uskonasioista. Ilmeisesti he, ainakin alitajuisesti, tietävät kuinka heidän keskeiset opinkappaleensa, Tutkiva tuomio ja Sapattioppi, ovat hataralla pohjalla , yhtä hyvin Raamatunhistorian kuin terveen järjenkin valossa. Turvallisin keino oman uskon säilyttämiseksi on leimata kaikki kriittiset mielipiteet ja kysymyksenasttelut peräti paholaisesta lähtöisin oleviksi.
Edelläsanottu kyllä pätee toki moniin muihinkin kuin adventisteihin. Mm. helluntalaisilla näyttää kielilläpuhuminen tällainen asia, josta ei paljon sovi keskustella.
Edelläsanottu kyllä pätee toki moniin muihinkin kuin adventisteihin. Mm. helluntalaisilla näyttää kielilläpuhuminen tällainen asia, josta ei paljon sovi keskustella.
Vastaukset 27
Vanhimmat
KIIKASTAA??????????????????.
antaneet lepopäivän pyhittämiskäskylle sellaisia merkityksiä, joita siihen ei sisälly. Tämän he ovat tehneet ilman selvien Raamatunhistoriallisten tosiasioiden tukea, pitäytyen itseän edeltavien saparinpyhittäjien (mm. seitsemännen päivän baptistit, yms. pienet ryhmittymät) käsityksiin Ellenin unilla vahvistettuina.
Sinänsä minua ei sapattiopissa mikään KIIKASTA, sinänsä, koska mielestäni ymmärrän lepopäiväkäskyn oleellisen merkityksen ja luulen ymmärtäväni hiukkasen myös sen historiallista taustaa - niin juutalaisen sapatin kuin kristittyjen sunnuntainkin osalta.
Näillä leveysasteilla onkin virheellinen, kesällä aurinko paistaa pohjoisessa läpi yön, talvella kaamos aikaan aurinkoa ei näy lainkaan.
Ilta tulee kuitenkin klo 18.00 oli aurinko missä hyvänsä. Nehemia kirjoittaa illasta iltaan pitäkää sapatti perjantai ilta klo 18.00 lauantai iltaan klo18.00.
Israelissa aurinko laskee aina illalla.
Auringon laskuun perustuva sapatti on ihmisten kiusaamista näillä leveysasteilla työpaikoissa.
Itse toimin toisin en seuraa aurinkoa.
Lutheri kirjoittaa: Ompa paavi eli antikristus rohjennut muuttaa Jumalan kymmeniä käskyjäkin muuttamalla sapatin sunnuntaiksi, näin ollen siitä tulee antikristillinen pyhä.
Sunnuntain muuttaminen seitsemänneksi päiväksi on Jumalalle kauhistus........
myös kolmannesta eli PYHITÄ LEPOPÄIVÄ-käskystä:
" - - Edellisen vuoksi tämä käsky ei sananmukaisesti ottaen koske lainkaan meitä kristittyjä, sillä se on muiden Vanhan testamentin säädösten tavoin jotakin täysi ulkoista, tiettyihin menettelyoihoin, henkilöihin, aikoihin ja paikkoihin sidottua, mistä kaikesta Kristus nyt on päästänyt meidät vapaiksi. - - "
Lutherin Vähä- ja Isokatekismus sekä Schmalkaldenin opinkohdat. Kolmas käsky, ns. stefanus-numero 82.
(Ns. stefanus-numeroita ovat kirjoissa sivujen reunaan merkityt numerot, joiden perusteella jokin tietty kohta on nopeasti löydettävissä ja joilla voidaan viitata esim. teoksen lopussa oleviin selityksiin)
Kolmannen käskyn kohdalla.
Jumala ei turhaan pyhittänyt seitsemättä päivää lepopäiväksemme (Moos.23:3) Kyllä koskee meitä kristittyjä, jo rippikoulussa piti osata käskyt ulkoa selityksineen.
Luther kirjoittaa: Ompa paavi eli antikristus rohjennut muuttaa Jumalan kymmeniä käskyjäkin muuttamalla SAPATIN sunnuntaiksi, Lutherin teokset ovat varmaankin nykyään kansalta piilossa, kun elävät ekumenian aikaa.
Samoin vanhat virret kuten virsikirjan virsi (vuodelta 1845) on poistettu virsikirjasta lainaus virsikirjasta numero 240.
Kuudes säkeistö:
Nuori, Wanha, waimo ja mies. Sen tietämän pitää sangen, Ett`"Lesabel´ja Babylon myös, On nyt maahan langen; Kuin oli kunnias; tek itsens Wiisaaks; Wallits; ylpeytens Wallas;
Jumalan käskyi vastaan räyskyi, Rauwenn on jo itese altans.
12: säkeistö:
Me rukoilem sua, Jesu Christ; Pääst meit pahan Paawin orjuust; Kuin on se Antichristus wissist; Meit; kerit; sen kowast; koiruust: O Herra Christ! Sinä olet wissist; Kuin yksinäs woit meit auttaa! Synnist; estä, hädäst; päästä, Piinas ja kuolemas kautta!
Eräässä roomalaiskatolisessa oppikirjassa esitetään seuraavaa:
Kysymys: Mikä päivä on sapatti? Vastaus lauantai on sapatti.
Kysymys: Miksi pyhitämme sunnuntain lauantain asemasta?
Vastaus: Pyhitämme sunnuntain lauantain asemasta, koska katolinenkirkko siirsi sapatin pyhyyden sunnuntaille Laodikean kirkolliskokouksessa
v. 336 JKR.....
Daniel ennusti ajan ja lain muutoksesta.
Näin Luther kirjoittaa Isossa Katekismuksessaan;KOLMAS KÄSKY
Pyhitä lepopäivä
Nimitys "lepopäivä" vastaa hebreankielistä sanaa "sabbat", joka tarkoittaa lepäämistä ja jouten olemista. Meillä on sen vuoksi tapan puhua "lepopäivän aaton" viettämisestä. Jumala on Vanhassa testamentissa erottanut ja määrännyt seitsemännen päivän lepoa varten ja käskenyt pitää sen kaikkia muita päiviä pyhempänä. Mikäli tämä käsky otetaan ulkoisen levon kannalta, se on annettu pelkästään juutalaisille. Heidän on määrä pidättyä karkeasta työstä ja levätä, jotta ihmiset ja eläimet saisivat virkistyä eikä alituinen työnteko veisi heidän voimiaan. Sittemmin he tosin käsittivät käskyn aivan liian ahtaasti ja käyttivät sitä pahasti väärin, niin että solvasivat Kristustakin eivätkä voineet sietää hänen teoistaan edes niitä, joita he itsekin evankeliumin kertoman mukaan tekivät sapattina. Heidän mielestään käsky tuli täytetyksi pelkästään pidättymällä kaikista ulkoisista töistä. Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus, vaan pikemminkin, että he pyhittäisivät juhla- tai lepopäivän tavalla, jonka kohta kuulemme.
Edellisen vuoksi tämä käsky ei sananmukaisesti ottaen koske lainkaan meitä kristittyjä, sillä se on muiden Vanhan testamentin säädösten tavoin jotain täysin ulkoista, tiettyihin menettelyihin, henkilöihin, aikoihin ja paikkoihin sidottua, mistä kaikesta Kristus nyt on päästänyt meidät vapaiksi. Kun kuitenkin esitämme oppimattomille kristillisen käsityksen siitä, mitä Jumala meiltä tässä käskyssä vaatii, niin huomattakoon, ettemme pidä lepopäivää ymmärtäväisten ja oppineiden kristittyjen vuoksi, hehän eivät sellaista lainkaan tarvitse. Vietämme sitä ensinnäkin luonnon opettamien ja vaatimien ruumiillisten syiden ja tarpeiden vuoksi, jotta tavallinen kansa, rengit ja piiat saisivat koko viikon työn ja ponnistelun jälkeen vetäytyä yhdeksi päiväksi virkistävään lepoon. Tärkein syy on kuitenkin se, että tällainen lepopäivä antaa tilaisuuden ja ajan - mikäli sitä ei muulloin ole - osallistua jumalanpalvelukseen, eli kokoontua yhteen kuulemaan ja harjoittamaan Jumalan sanaa sekä ylistämään Jumalaa, laulamaan ja rukoilemaan.
Minun mielestäni ei kuitenkaan ole aikaan sidottua, kuten juutalaisten keskuudessa, niin että sen pitäisi tapahtua juuri määräpäivänä, sillä tässä asiassa ei mikään päivä ole toista parempi. Pikemminkin se tulisi tapahtua joka päivä. Koska kansa ei kuitenkaan kykene siten menettelemään, on pakko erottaa ainakin yksi päivä viikosta tähän tarkoitukseen. Vanhastaan sitä varten onkin varattu sunnuntai ja siinä on myös pysyttävä, jotta se tapahtuisi kaikkien hyväksymässä järjestyksessä eikä kukaan aiheuttaisi epäjärjestystä tarpeettomilla uudistuksilla. Tämä käsky merkitsee siis yksinkertaisesti sitä, että kun lepopäivää joka tapauksessa vietetään, tällainen lepo käytettäisiin Jumalan sanan oppimiseen. Tämän päivän varsinainen tehtävä olkoon siis saarnaaminen, joka hyödyttää nuorisoa ja tavallista kansaa. Lepoa ei kuitenkaan pidä käsittää niin ahtaasti, että sen vuoksi kiellettäisiin kaikki välttämätönkin tilapäinen työ.
Jos siis kysytään, mitä sanat "pyhitä lepopäivä" merkitsevät, vastaa näin: "Lepopäivän pyhittäminen tarkoittaa sen pitämistä pyhänä." Mitä sitten on pyhänä pitäminen? Ei muuta kuin että puhutaan pyhiä sanoja, tehdään pyhiä tekoja ja eletään pyhää elämää. Omasta puolestaan se päivä ei mitään pyhittämistä kaipaa, sillä se on sinänsä pyhäksi luotu. Jumala haluaa kuitenkin, että sinä pitäisit sen pyhänä. Sinä siis teet sen pyhäksi tai epäpyhäksi aina sen mukaan, harjoitatko silloin pyhiä vai epäpyhiä asioita. Miten sitten tapahtuu tuollainen pyhittäminen? Ei vetelehtimällä kotona tekemättä mitään raskaita askareita tai sitomalla seppele päähän ja pukeutumalla parhaimpiinsa, vaan, kuten sanottu, tutkimalla ja harjoittamalla Jumalan sanaa.
Meidän kristittyjen on tosiaankin alituisesti vietettävä tällaista lepopäivää, harrastettava pelkästään pyhiä asioista eli askarreltava päivittäin Jumalan sanan parissa, päästettävä se sydämeen ja suuhun. Mutta koska kerran meillä ei aina ole siihen vapaata aikaa, meidän on varattava viikottain joitakin tunteja nuorisoa ja vähintään yksi päivä koko rahvasta varten pelkästään tuon asian hoitamiseksi, eli opetettava kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja Isä meidän -rukousta suunnaten siten koko elämämme ja olemuksemme Jumalan sanan mukaan. Milloin tällainen harjoitus on meneillään, silloin vietetään oikeaa lepopäivää; missä taas ei niin tehdä, siellä ei pidä puhua mistään kristillisestä lepopäivästä. Sillä levätä ja jouten kuljeskella osaavat toki jumalattomatkin. Eihän lepopäivää pyhitä myöskään joka päivä kirkossa seisova, veisaava ja kelloja kilistelevä pappiemme parvi, sillä he eivät lainkaan saarnaa eivätkä harjoita Jumalan sanaa, vaan opettavat ja elävät suorastaan sen vastaisesti.
Sillä Jumalan sana on kaikki pyhäinjäännökset ylittävä pyhyys, totisesti ainoa pyhyys, minkä me kristityt tunnemme ja omistamme. Vaikka meillä olisi kaikki pyhimysten luut ja kaikki pyhät, vihityt vaatteet yhteen kasattuina, ei siitä kuitenkaan olisi meille apua, sillä se on kaikki kuollutta kamaa, joka ei voi ketään pyhittää. Mutta Jumalan sana on kaiken pyhittävä aarre. Siitä ovat saaneet pyhyytensä kaikki pyhät. Milloin ikinä Jumalan sanaa puhutaan, saarnataan, kuunnellaan, luetaan tai mietiskellään, silloin pyhittyy ihminen, päivä tai teko, ei sen tähden, että tätä kaikkea ulkoisesti toimitetaan, vaan sanan tähden, joka meidät kaikki pyhittää. Siksi opetan alati, että koko elämämme ja kaikkien tekojemme on oltava Jumalan sanan läpitunkemia, mikäli niiden on määrä olla Jumalan mielen mukaisia eli pyhiä. Missä näin tapahtuu, siellä tämä käsky on voimassa ja toteutuu. Ja päin vastoin: missä elämä tekoineen kulkee Jumalan sanasta irrallaan, se on Jumalan silmissä epäpyhää, loistakoon ja välkkyköön se sitten miten tahansa tai olkoon vaikka kokonaan pyhäinjäännöksillä peitetty. Niin ovat asiat ihmisten keksimissä hengellisissä säädyissä, jotka eivät tunne Jumalan sanaa ja etsivät pyhyyttä omista teoistaan.
Sinun on siis huomattava, että tämän käskyn painopiste ei ole lepäämisessä, vaan pyhittämisessä. Tällaisena päivänä on erityisesti harjoitettava jotain pyhää, sillä muut työt ja toimet ovat pyhiä harjoituksia vasta siinä tapauksessa, että ihminen jo on pyhä. Tämä käsky tarkoittaa kuitenkin sellaista toimintaa, joka pyhittää ihmisen itsensä. Se tapahtuu, kuten kuulimme, yksin Jumalan sanan vaikutuksesta. Paikat, ajat, henkilöt ja koko ulkoinen jumalanpalvelus on säädetty ja määrätty siksi, että tuo kaikki tapahtuisi myös julkisesti.
Koska Jumalan sana siis on niin tärkeä, ettei lepopäivää ilman sitä lainkaan pyhitetä, meidän on tiedettävä, että Jumala vaatii vakavasti tämän käskyn noudattamista ja rankaisee jokaista, joka väheksyy hänen sanaansa eikä halua sitä kuulla eikä oppia edes sitä varten määrättynä aikana.
Tätä käskyä eivät sen vuoksi riko pelkästään ne, jotka karkeasti väärinkäyttävät lepopäivää ja häpäisevät sen, nuo, jotka ahneudessaan ja kevytmielisyydessään laiminlyövät Jumalan sanan kuuntelemisen tai lojuvat kapakoissa sikahumalassa. Sen rikkoo myös toinen joukko, joka kuuntelee Jumalan sanaa kuin mitäkin satua ja vain tottumuksen voimasta ajautuu sanankuuloon ja sieltä taas pois. Vuosi vuoden perään se aina vuoden päättyessä tietää yhtä vähän kuin sen alkaessakin. Tähän mennessä on näet kuviteltu, että lepopäivä on hyvin vietetty, kunhan vain on käyty messussa tai kuultu evankeliumi luettavan, mutta Jumalan sanasta ei kukaan ole ollut kiinnostunut eikä sitä myöskään kukaan ole opettanut. Nyt meillä on Jumalan sana, mutta vieläkään emme ole raivanneet tätä väärinkäyttöä pois. Annamme tosin yhä uudelleen saarnata itsellemme ja itseämme kehottaa, mutta todella vakavasti emme sitä kuuntele. Paina siis mieleesi, ettei kysymys ole vain kuuntelemista, vaan myös oppimisesta ja mieleen painamisesta. Älä ajattele, että voisit ratkaista asian oman mielesi mukaan tai että se olisi Jumalan käsky. Hän vaatii sinut kerran tilille siitä, miten olet hänen sanaansa kuullut, oppinut ja kunnioittanut.
Samalla tavalla on nuhdeltava myös sellaisia velttohenkiä, jotka saarnan tai pari kuultuaan kyllästyvät ja tympääntyvät, koska muka osaavat jo itse kaiken eivätkä enää opettajaa tarvitse. Juuri tämä synti on tähän mennessä luettu kuolemansyntien joukkoon nimellä akedia eli laiskuus ja kyllästyminen. Se on vihattava, myrkyllinen vitsaus, jolla Perkele lumoaa ja pettää monien sydämen karatakseen yllättäen kimppuumme ja riistääkseen meiltä salaa Jumalan sanan.
Salli nyt sanoa itsellesi: vaikka osaisit tämän kaiken parhaalla mahdollisella tavalla ja hallitsisit sen mestarillisesti, olet kuitenkin joka päivä Perkeleen valtapiirissä. Yötä päivää hän levähtämättä hiiviskelee vaanien sinua synnyttääkseen sydämessäsi epäuskoa ja pahoja ajatuksia, jotka rikkovat edellisten käskyjen lisäksi kaikkia muitakin. Siksi sinun on alituisesti säilytettävä Jumalan sana sydämessäsi, suussasi ja korvissasi. Missä vain sydän on joutilas eikä sana kajahda, siellä Perkele murtautuu sisään tehden vahinkonsa ennen kuin sitä on edes huomattu. Ja päin vastoin, missä sanaa vakavasti tutkitaan, kuunnellaan ja käsitellään, se on voimallinen eikä jää milloinkaan hedelmättömäksi, vaan herättää aina uutta ymmärrystä, mielihalua ja intoa sekä puhdistaa sydämen ja ajatukset. Se ei näet ole mikään turha eikä kuollut sana, vaan vaikuttava ja elävä. Ja vaikka mikään muu hyöty tai hätä ei meitä sanan käyttöön ajaisikaan, pitäisi toki jokaista innostaa siihen sen, että Perkele siten säikytetään ja ajetaan tiehensä ja tämä käsky niin täytetään. Se on Jumalalle mieluisampaa kuin nimikristittyjen kaikkien tekojen kimallus.
tuossa tekstissään väärässä.
Luther oli oikeassa; Luther oli väärässä? Adventisti todistaa samalla todisteella sekä puolesta että vastaan. Teillä on kaikki nurinkurin!
kohta Lutherin kolmannen käskyn selityksestä oli se mikä oli ja se löytyy: LUTHERIN VÄHÄ - JA ISOKATEKISMUS sekä Schmalkaldenin opinkohdat, (Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja 138) sivu 82, J.K.Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa, Jyväskylässä 1984
Nurinkurin, nurinperin miten se nyt menikään nurinkurin nurinperin!!!!!!!!!!!!!!.
Luther kirjoittaa" OMPA PAAVI ELI ANTIKRISTUS ROHJENNUT MUUTTAA JUMALAN KYMMENIÄ KÄSKYJÄKIN MUUTTAMALLA SAPATIN SUNNUNTAIKSI"
Tri Eck "Kirkko on muuttanut sapatin viettämisen sunnuntaille omalla vallallaan, ilman kirjoituksia",- Tri Eck, lakimies ja roomalaiskatolisen kirkon esitaistelija väittelyssään MARTTI LUTHERIN kanssa.
Convert"s Catechism
Katolinen, käännynnäisen katekismus, Reverend Peter Geiermann C.S.s.R.,Joka sai 25.1.1910 paavi Pius X:nen "apostolisen siunauksen", sanoo sapatin muuttamiskysymyksestä:
"KYSYMYS: Mikä päivä on sapatti
Vastaus: Lauantai on sapatti.
KYSYMYS: Miksi vietämme sunnuntaita lauantain sijaan?
Vastaus: Vietämme sunnuntaita lauantain sijaan siksi, että katolinen kirkko Laodikean kirkolliskokouksessa (364 JKR.)
siirsi sen pyhyyden lauantailta sunnuntaille."-2.painos, s. 50
Adventistit puhuvat "KYMMENISTÄ KÄSKYISTÄ" mutta luterilaiset "kymmenestä". Paljastuit väärentäjäksi!
Laitetaan paremmin ymmärrettäväksi.
Luther kirjoittaa: Ompa paavi eli antikristus rohjennut muuttaa jumalan kymmentä käskyä muuttamalla sapatin sunnuntaiksi
Eikä ole tehty elettäkään, muuttaa alkuperäiseen järjestykseen, keskiviikkokaan ei ole enää keskellä viikkoa, näin sitä kansaa petetään, ovat paljastuneet väärentäjiksi!!!!!!
esimerkithän osoittavat vain kuinka muut kristityt - joitakin sapatinvittäjä-sirpaleryhmiä lukuun ottamatta - vat tajunneet lepopäivän todellisen luonteen ja sen kuinka on aivan ehdonvallan kysymys koska sitä vietää. VT:n ja juutalaisten historian tuntijoina he luonnollisesti ovat nimittaneet sapattia sapatiksi mutta samalla ymmärtäneet sen mikä lepopäivän vietossa on oleellista ja mikä ei. Näin he ovat voineet hyvällä omallatunnolla hyväksyä yleiseen käytäntöön sen tavan mikä jo hellenistisissä alkuseurakunnissa tuli tavaksi: viettää sunnuntaita, ylösnousemuksen päivää Herran päivänä. - Ei asiassa ole mitään salaista eikä kummallista mutta on vain ymmärrettävä mistä on kysymys.
Sodassa lyödään vastustajaa kuin vierasta sikaa varsinkaan kun kumpikaan ei anna periksi tuumaakaan. Sanoihan Jeesuskin Pietarille: "Mene pois Saatana!" - Tuskin kuitenkaan tarkoitti Pietarin OLEVAN kirjaimellisesti Saatanan.
Lähempääkin löytyy esimerkkejä. Tälläkin palstalla aika usein kiistan osapuolet nimittelevät toisiaan "Isästä Perkeleestä oleviksi". - Itse olin joskus nuoruudessani ihastunut toivottelemaan toiselle: Rutto sinut syököön! Tosiasiassa en kuitenkaan olisi kiistakumppanilleni toivonut sellaista tapahtuvaksi.
Kyllä aika moni adventisti on epävarma tutkivan tuomion suhteen mutta Sapatin suhteen kai aika harva on epävarma. Minä en usko TT-oppiin mutta kylläkin siihen, että Sapatti on raamatullinen.
Sitten on eroja miten Sapatti tulkitaan. Itse kuulun niihin, jota eivät yhdistä Sapattia "lopunajan sinettiin", sillä Raamattu esittää Pyhälle Hengelle sen tehtävän. Perustan tämän mm. seuraaviin Raamatun paikkoihin.
Ef.1:13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
Ef.4:30. Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
Pyrin jokaisen tulkinnan perustamaan Raamattuun mutta silti voin tulkita Raamattua jossain myös väärin.
Tästä adventismi -keskustelutaulusta voisi tulla ihan laatuisa, jos jokainen keskustelija noudattaisi samanlaista harkintaa ja olisi yhtä sävyisä kuin Timo-veli.
Tieto ei ole häntä paisuttanut, vaikka hän tietää asioista huiman paljon.
Hän näyttääkin olevan ainoa täällä esiintyvistä adventisteista jonka kanssa voisi ajatella jotain keskustelun mahdollisuutta. Asenne ainakin on kohdallaan.
lopputulos on se, että sinulla ei ole mitään syytä olla seitsemännen päivän adventisti.
Jos olet hylännyt opin adventtia edeltävästä tuomiosta, olet samalla hylännyt monta muutakin asiaa, koska ne liittyvät toisiinsa.
Siksi sinulla ei ole adventistista identiteettiä eikä todellista syytä olla Adventtikirkon jäsenkään.
Minä uskon edelleen TT-oppiin, väittäkäät kriitikot mitä väittävät. En ole kiinnostunut panettelijoiden näkemyksistä.
kirjoitti:
"Minä uskon edelleen TT-oppiin, väittäkäät kriitikot mitä väittävät. En ole kiinnostunut panettelijoiden näkemyksistä."
Ei sitten tarvitse ihmetellä, miksi Jehovan todistajat, mormonit tai eräät muut eivät tule järkiinsä.
Eivät katolisen kirkon prelaatitkaan olleet kiinnostuneita siitä, mitä Galilein kaukoputkesta olisi näkynyt.
He tiesivät, että aurinko kiertää maata ja sillä sipuli.
Sen takia, miksi vaivautua kurkistamaan kaukoputkeen, kun totuus oli tiedossa muutenkin.
Kun ihmisiä yllytetään liittymään adventtikirkkoon, kehutaan: Tutkikaa, tutkikaa, kyllä tämä oppi kestää tutkimisen.
Kokonaan toinen ääni on kellossa sitten, kun ihminen ON saatu koukkuun.
Silloin ei rohkaistakaan tutkimaan muita kuin kirkkokunnan omia julkaisuja.
Moni kunnon adventisti ei uskaltanut lukea tai kuunnella Kalevi Lehtistä, "kun se mies ei pidä sapattia, kuinka se voisi olla missään muussakaan asiassa oikeassa?"
nyt on kyse ihan muusta. Ei silti, että minua kiinnostaisi Lehtinen. Ei kiinnosta.
ex-luterilainen
Teidänkö kanssa muka voi? Ihan samanlaisia pakkopaitaan sidottuja tekin olette. Jankutatte samaa lörinää viikosta toiseen keksimättä mitään uutta.
Miten voi esim. sapattioppi olla hataralla pohjalla, jos se perustuu puhtaaseen Raamatun sanaan, Jeesuksen ja apostolien esimerkkiin? Se, jos mikä lepää varmalla pohjalla!
Hataralla pohjalla ne ovat siksi, että ne lähtevät tietynlaisesta Raamatun- ja todellisuuden tulkinnasta eikä niistä tutkituista tosiasioista mitä tiedämme niin maailman- kuin juutalaisuuden- ja myös kristinuskon historiasta ja kehityksestä.
Sapattiasiat eivät mitenkään liity kristinuskoon. Eikä myöskään hengellisiin asioihin. Adventismin opit osoittavat, ettei heillä ole mitään tietoa kristillisestä hengellisyydestä (Raamatullisesta).
Perustuu, kun ei pyhäkään pysy pyhänä????????.