Jumalan tarkoitus luomansa maapallon ja ihmisen suhteen kerrotaan Hänen sanassaan Raamatussa. Johanneksen evankeliumin 17:n luvun jakeessa 17 Jeesus sanoi Isälleen esittämässään rukouksessa: “Sinun sanasi on totuus“ Luotamme siis siihen että RAAMATTU ON TODELLA JUMALAN SANA ja että SE ESITTÄÄ TOTUUDEN Jumalasta ja hänen tarkoituksistaan.
Koska Jumala on viisas, rakkaudellinen, armollinen ja oikeudenmukainen, niin kaikista Raamatun selityksistä, jos ne ovat totuuden mukaisia, täytyy myös ilmentyä nämä Jumalan ominaisuudet.
Kun avaat Raamattusi sen alusta eli 1. Mooseksen kirjan kohdalta, niin löydämme sieltä varsin kiinnostavia jakeita.
Raamattua ei ole kirjoitettu joka kohdassa tapahtuma järjestyksessä. Älä siksi hämmenny siitä, että seuraavissa Raamatun lainauksissa asioita ei esitetä lukujen ja jakeitten numero
järjestyksessä. Haluan kuitenkin mainita kaikki raamatun kohdat, niin että jokainen niin haluava voi tarkistaa ne omasta raamatustaan.
Sana muoto saattaa vaihdella jossain määrin eri Raamatun käännöksissä, mutta ajatus pysyy yleensä samana ja usein eri käännösten vertailu jopa selventää ajatusta.
Raamattu alkaa sanoilla: “Alussa loi Jumala taivaan ja maan.“ Tämän yksinkertaisen toteamuksen jälkeen kerrotaan, että luotuaan aineellisen maailman kaikkeuden, kenties miljoonia vuosia sitten, jossain vaiheessa Jumala ryhtyi valmistamaan maata ilmastoltaan ym. sopivaksi paikaksi kasvi-ja eläin elämälle. Näin seurasi ilmeisesti tuhansia vuosia kestäneet ajanjaksot, joita nimitetään “luomispäiviksi“ Luotuaan sitten kasvit ja eläimet, 1.Mooseksen kirjan 1. luvun jakeessa 26 (lyhen. 1.Moos. 1:26) kerrotaan kuinka Jumala puhui henki luomuksille eli enkeleille, (joita hän oli luonut jo ennen aineellisen maailman kaikkeuden luomista) ehkä erityisesti yhdelle heistä, jota kutsutaan myöhemmin Raamatussa Jumalan “ainosyntyiseksi pojaksi“: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaelimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.“ 1.Moos. 2:8 sanotaan sitten: “Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.“ Sanottiin siis, että Jumala ISTUTTI paratiisin paikkaan jolle oli annettu nimeksi Eeden. Siis muut alueet maapallolla olivat ilmeisesti jonkinlaisessa villissä, vapaassa luonnon tilassa, kuin hoitamaton metsä tai viljelmätön niitty. Sitten jakeessa 15 sanotaan: “Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.“ Tässä vaiheessa oli luotu vasta Aadam. Voimme vain kuvitella miten mielenkiintoista Aadamista on ollut liikkua paikasta toiseen ja tutustua uuteen paratiisi kotiinsa. Sitten hänen rakkaudellinen Luojansa antoi hänelle tehtävän, josta varmasti kuka tahansa eläintieteilijä olisi ollut innoissaan. Hänen piti antaa “nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille“, kuten kerrotaan edelleen 1.Moos. 2:19, 20 Kun Aadam nimitti eläimiä, hän pani epäilemättä merkille, että eläimiä oli koiras ja naaras, ja että niillä saattoi olla poikasiakin. Mutta hän myös havaitsi ettei hänellä ollut omaa lajiaan olevaa kumppania, jonka kanssa elää ja myös lisääntyä. Mutta hänen rakastava taivaallinen isänsä hänen luojanaan tiesi tietysti jo etukäteen hänen tarpeistaan kuten käy ilmi 2. luvun jakeesta 18: “Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.'“ Tai kuten eräässä nykykielisessä käännöksessä asia ilmaistaan: “Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.“ 1. luvun jakeessa 27 ja 28 sanotaan sitten: “Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi: ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.“ Siinäpä elämälle tarkoitus ja tehtävää kylliksi! Siis ei ainoastaan, kuten sanottiin 'viljellä ja varjella Eedenin paratiisia' vaan myös 'täyttää maa ja tehdä SE itselleen alamaiseksi ja vallita eläimiä'. Kun ihmiset olisivat sitten lisääntyneet he olisivat tietysti täyttäneet ensin tuon Eedeniksi kutsutun puutarhamaisen alueen, ja sitten tuon Jumalan istuttaman puutarhan mallia noudattaen LAAJENTANEET tuota paratiisia lisääntyessään ja täyttäessään maata. Siis tehneet “maan itselleen alamaiseksi“, kuten heille tehtäväksi annettiin. Lopulta koko maapallo olisi ollut yhtä onnellista ihmisperhettä, joka olisi elänyt todellisessa paratiisissa. Miten onnellisen odotteen rakkaudellinen Luojamme antoikaan ihmiskuntaa varten. MUTTA EI TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Mitä muuta vielä olisi ollut ihmiskunnalle tarjolla, ja miksi maailma jossa elämme on nyt tällainen kuin se on, kaikkea muuta kuin paratiisi? Ja miten Jumalan viisaus, rakkaudellisuus, armollisuus ja oikeudenmukaisuus ilmenee siinä, miten hän käsitteli tilanteen joka Eedenissä pian syntyi? Ja miten se LIITTYY MEIHIN nykyään eläviin ensimmäisen ihmisparin jälkeläisiin? Tästä lisää seuraavassa osassa.
Koska Jumala on viisas, rakkaudellinen, armollinen ja oikeudenmukainen, niin kaikista Raamatun selityksistä, jos ne ovat totuuden mukaisia, täytyy myös ilmentyä nämä Jumalan ominaisuudet.
Kun avaat Raamattusi sen alusta eli 1. Mooseksen kirjan kohdalta, niin löydämme sieltä varsin kiinnostavia jakeita.
Raamattua ei ole kirjoitettu joka kohdassa tapahtuma järjestyksessä. Älä siksi hämmenny siitä, että seuraavissa Raamatun lainauksissa asioita ei esitetä lukujen ja jakeitten numero
järjestyksessä. Haluan kuitenkin mainita kaikki raamatun kohdat, niin että jokainen niin haluava voi tarkistaa ne omasta raamatustaan.
Sana muoto saattaa vaihdella jossain määrin eri Raamatun käännöksissä, mutta ajatus pysyy yleensä samana ja usein eri käännösten vertailu jopa selventää ajatusta.
Raamattu alkaa sanoilla: “Alussa loi Jumala taivaan ja maan.“ Tämän yksinkertaisen toteamuksen jälkeen kerrotaan, että luotuaan aineellisen maailman kaikkeuden, kenties miljoonia vuosia sitten, jossain vaiheessa Jumala ryhtyi valmistamaan maata ilmastoltaan ym. sopivaksi paikaksi kasvi-ja eläin elämälle. Näin seurasi ilmeisesti tuhansia vuosia kestäneet ajanjaksot, joita nimitetään “luomispäiviksi“ Luotuaan sitten kasvit ja eläimet, 1.Mooseksen kirjan 1. luvun jakeessa 26 (lyhen. 1.Moos. 1:26) kerrotaan kuinka Jumala puhui henki luomuksille eli enkeleille, (joita hän oli luonut jo ennen aineellisen maailman kaikkeuden luomista) ehkä erityisesti yhdelle heistä, jota kutsutaan myöhemmin Raamatussa Jumalan “ainosyntyiseksi pojaksi“: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaelimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.“ 1.Moos. 2:8 sanotaan sitten: “Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.“ Sanottiin siis, että Jumala ISTUTTI paratiisin paikkaan jolle oli annettu nimeksi Eeden. Siis muut alueet maapallolla olivat ilmeisesti jonkinlaisessa villissä, vapaassa luonnon tilassa, kuin hoitamaton metsä tai viljelmätön niitty. Sitten jakeessa 15 sanotaan: “Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.“ Tässä vaiheessa oli luotu vasta Aadam. Voimme vain kuvitella miten mielenkiintoista Aadamista on ollut liikkua paikasta toiseen ja tutustua uuteen paratiisi kotiinsa. Sitten hänen rakkaudellinen Luojansa antoi hänelle tehtävän, josta varmasti kuka tahansa eläintieteilijä olisi ollut innoissaan. Hänen piti antaa “nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille“, kuten kerrotaan edelleen 1.Moos. 2:19, 20 Kun Aadam nimitti eläimiä, hän pani epäilemättä merkille, että eläimiä oli koiras ja naaras, ja että niillä saattoi olla poikasiakin. Mutta hän myös havaitsi ettei hänellä ollut omaa lajiaan olevaa kumppania, jonka kanssa elää ja myös lisääntyä. Mutta hänen rakastava taivaallinen isänsä hänen luojanaan tiesi tietysti jo etukäteen hänen tarpeistaan kuten käy ilmi 2. luvun jakeesta 18: “Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.'“ Tai kuten eräässä nykykielisessä käännöksessä asia ilmaistaan: “Ihmisen ei ole hyvä olla jatkuvasti yksin. Minä teen hänelle auttajan hänen täydennyksekseen.“ 1. luvun jakeessa 27 ja 28 sanotaan sitten: “Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi: ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.“ Siinäpä elämälle tarkoitus ja tehtävää kylliksi! Siis ei ainoastaan, kuten sanottiin 'viljellä ja varjella Eedenin paratiisia' vaan myös 'täyttää maa ja tehdä SE itselleen alamaiseksi ja vallita eläimiä'. Kun ihmiset olisivat sitten lisääntyneet he olisivat tietysti täyttäneet ensin tuon Eedeniksi kutsutun puutarhamaisen alueen, ja sitten tuon Jumalan istuttaman puutarhan mallia noudattaen LAAJENTANEET tuota paratiisia lisääntyessään ja täyttäessään maata. Siis tehneet “maan itselleen alamaiseksi“, kuten heille tehtäväksi annettiin. Lopulta koko maapallo olisi ollut yhtä onnellista ihmisperhettä, joka olisi elänyt todellisessa paratiisissa. Miten onnellisen odotteen rakkaudellinen Luojamme antoikaan ihmiskuntaa varten. MUTTA EI TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Mitä muuta vielä olisi ollut ihmiskunnalle tarjolla, ja miksi maailma jossa elämme on nyt tällainen kuin se on, kaikkea muuta kuin paratiisi? Ja miten Jumalan viisaus, rakkaudellisuus, armollisuus ja oikeudenmukaisuus ilmenee siinä, miten hän käsitteli tilanteen joka Eedenissä pian syntyi? Ja miten se LIITTYY MEIHIN nykyään eläviin ensimmäisen ihmisparin jälkeläisiin? Tästä lisää seuraavassa osassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos haluat kommentoida yksityisesti, voit lähettää minulle mailia osoitteeseen: [email protected]
Jumalan tarkoitukseen Ihmiskunnan ja maan suhteen, mikä kerrotaan Raamatussa, KANNATTAA PEREHTYÄ, sillä se LIITTYY MEIDÄN TULEVAISUUDEN ODOTUKSIIMME.
Kuten edellisessä osassa lainatuissa Raamatun kohdissa osoitettiin, esivanhemmillemme, ensimmäiselle ihmisparille annettiin suurenmoinen tulevaisuuden odote. Heillä oli täydellinen terveys, runsaasti tyydyttävää työtä, jossa he pääsisivät käyttämään täysin määrin kaikkia kykyjään, eikä mitään huolen tai stressin aiheita. Heille varattuun Jumalan tarkoitukseen ei kuulunut se, että he olisivat vain tuottaneet uuden sukupolven, sitten vanhentuneet ja lopulta kuolleet pois. Ensimmäisillä vanhemmillamme oli edessään ODOTE ELÄÄ IKUISESTI rauhaisassa, puiston kaltaisessa kodissaan. MILLÄ PERUSTEELLA voimme sanoa näin? Katsotaanpa! Kerrottuaan, että Jumala ISTUTTI paratiisin eli puutarhan Eedeniin, ja asetti ihmisen sinne “viljelemään ja varjelemaan sitä“.(1.Mooseksen kirjan 2. luvun jakeissa 8 ja 15 lyhen. 1.Moos. 2:8, 15). Sitten mainittiin, että tuossa paratiisissa eli puutarhassa oli runsaasti hyviä hedelmäpuita, joista riitti ravintoa. Erikseen mainittiin kaksi puuta, hyvän- ja pahantiedon puu ja ELÄMÄN puu. Jakeissa 16 ja 17 sanotaan sitten: “Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: 'Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.' “ Mikä “hyvän- ja pahantiedon puu“ oli, ja mitä sen hedelmästä syöminen merkitsisi?
Se oli kirjaimellinen puu, mutta Jumala käytti sitä vertauskuvalliseen tarkoitukseen. Koska hän sanoi sitä “hyvän- ja pahantiedon puuksi“ ja koska hän kielsi ihmistä syömästä siitä, puu vertauskuvasi sopivasti Jumalan oikeutta päättää ihmisten puolesta, mikä on “hyvää“ (Jumalalle otollista) ja mikä “pahaa“ (Jumalalle vastenmielistä). Tämän puun olemassaolo siis koetteli ihmisen kunnioitusta Jumalan suvereeniutta kohtaan. Lisäksi heidän TULEVAISUUTTA koskevat elämän odotteensa olivat kyseessä, mikä oli aivan oikein. Miksi? Koska juuri Hän, joka vaati tottelevaisuutta, oli ihmiselämän Lähde ja Ylläpitäjä. Jumalan tarkoitus ei ollut, että ihmiset kuolisivat. Aadamille ja Eevalle ei puhuttu kuolemasta muuta kuin tottelemattomuuden seurauksena. Ensimmäisillä vanhemmillamme oli TOSIAAN edessään odote ELÄÄ IKUISESTI rauhaisassa, puiston kaltaisessa kodissaan.
(Muistathan että paratiisin keskellä oli myös elämänpuu. Ja myöhemmin, kun he sitten rikkoivat tätä ainoata Jumalan antamaa kieltoa vastaan, kerrotaan että kuoleman tuomio pantiin käytäntöön juuri sillä tavoin, että heidät ajettiin pois tästä paratiisista ja heitä estettiin syömästä elämänpuusta, jotteivät he “eläisi iankaikkisesti“ 1.Moos. 3:22)
Mutta saatat kysyä: “Mitä se meitä liikuttaa enää, sehän tapahtui tuhansia vuosia sitten?“ Meidän todella KANNATTAA olla kiinnostuneita siitä, sillä tapahtumat jotka ovat seuranneet toistaan ihmiskunnan historiassa aina nykypäivään asti, tulevat myös TULEVAISUUDESSA kehittymään tavalla, joka johtuu niistä tapahtumista, mitkä sattuivat Eedenissä pian ensimmäisen ihmisparin luomisen jälkeen. Miksi voimme olla varmoja tästä? Ja merkitseekö tämä sitä, että olisimme kohtalon orjia? Sitä, että ensimmäiset ihmiset olivat tottelemattomia Jumalalle ja söivät kiellettyä hedelmää, ei ollut ennalta määrätty. Se että he epäonnistuivat tässä yksinkertaisessa mutta syvälle luotavassa tottelevaisuuden ja arvostuksen kokeessa, -vaikka se oli näennäisesti pieni teko- merkitsi todellisuudessa kapinaa heidän Luojansa suvereeniutta vastaan. Minkä vuoksi? Sen ymmärtäminen, miten meidät on ihmiset on tehty, on avain Aadamin ja Eevan teon merkityksen käsittämiseen. Kun Jumala loi ensimmäiset ihmiset, hän antoi heille ainutlaatuisen lahjan – tahdonvapauden. Tämän lahjan täydennykseksi Luoja antoi heille vielä henkisiä kykyjä, joihin sisältyivät havainto- päättely ja arvostelukyky. (esim. Heprealaiskirjeessä puhutaan niistä, jotka ovat “harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta“) He eivät olleet järjettömiä robotteja. He eivät myöskään olleet enimmäkseen vaistojensa varassa toimivien eläinten kaltaisia. Heidän vapautensa oli kuitenkin suhteellista, Jumalan lakien alaista Aadam ja Eeva PÄÄTTIVÄT syödä kiellettyä hedelmää ja kaäyttivät siten vapauttaan väärin. Mikä johti heidät siihen?
Siitä saat lisää tietoa seuraavassa osassa.
Kommentteja voit lähettää osoitteeseen: [email protected]
Raamatun totuus on tosiaankin selvä ja yksinkertainen!
http://www.sunpoint.net/~uskotoivo/
Jumalan tarkoitukseen Ihmiskunnan ja maan suhteen, mikä kerrotaan Raamatussa, KANNATTAA PEREHTYÄ, sillä se LIITTYY MEIDÄN TULEVAISUUDEN ODOTUKSIIMME.
Kuten edellisessä osassa lainatuissa Raamatun kohdissa osoitettiin, esivanhemmillemme, ensimmäiselle ihmisparille annettiin suurenmoinen tulevaisuuden odote. Heillä oli täydellinen terveys, runsaasti tyydyttävää työtä, jossa he pääsisivät käyttämään täysin määrin kaikkia kykyjään, eikä mitään huolen tai stressin aiheita. Heille varattuun Jumalan tarkoitukseen ei kuulunut se, että he olisivat vain tuottaneet uuden sukupolven, sitten vanhentuneet ja lopulta kuolleet pois. Ensimmäisillä vanhemmillamme oli edessään ODOTE ELÄÄ IKUISESTI rauhaisassa, puiston kaltaisessa kodissaan. MILLÄ PERUSTEELLA voimme sanoa näin? Katsotaanpa! Kerrottuaan, että Jumala ISTUTTI paratiisin eli puutarhan Eedeniin, ja asetti ihmisen sinne “viljelemään ja varjelemaan sitä“.(1.Mooseksen kirjan 2. luvun jakeissa 8 ja 15 lyhen. 1.Moos. 2:8, 15). Sitten mainittiin, että tuossa paratiisissa eli puutarhassa oli runsaasti hyviä hedelmäpuita, joista riitti ravintoa. Erikseen mainittiin kaksi puuta, hyvän- ja pahantiedon puu ja ELÄMÄN puu. Jakeissa 16 ja 17 sanotaan sitten: “Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: 'Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.' “ Mikä “hyvän- ja pahantiedon puu“ oli, ja mitä sen hedelmästä syöminen merkitsisi?
Se oli kirjaimellinen puu, mutta Jumala käytti sitä vertauskuvalliseen tarkoitukseen. Koska hän sanoi sitä “hyvän- ja pahantiedon puuksi“ ja koska hän kielsi ihmistä syömästä siitä, puu vertauskuvasi sopivasti Jumalan oikeutta päättää ihmisten puolesta, mikä on “hyvää“ (Jumalalle otollista) ja mikä “pahaa“ (Jumalalle vastenmielistä). Tämän puun olemassaolo siis koetteli ihmisen kunnioitusta Jumalan suvereeniutta kohtaan. Lisäksi heidän TULEVAISUUTTA koskevat elämän odotteensa olivat kyseessä, mikä oli aivan oikein. Miksi? Koska juuri Hän, joka vaati tottelevaisuutta, oli ihmiselämän Lähde ja Ylläpitäjä. Jumalan tarkoitus ei ollut, että ihmiset kuolisivat. Aadamille ja Eevalle ei puhuttu kuolemasta muuta kuin tottelemattomuuden seurauksena. Ensimmäisillä vanhemmillamme oli TOSIAAN edessään odote ELÄÄ IKUISESTI rauhaisassa, puiston kaltaisessa kodissaan.
(Muistathan että paratiisin keskellä oli myös elämänpuu. Ja myöhemmin, kun he sitten rikkoivat tätä ainoata Jumalan antamaa kieltoa vastaan, kerrotaan että kuoleman tuomio pantiin käytäntöön juuri sillä tavoin, että heidät ajettiin pois tästä paratiisista ja heitä estettiin syömästä elämänpuusta, jotteivät he “eläisi iankaikkisesti“ 1.Moos. 3:22)
Mutta saatat kysyä: “Mitä se meitä liikuttaa enää, sehän tapahtui tuhansia vuosia sitten?“ Meidän todella KANNATTAA olla kiinnostuneita siitä, sillä tapahtumat jotka ovat seuranneet toistaan ihmiskunnan historiassa aina nykypäivään asti, tulevat myös TULEVAISUUDESSA kehittymään tavalla, joka johtuu niistä tapahtumista, mitkä sattuivat Eedenissä pian ensimmäisen ihmisparin luomisen jälkeen. Miksi voimme olla varmoja tästä? Ja merkitseekö tämä sitä, että olisimme kohtalon orjia? Sitä, että ensimmäiset ihmiset olivat tottelemattomia Jumalalle ja söivät kiellettyä hedelmää, ei ollut ennalta määrätty. Se että he epäonnistuivat tässä yksinkertaisessa mutta syvälle luotavassa tottelevaisuuden ja arvostuksen kokeessa, -vaikka se oli näennäisesti pieni teko- merkitsi todellisuudessa kapinaa heidän Luojansa suvereeniutta vastaan. Minkä vuoksi? Sen ymmärtäminen, miten meidät on ihmiset on tehty, on avain Aadamin ja Eevan teon merkityksen käsittämiseen. Kun Jumala loi ensimmäiset ihmiset, hän antoi heille ainutlaatuisen lahjan – tahdonvapauden. Tämän lahjan täydennykseksi Luoja antoi heille vielä henkisiä kykyjä, joihin sisältyivät havainto- päättely ja arvostelukyky. (esim. Heprealaiskirjeessä puhutaan niistä, jotka ovat “harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta“) He eivät olleet järjettömiä robotteja. He eivät myöskään olleet enimmäkseen vaistojensa varassa toimivien eläinten kaltaisia. Heidän vapautensa oli kuitenkin suhteellista, Jumalan lakien alaista Aadam ja Eeva PÄÄTTIVÄT syödä kiellettyä hedelmää ja kaäyttivät siten vapauttaan väärin. Mikä johti heidät siihen? Ja miten viisaasti ja armollisesti Jumala käsitteli tämän tilanteen?
Siitä saat lisää tietoa seuraavissa osissa.
Kommentteja voit lähettää osoitteeseen: [email protected]
Jatkoa...
Raamattu selittää, että eräs Jumalan luoma henkiluomus oli ryhtynyt tieten tahtoen vastustamaan Jumalaa. Tämä henkiluomus, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Saatana, (merkitsee vastustajaa) sai näyttämään siltä kuin käärme puhuisi, ja johti Eevan ja hänen välityksellään myös Aadamin pois Jumalan suvereeniuden alaisuudesta. (1.Moos 3:1-6)
(Tästä Saatanasta sanotaan Ilmestyskirjassa “Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo MUINAISAIKOJEN käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan EKSYTTÄJÄ, syöstiinmaan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit.” KR-92 Tämä “koko ihmiskunnan eksyttäjä” aloitti eksyttämisensä jo Eedenissä)
Syömällä tuosta puusta Aadam ja Eeva asettivat oman arvostelukykynsä Jumalan arvostelukyvyn yläpuolelle ja ilmaisivat siten haluavansa ratkaista itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa. (1.Moos 3:22)
Tämä herätti kiistakysymyksen: onko Luojalla oikeus hallita ihmiskuntaa, ja käytääkö hän suveereeniuttaan alamaistensa parhaaksi? Tämä kysymys ilmeni Käärmeen Eevalle esittämistä sanoista: “Onko Jumala todellakin sanonut: ‘Älkää syökö kaikisata paratiisin puista’?” (1.Moos 3:1) Näin vihjattiin, että Jumala esti epäoikeudenmukaisesti naista ja hänen aviomiestään saamasta jotakin hyvää.
Eedenin kapina herätti toisenkin kiistakysymyksen: pysyvätkö ihmiset koetukseen joutuessaan uskollisina Jumalalle? Tätä kysymystä selviteltiin noin 2400 vuotta Eedenin tapahtumien jälkeen uskollisen Jobin tapauksessa. Saatana, käärmeen takana ollut “ääni”, esitti Jumalalle vasten kasvoja haasteen sanoen: “Suottako Job pelkää Jumalaa” Saatana syytti: “Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; ole siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ymäri maata.” Näin Saatana vihjasi, että Jobin nuhteettomuuden vaikuttimena oli omanvoitonpyyntö. Lisäksi hän väitti: “Nahka nahasta; ja kaikki, mitä IHMISELLÄ on, hän antaa hengestänsä”. Koska “maan päällä” ei Jumalan sanojen mukaan silloin ollut Jobin “vertaista” ihmistä, Saatana todellisuudessa väitti voivansa kääntää kaikki Jumalan palvelijat pois Hänestä. (Job 1:8-11; 2:4) Näin asetettiin epäsuorasti kyseenalaiseksi kaikkien Jumalan palvelijoiden nuhteettomuus ja uskollisuus Hänen suvereeniuttaan kohtaan. Kun nuo kiistakysymykset oli kerran herätetty, ne piti selvittää perusteellisesti. Menneet tuhannet vuodet ja ihmishallitusten surkea epäonnistuminen osoittavat selvästi, että ihmiset TARVITSEVAT Jumalan suvereeniutta. Mutta herää kysymys: HALUAVATKO he sitä? HALUATKO SINÄ alistua Jumalan vanhurskaaseen hallintoon? Nykyään on miljoonia ihmisiä jotka OVAT JO alistuneet Jumalan suvereeniuteen. Toisaalta on tietysti miljardeja ihmisiä, jotka eivät vielä ole, ja joista ilmeisesti suurin osa ei haluakkaan siihen alistua. Mutta kuten kahdesta edellisestä osasta näimme, Jumalan ihmisille tarjoama tulevaisuuden kuva oli suurenmoinen. Siihen ei kuulunut kuolema, sairaudet eikä kärsimys. Ja tämä Jumalan alkuperäinen tarkoitus TULEE TOTEUTUMAAN, vieläpä läheisessä tulevaisuudessa. Millä perusteella voimme uskoa siihen niin varmasti? Jeesuksen Kristuksen lunastus uhrin perusteella. Roomalaisille 5:19:ssä sanotaan: “Sillä niinkuin yhden ihmisen” (Aadamin) “tottelemattomuuden kautta monet” (kaikki me, Aadamin jälkeläiset) “ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden” (Jeesuksen) “kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi” Ja Room. 6:23:ssa sanotaan: “Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Edellinen jae sanoo kuitenkin niiden, jotka saavat ikuisen elämän, olevan Jumalan palvelijoita. Mitä sitten Jumalan palvelijana oleminen merkitsee? Miten pitää elää, että saa tämän Jumalan LAHJAN, ikuisen ekämän paratiisissa maan päällä? Aadam ja Eeva eivät sitä saaneet, vaikka sitä heille tarjottiin. He menettivät sen koska olivat tottelemattomia. Mitä sitten sisältyy siihen että on TOTTELEVAINEN Jumalalle? Raamattu kertoo sen. Meiltä ei vaadita täydellisyyttä. Aadam oli aluksi täydellinen, mutta hän menetti sen kapinoituaan. Jeesukselta vaadittiin sitä, ja hänellä se oli sillä hän oli JUMALAN POIKA, kuten Aadamkin oli. Jeesus myös säilytti täydellisyytensä kuolemaansa asti, ja juuri siksi hänen uhrikuolemallaan oli lunastus arvo. Jumalan armollisuus epätäydellistä ihmiskuntaa kohtaan on suurenmoista! Hänen oikeudenmukaisuus ja viisaus siinä miten hän käsitteli Saatanan herättämät kiistakysymykset, herättää myös arvostavissa ihmisissä ihailua. Arvostatko sinä näitä asioita? Haluatko yhä saada lisää tietoa. Itse olen tutkinut Raamattua yli 30 vuotta, ja tunnen elämäni rikkaaksi ja onnelliseksi kaikista arkielämän huolista ja stressin aiheista huolimatta. En ole oppinut ymmätämään Raamattua omin avuin. Toiset ovat auttaneet minua. Edelleenkin hyödyn siitä, että luen, paitsi Raamattua, myös sitä mitä toiset ovat Raamattua tutkiessaan oppineet ja siitä että keskustelen toisten Raamatun tutkijoiden kanssa. Jos haluat saada lisää tietoa Raamatun totuudesta, jonka miljoonat ovat löytäneet, voit ottaa yhteyttä osoitteeseen: [email protected] Olen iloinen jos voin auttaa Raamatun tutkimisessa.
näkemys poikkeaa jonkin verran oman kansamme perimätiedosta, pidättäydynkin mieluusti oman kulttuurimme uskomuksissa mitä tulee vanhoihin käsityksiin, olkoonkin vaikka ne eivät minulle merkitsekkään yhtään mitään muuta kuin jonkinlaisena runoutena, nippa nappa korkeintaan hyvänä viihteenä toimivat:
Maailman synty paikallistasolla nähtynä: http://www.rosala-viking-centre.com
Tutkittu nykytieto maailmasta peittoaa mennen tullen vanhat renesanssiset ja sitä vanhemmat ihmis- ja maailmakäsitykset, ja tulevaisuudessa meidän hienoille tiedoille käy tietysti samoin, aika varmasti niin käy, mitäpä siitä, joutaakin mennä.
Tarkoituksia ja uskonvaraisia selityksiä maailmastaan ja itsestään keksii vain ihminen syvässä kosmisessa yksinäisyydessään, mutta siitä tuskin kannattaa syyttää jumalia, miten voisikaan, nehän vetää vielä lonkkaa ainakin tulevat 1000 biljoonaa auringon vuotta...
...Jaa että mistä mä sen tiedän, no arvaa, et arvaa, mulla on suora yhteys, mihin, et arvaakkaan, no internettiin, tänne mistä kaikki totuudet löytyvät, pienellä hiiren clikckauksella! Helppoa on elämää nykyään ja maailmankuvan voi vaihtaa vaikka joka päivä, jos se hyvältä tuntuu!