Korkorahastojen mekanismi

Kuka selittäisi (kansantajuisesti, kiitos) sen mekanismin, joka saa aikaan pitkän koron rahaston laskemisen korkojen noustessa ja nousun korkojen laskiessa.

Maalaisjärjellä (ikkunatkin oli metsään päin) ajatellen jutun pitäisi olla päin vastoin.

Luin erään ei-kansantajuisen selityksen ehkä 12 kertaa ymmärtämättä sitä.
3718
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Pitkän koron rahasto omistaa obligaatioita, joissa on vielä monta vuotta laina-aikaa jäljellä ja kiinteä korko. Kun yleinen korkotaso nousee, uudet obligaatiot lasketaan liikkeelle korkeammalla kiinteällä korolla. Sen jälkeen kukaan ei halua enää ostaa niitä matalampikorkoisia vanhoja obligaatioita, ellei niitä saa ostettua niiden nimellisarvoa halvemmalla hinnalla. Sen vuoksi vanhojen obligaatioiden markkina-arvo laskee eli sijoitusrahaston sijoitusten markkina-arvo laskee, jolloin myös rahasto-osuuden arvo laskee.

Äänestä

Rahaston omistukset koostuvat velkakirjoista tai muista sijoituksista. Pitkän koron rahastoissa nämä ovat pitkäaikaisia.

Oletetaan, että rahaston salkussa on viisivuotinen velkakirja 1000 eurolle, ja sen nimelliskorko on 3 %. Pääomalle maksetaan korkoa 30 euroa vuodessa ja lopuksi 1000 euroa kerralla pois. Tämä oli ihan hyvä sijoitus pari vuotta sitten kun korot olivat matalalla.

Markkinakorko nousee viiteen prosenttiin. Kukaan ei enää halua maksaa tuhatta euroa vanhasta velkakirjasta, joka vielä vuosikausia tuottaa vain kolme prosenttia. Markkinoiltahan saa tuolla hinnalla uusia, viisi prosenttia tuottavia.

Vanhan velkakirjan markkinahinta laskee ehkä 900 euroon, jolloin sen tuotto nousee vaadittuun viiteen prosenttiin. Ostajahan saa korkoa 30 euroa vuodessa vielä kolmisen vuotta ja lopuksi 1000 euroa selvää rahaa. 900 euron sijoitukselle tästä laskettu tuotto on hyvinkin viisi prosenttia (tarkka luku saadaan esim. taulukkolaskentaohjelman sisäisen koron funktiolla).

Rahaston arvo lasketaan päivittäin sen omistamien sijoitusten markkina-arvosta. Kun koron noustessa velkakirjojen hinta laskee, rahaston arvo laskee myös.

Korkojen laskiessa vanhoista velkakirjoista saa niin hyvää nimelliskorkoa, että niistä ollaan valmiita maksamaan yli nimellisarvon. Rahaston arvo nousee.

Lyhyen koron rahastoissa sijoitukset vaihtuvat niin nopeaan tahtiin, ettei rahasto kovin kauan kulje väärään suuntaan. Muutaman kuukauden sisällä löytyy aina uusi sijoituskohde markkinakorolla.

Äänestä

Kiitoksia Timontti ja Piruparka. Selitykset menivät perille ja olivat ymmärrettäviä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Kek kirjoitti:

Kuka selittäisi (kansantajuisesti, kiitos) sen mekanismin, joka saa aikaan pitkän koron rahaston laskemisen korkojen noustessa ja nousun korkojen laskiessa.

Maalaisjärjellä (ikkunatkin oli metsään päin) ajatellen jutun pitäisi olla päin vastoin.

Luin erään ei-kansantajuisen selityksen ehkä 12 kertaa ymmärtämättä sitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu