristöä niin näet kyllä samat asiat.
Minä luotan 99% Jumalaan ja ymmärrän että olen välikäsi vain toteuttamassa joitan tapahtumia jotka ovat selvästi suunniteltu "Leelle"(1% on sitä ihmisen epäuskoisuutta).
Toki taustalla minulla on halu olla hyvä,nöyrä ja pieni ihminen vain.
Valinta tilanteissa yritän valita sen hyvän vaihtoehdon ja välttää pahaa.Silti vaikka joudun ihmisenä pahuuteenkin (ahneus,kunnia,vallanhalu,kateuskin toisinaan ym ym) niin en anna periksi pahuudelle vaan panen itseni koville ja pyrin hyvään.
Hyvä sitten heijastelee hyvää ympäriinsä ja elämä tuntuu upealta.Usein siis huomaan Jumalan läsnäolon(jälkeenpäin) kun mietin tapahtumia ja seurauksia tapahtumista.Kiitän Jumalaa usein(joskus ääneenkin).
En kuulu lahkoihin tai oikeastaan mihinkään uskontokuntiin vaan olen lukenut raamattua ja ajatellut ja lukenut ja miettinyt.Seurannut luontoa,ihmistä ja itseäni myös.Antoisaa ja mielenkintoista tämä on.
Mitään ei tapahdu Jumalalta tietämättä. Niinhän hän vertasi että yksi hiuskaan ei putoa pästäsi ettei Jumala sitä tahtoisi ja huomaisi. Jumala ohjaa lääkäreitä hoitamaan ihmisiä hyvin ja huonosti. jos on Jumalan tahto, lääkäri tekee virheen ja poitilas kuolee.
"jos on Jumalan tahto, lääkäri tekee virheen ja poitilas kuolee."
Jes! Tämän perusteellahan kaikki lääkärit pääsevät vastuusta jos/kun potilaalle käy jotain. Kuinkahan hyvin menisi oikeudessa läpi jos väittäisi että "minä en tehnyt mitään, se oli Jumalan tahto ja teko että leikkauksessa vähän veitsi lipsahti", taitaisivat suoraan kärrätä suljetulle.
Jumala saisi myös tulla siivoamaan asuntoni kun hän minun päästäni noita hiuksia niin paljon tiputtelee... ;)