Moottorin asennus sivuun

Itse ymmärsin homman jotenkin siten, että potkurin vääntö kampeaa venettä. Ja jos kone on suoraan kölilinjalla (kuten varmaan 99,9% kaikista perämoottoreista), niin sitten kun mennään lujaa ja kölilinja vedessä on lyhyt, niin ilmiö voimistuu kun samalla moottorin/potkurin aiheuttama kampeaminen on voimakkammillaan, ja asia pitää ohjauksella korjata. Isolla koneella saa varmaan pitää ratista kaksin käsin kovaa kiinni; ainakin jos ei ole hydrauliohjausta.

Koneen asentaminen senttikaupalla kölilinjasta sivuun kompensoi ilmiön siten, että ohjauksella tai edes koneen evällä ei nimenomaan tarvitse korjata mitään, vaan paatti menee suoraan luonnostaan. Ja se vaappuminen yli 50s vauhdeissa jää pois.

Tosin tossa rusetin ketjussa koneet ei ollu mitään uisteluvehkeitä, vaan yli kakssatasia isoja veekuus pirkkoja teräspotkurilla ja nopeuttakin maksimissaan yli kuuskymmentä. Pienemmillä koneilla ja vauhdeilla (alle 30s) ilmiö tuskin tuntuu yhtä voimakkaasti.

Siltikin tuntuisi testaamisen arvoiselta, että kun seuraavan kerran ripustaa konetta veneen perään, niin laittaisi sen vaikkapa puolitoista-kaksi senttiä oikealle. Jos olisi sellainen hissintapainen, jossa voisi konetta liikuttaa hiukan myös sivusuunnassa konetta irrottamatta, niin hommaa olisi helppo testailla.

Omassakin 60hv paatissa (ei trimmilevyjä) ilmiön huomaa. Eli täysillä mentäessä pitää siirtää painoa veneen oikealle puolelle ettei kuljeta vinossa, vaikka hitaassa ajossa mennäänkin suorassa. Tosin tässä omassa esimerkissäni taitaa olla kyse hiukan eri asiasta? Rusetin gurut tietysti selittäisi asian korkeammalla matikalla niin ettei siitä mitään ymmärtäisi.

P. Tärkeä kirjoitti:

Itse ymmärsin homman jotenkin siten, että potkurin vääntö kampeaa venettä. Ja jos kone on suoraan kölilinjalla (kuten varmaan 99,9% kaikista perämoottoreista), niin sitten kun mennään lujaa ja kölilinja vedessä on lyhyt, niin ilmiö voimistuu kun samalla moottorin/potkurin aiheuttama kampeaminen on voimakkammillaan, ja asia pitää ohjauksella korjata. Isolla koneella saa varmaan pitää ratista kaksin käsin kovaa kiinni; ainakin jos ei ole hydrauliohjausta.

Koneen asentaminen senttikaupalla kölilinjasta sivuun kompensoi ilmiön siten, että ohjauksella tai edes koneen evällä ei nimenomaan tarvitse korjata mitään, vaan paatti menee suoraan luonnostaan. Ja se vaappuminen yli 50s vauhdeissa jää pois.

Tosin tossa rusetin ketjussa koneet ei ollu mitään uisteluvehkeitä, vaan yli kakssatasia isoja veekuus pirkkoja teräspotkurilla ja nopeuttakin maksimissaan yli kuuskymmentä. Pienemmillä koneilla ja vauhdeilla (alle 30s) ilmiö tuskin tuntuu yhtä voimakkaasti.

Siltikin tuntuisi testaamisen arvoiselta, että kun seuraavan kerran ripustaa konetta veneen perään, niin laittaisi sen vaikkapa puolitoista-kaksi senttiä oikealle. Jos olisi sellainen hissintapainen, jossa voisi konetta liikuttaa hiukan myös sivusuunnassa konetta irrottamatta, niin hommaa olisi helppo testailla.

Omassakin 60hv paatissa (ei trimmilevyjä) ilmiön huomaa. Eli täysillä mentäessä pitää siirtää painoa veneen oikealle puolelle ettei kuljeta vinossa, vaikka hitaassa ajossa mennäänkin suorassa. Tosin tässä omassa esimerkissäni taitaa olla kyse hiukan eri asiasta? Rusetin gurut tietysti selittäisi asian korkeammalla matikalla niin ettei siitä mitään ymmärtäisi.

Lue lisää

En osaa korkeampaa matikkaa ja tuskin asian ymmärtäminen sitä edellyttääkään.
Kyse on siitä, että potkuri vääntää venettä ja useimmiten myös ohjausta. Ohjauksen vääntöä voidaan kompensoida käännettävällä evällä joka voidaan muotoilla lisäksi siiven muotoon, jolloin sen vaikutus tehostuu. Evän teho on riippuvainen ymmärrettävästi sen ohitse virtaavan veden nopeudesta, joten vaikutus ei ole tasainen koko käytettävällä nopeusalueella.
Jos potkuri onnistuttaisiin sijoittamaan siten, että se olisi suoraan ohjausakselin alla ja kone suorassa vettä kohti, (kumpikaan ei yleensä toteudu) ei potkurin sivulle vetävä vääntökomponentti tuntuisi ohjauksessa. Potkurin venettä kallistava vääntö tuntuisi silti.
Koko potkuria vääntävä momentti tarvitsee vastakomponentin, muuten potkuri ei pyörisi vedessä kovinkaan paljon, vaan sekä potkuri, että tukipiste pyörisivät, tässä tapauksessa siis vene. Helpotetaan ajatuskuviota vielä siten, että kuvitellaan potkurin olevan sijoitettuna suoraan perälaudasta ulos tulevan akselin päähän. Jos potkuri nyt pysäytetään ja mitään vastustavaa voimaa ei ole, pyörii vene ja potkuri pysyy paikallaan.
Sama ilmiö vaikuttaa veneeseen vaikka potkuria onkin siirretty kulmavaihteen ja akselin avulla alemmaksi. Eli potkuriin vaikuttava vääntö kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan.
Tätä vääntöä on vaikea kompensoida pois säädettävällä evällä. Evällä saadaan vain potkurin sivulle vetävä komponentti hallintaan jollain potkurin kohtauskulmalla. Asian voi helposti todeta millä tahansa perämoottorilla koeajamalla koneen trimmi, sähköinen tai puikko, säädettynä ensin toiseen äärilaitaan ja sitten toiseen. Monessa tapauksessa koneen ohjausta vääntävä voima muuttaa suuntaansa näillä äärisäädöillä. Kun sitten lisäksi säädellään kompensointievää voidaa todeta sen mahdollisuuksien rajat vastaavilla trimmisäädöillä. Potkurin venettä kallistavaa voimaa ei saa yhtä helposti tasapainotettua, koska se on riippuvainen pääasiassa potkurinakselin väännöstä. Evällä aiheutetaan ohjaava momentti joka joudutaan korjaamaan veneen ohjauksella. Jos nyt molemmat korjaukset ovat hyvin tasapainossa kulkee vene suorassa ja ohjauksessa ei tunnu vetoa. Tasapainon löytyminen kaikilla nopeuksilla ja trimmikulmilla ei vain ole helppoa, jolloin tilanteeseen voidaan vaikuttaa siirtämällä konetta vähän sivuun tai kallistamalla sitä. Useimmiten näihin temppuihin ei kuitenkaan ole tarvetta, ilmeisesti johtuen tehtaiden ammattitaitoisesta ohjausgeometrian suunnittelusta.
Ongelmathan kasvavat sitä mukaa kun vääntöä tulee lisää, veneen rungon vakavuus heikkenee, mennään ns. normaalilta käyttönopeusalueelta ulos ja tai käytetään erikoispotkureita, joten ymmärretävästi rusetin pääasiallinen aktiiviryhmä törmää näihin ongelmiin, ei vain joskus vaan pääsääntöisesti. Hehän nostavat koneensa niin ylös, että alaosan kompensaatioevä on usein pois vedestä. Toisaalta heidän kannaltaan se onkin vain lisää vastusta aiheuttava ylimääräinen knööli vedessä, joten se todennäköisesti poistetaan turhana.

Vanha jippo kirjoitti:

En osaa korkeampaa matikkaa ja tuskin asian ymmärtäminen sitä edellyttääkään.
Kyse on siitä, että potkuri vääntää venettä ja useimmiten myös ohjausta. Ohjauksen vääntöä voidaan kompensoida käännettävällä evällä joka voidaan muotoilla lisäksi siiven muotoon, jolloin sen vaikutus tehostuu. Evän teho on riippuvainen ymmärrettävästi sen ohitse virtaavan veden nopeudesta, joten vaikutus ei ole tasainen koko käytettävällä nopeusalueella.
Jos potkuri onnistuttaisiin sijoittamaan siten, että se olisi suoraan ohjausakselin alla ja kone suorassa vettä kohti, (kumpikaan ei yleensä toteudu) ei potkurin sivulle vetävä vääntökomponentti tuntuisi ohjauksessa. Potkurin venettä kallistava vääntö tuntuisi silti.
Koko potkuria vääntävä momentti tarvitsee vastakomponentin, muuten potkuri ei pyörisi vedessä kovinkaan paljon, vaan sekä potkuri, että tukipiste pyörisivät, tässä tapauksessa siis vene. Helpotetaan ajatuskuviota vielä siten, että kuvitellaan potkurin olevan sijoitettuna suoraan perälaudasta ulos tulevan akselin päähän. Jos potkuri nyt pysäytetään ja mitään vastustavaa voimaa ei ole, pyörii vene ja potkuri pysyy paikallaan.
Sama ilmiö vaikuttaa veneeseen vaikka potkuria onkin siirretty kulmavaihteen ja akselin avulla alemmaksi. Eli potkuriin vaikuttava vääntö kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan.
Tätä vääntöä on vaikea kompensoida pois säädettävällä evällä. Evällä saadaan vain potkurin sivulle vetävä komponentti hallintaan jollain potkurin kohtauskulmalla. Asian voi helposti todeta millä tahansa perämoottorilla koeajamalla koneen trimmi, sähköinen tai puikko, säädettynä ensin toiseen äärilaitaan ja sitten toiseen. Monessa tapauksessa koneen ohjausta vääntävä voima muuttaa suuntaansa näillä äärisäädöillä. Kun sitten lisäksi säädellään kompensointievää voidaa todeta sen mahdollisuuksien rajat vastaavilla trimmisäädöillä. Potkurin venettä kallistavaa voimaa ei saa yhtä helposti tasapainotettua, koska se on riippuvainen pääasiassa potkurinakselin väännöstä. Evällä aiheutetaan ohjaava momentti joka joudutaan korjaamaan veneen ohjauksella. Jos nyt molemmat korjaukset ovat hyvin tasapainossa kulkee vene suorassa ja ohjauksessa ei tunnu vetoa. Tasapainon löytyminen kaikilla nopeuksilla ja trimmikulmilla ei vain ole helppoa, jolloin tilanteeseen voidaan vaikuttaa siirtämällä konetta vähän sivuun tai kallistamalla sitä. Useimmiten näihin temppuihin ei kuitenkaan ole tarvetta, ilmeisesti johtuen tehtaiden ammattitaitoisesta ohjausgeometrian suunnittelusta.
Ongelmathan kasvavat sitä mukaa kun vääntöä tulee lisää, veneen rungon vakavuus heikkenee, mennään ns. normaalilta käyttönopeusalueelta ulos ja tai käytetään erikoispotkureita, joten ymmärretävästi rusetin pääasiallinen aktiiviryhmä törmää näihin ongelmiin, ei vain joskus vaan pääsääntöisesti. Hehän nostavat koneensa niin ylös, että alaosan kompensaatioevä on usein pois vedestä. Toisaalta heidän kannaltaan se onkin vain lisää vastusta aiheuttava ylimääräinen knööli vedessä, joten se todennäköisesti poistetaan turhana.

Lue lisää

Hyvästä ja havainnollistavasta vastauksesta! Jopa minä uskon ymmärtäneeni asian pointit. Jos tällä foorumilla olisi enemmän tuollaisia vanhoja jippoja, niin eipä muita foorumeita tarvitsisikaan edes selata.

Vaikeaa tietysti kokeilematta sanoa, mutta jos otetaan vaikkapa tuollainen Yamarin 59 tai perusBella 530 Excel, ja laitetaan sen perään viiden tuuman offsetin tuovaan hissiin 115 hv kone, teräspotkuri, ja hiukan koneen nostoa ylös (kavitaatiolevy 6-8 cm kölilinjan yläpuolelle), niin maksaisiko tuossa tapauksessa vaivaa asentaa jo oletuksena kone 1,5 - pari senttiä sivuun?

P. Tärkeä kirjoitti:

Hyvästä ja havainnollistavasta vastauksesta! Jopa minä uskon ymmärtäneeni asian pointit. Jos tällä foorumilla olisi enemmän tuollaisia vanhoja jippoja, niin eipä muita foorumeita tarvitsisikaan edes selata.

Vaikeaa tietysti kokeilematta sanoa, mutta jos otetaan vaikkapa tuollainen Yamarin 59 tai perusBella 530 Excel, ja laitetaan sen perään viiden tuuman offsetin tuovaan hissiin 115 hv kone, teräspotkuri, ja hiukan koneen nostoa ylös (kavitaatiolevy 6-8 cm kölilinjan yläpuolelle), niin maksaisiko tuossa tapauksessa vaivaa asentaa jo oletuksena kone 1,5 - pari senttiä sivuun?

Lue lisää

Jos kone on valmiiksi asennettuna ja korotuskin pystytään tekemään vain pulttien paikkaa kiinnikkeessä siirtämällä, en kyllä lähtisi uusia reikiä perään tekemään ennen kokeilemista vanhassa paikassa. Kun ei mennä cleavereihin ja sen vaatimiin nostoihin, antanee kompensointipala riittävästi mahdollisuuksia hoitaa homma. Jos mielenkiintoa löytyy opiskella ihan käytännössä koneen siirron vaikutuksia, niin mikäpä siinä. Rusetin kavereilla on varmasti kaikenlaista kokemusta koneiden asennuksesta, joten ennen kuin lähdet kokeilemaan, käyppä sillä foorumilla kysäisemässä mielipiteitä. Voit välttyä turhilta yrityksiltä.

Vanha jippo kirjoitti:

Jos kone on valmiiksi asennettuna ja korotuskin pystytään tekemään vain pulttien paikkaa kiinnikkeessä siirtämällä, en kyllä lähtisi uusia reikiä perään tekemään ennen kokeilemista vanhassa paikassa. Kun ei mennä cleavereihin ja sen vaatimiin nostoihin, antanee kompensointipala riittävästi mahdollisuuksia hoitaa homma. Jos mielenkiintoa löytyy opiskella ihan käytännössä koneen siirron vaikutuksia, niin mikäpä siinä. Rusetin kavereilla on varmasti kaikenlaista kokemusta koneiden asennuksesta, joten ennen kuin lähdet kokeilemaan, käyppä sillä foorumilla kysäisemässä mielipiteitä. Voit välttyä turhilta yrityksiltä.

Lue lisää

Sillä kompensaatiolevyllä ei voida kompensoida enää mitään jos ventilaationestolevy (jota virheellisesti kavitaatiolevyksikin kutsutaan) on 5 cm ilmassa. Se kompensaatiolevykin kun on ilmassa tuolloin.

Muutenkin, monet kevyesti sporttiset veneet kulkevat paremmin ilman sitä kompensaatiolevyä. Näiden veneiden potkurit kun sietävät ventilaatiota pääsääntöisesti huonosti. Kun se kompensaatiolevy esimerkiksi plaaniin lähdössö kuitenkin koskee veteen, se usein käynnistää ventilaation ja sitä kautta kavitaation, joka romahduttaa tavanomaisten potkureiden hyötysuhteen.