Raamatusta löytyy selkeästi,että Jeesus sekä kumosi sapatin,eikä itse pitänyt sitä.
Kumosi:john.5/18 Hän,ei ainoastaan kumonnut sapattia,vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä.
Ei pitänyt:John 9/16 "Se mies ei ole Jumalasta,koska hän,ei pidä sapattia".
Adv selitys,että kumottiin vain Juutalaiset säädökset,mutta ei itse päivää.
Ei pidä paikkaansa koska Jeesus teki töitä
sapattina
Kumosi:john.5/18 Hän,ei ainoastaan kumonnut sapattia,vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä.
Ei pitänyt:John 9/16 "Se mies ei ole Jumalasta,koska hän,ei pidä sapattia".
Adv selitys,että kumottiin vain Juutalaiset säädökset,mutta ei itse päivää.
Ei pidä paikkaansa koska Jeesus teki töitä
sapattina
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämäkin asia on täällä monia kertoja jo käsitelty, mutta käsitellään taas.
Sapattikäsky oli ja on yksi Jumalan lain käskyistä, jotka määrittävät synnin ja jotka Jeesus itse jumaluudessaan antoi aikoinaan Moosekselle Siinailla.
Jos Jeesus olisi todella rikkonut tätä tai jotain muuta käskyä ihmisenä ollessaan, olisi hän tehnyt syntiä ja jos hän itse olisi tehnyt syntiä, ei hän olisi ollut enää kesvollinen toteuttamaan lunastustyötä, jonka saattoi toteuttaa vain täysin synnitön jumalallinen Persoona.
Tuo todistus, joka löytyy Joh. 5:18 on vain noiden Jeesuksen vastustajien vääristynyt käsitys.
Yhtä paljon kuin he erehtyivät siinä, että eivät uskoneet hänen olevat todellakin Jumalan vertainen eli Jumala persoonaltaan, niin yhtä paljon he erehtyivät kuvitellessaan hänen rikkoneen Sapattia.
Ei hän sitä rikkonut - hän, joka oli sen jo Luojana asettanut - vaan hän vain paljasti sen siihen alkuperäiseen kirkkauteensa ilon ja vapauden päivänä, jolloin kaiken hyvän tekeminen lähimmäiselle oli todellakin oikein.
Itseasiassa tuon todistuksen esittäjät olivat jo tuossa vaiheessa Saatanan asialla ja suunnittelivat Jeesuksen surmaamista hyvin päättäväisesti.
Jollain saturnuksen päivällä ei ole mitään tekemistä kristinuskon sen paremmin kuin juutalaisuudenkaan kanssa. Sellainen kuuluu vain tuohon saastaiseen ja iljettävään pakanallisuuteen.
""""Jollain saturnuksen päivällä ei ole mitään tekemistä kristinuskon sen paremmin kuin juutalaisuudenkaan kanssa. Sellainen kuuluu vain tuohon saastaiseen ja iljettävään pakanallisuuteen."""
Samoin voisit myöntyä sanomaan myös sunnuntain osalta. Joka ei sekään liity mitenkään saastaiseen ja iljettävään pakanallisuuteen.
Vaan alkukristittyjen muodostuneeseen käytäntöön, johon senaikuisten kirkkoisämme todistavat yhteenääneen saman suuntaisesti.
1. He tunsivat viikon ensimmäisen päivän "Herran päivänä"
2.että viikon ensimmäistä päivää vietettiin kokoontumsi- ja jumalanpalveluspäivänä.
3.että sitä päivää juhlittiin ilopäivänä sen johdosta, että Jeesus oli noussut kuolleista ensimmäisenä päivänä.
4.että viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, hyvin tarkasti eroitettiin juutalaisesta sapatinpäivästä, mm. siten, että viime mainittuina päivänä paastottiin siten avoimesti osoittaen eron juutalaisuuden sapatin ja kristittyjen Herran päivän välillä, sekä ettei kristittyjen tule pyhittää sapattia.
Lepopäivä, viikon seitsemäntenä päivänä - Raamatun mukaan (eli lauantai), on Jumalan asettama ja hänen käskyynsä lukitsema päivä. Hänen pyhittämänsä päivä.
Jos joku ihminen kuvittelee omaavansa sellaisen vallan (on hän sitten kuinka suuri kirkollinen johtaja tahansa), että hänellä on valta muuttaa Jumalan pyhää asetusta, niin hän kyllä erehtyy siinä täydellisesti ja itseasiassa pilkkaa siten Kaikkivaltiasta.
Näin juuri onkin tapahtunut ja Raamattu todistaa siitä seuraavissa kohdin: "Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
6 Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle." Jesaja 24:5,6.
"Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi." Daniel. 7:25
"Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta." Ilm. 13:5 (tuo 42 kk = 3,5 v, joten kuvaa samaa valtaa kuin Dan. 7:25)
Lisäksi Paavali ennusti hänen kuolemansa jälkeen tulevan heidän omasta joukostaan eli jopa seurakunnan sisältä.
"Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa." Ap.t. 20:29, 30.
Nämä Paavalin sanat paljastavat, että vaikka jo 100-luvun lopulla tai seuraavan alussa olisi alettu pitää jumalanpalveluksia sunnuntaisin, niin se ei mitenkään todista sen käytännön raamatullisuudesta vaan inhimillisestä erehtymisestä, koska Jumala ei ole Sanassaan antanut sellaiseen mitään oikeutusta.
Myös katolisen kirkon merkittävä edustaja, kardinaali Gibbons, joka edustaa kirkkokuntaa, mikä omistaa kirkkohistorian vanhimmatkin kirjalliset dokumentit, todistaa seuraavasti: "Voit lukea Raamatun alusta loppuun löytämättä riviäkään sunnuntain pyhittämisestä. Raamattu käskee viettämään lauantaita." The Faith of Our Fathers s. 89.
Kysymykseen, miksi vietetään sunnuntaita lepopäivänä, katolinen kirkko vastaa: "Vietämme sunnuntaita sapatin asemasta, koska katolinen kirkko siirsi lauantain pyhyyden sunnuntaille" The Convert's Catechism of Catholic Docrine, 1957 ed., s. 50.
Muutos tehtiin siis VAIN puutteellisella ja erheellisellä ihmisvallalla, eri ns. kirkkoisien, Rooman keisarin, paavin ja kirkolliskokousten päätöksillä.
Niinpä tässäkin kohden joudumme asettamaan suuren kysymyksen: "Kumpaa me tottelemme enemmän, Jumalaa vai ihmistä?" Minä vastaan omalla kohdallani: minä valitsen totella enemmän Jumalaa kuten Pietarikin valitsi aikoinaan, ks. Ap.t. 4:19.
"12. Ja Luoja puhui Moosekselle sanoen:
13. ”Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Luoja, joka pyhitän teidät.
14. Siis pitäkää sapatti, sillä se on teille pyhä. Joka sen rikkoo, rangaistakoon kuolemalla — jos joku silloin tekee ansiotyötä, se sielu hävitettäköön kansastaan.
15. Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Luojalle pyhitetty. Jos joku tekee ansiotyötä sapatin päivänä, rangaistakoon kuolemalla.
16. Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
17. Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä — sillä kuutena päivänä Luoja teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti.”
2. Moos. 31:12-17
"12. wa yòòmer Yahweh el mòsheh le emòr
13. we attah dabber el bney yìśrael le emòr akh et shabbètòtay tìshmòru kiy ot hìwë beyni wù beyneykhem le dòròteykhem la da'at kiy ani Yahweh mèqaddìshkhem
14. wù shèmartem et ha shabbat kiy qòdesh hìwë lakhem mèchalèleyha mot yumat kiy kòl ha óśeh bahh mèlaakhah we nìkhrètah ha nefesh ha hìwë mì qerev âmmeyha
15. sheshet yamim ye'aśeh mèlaakhah wù ba yom ha shèvi'i shabbat shabbaton qòdesh le Yahweh kòl ha óśeh mèlaakhah be yom ha shabbat mot yumat
16. we shamru bney yìśrael et ha shabbat la âśot et ha shabbat le dòròtam bèrit ôlam
17. beyni wù beyn bney yìśrael ot hìwë le ólam kiy sheshet yamim âśah Yahweh et ha shamayìm we et ha aretz wù ba yom ha shèvi'i shavat wa yìnnafash"
Samma på svenska
Kukaan kuolevainen ei pysty irroittamaan sapattikäskyä Jumalan laista tai muuttamaan sitäkään käskyä piirunkaan vertaa, kuten Jeesus vahvistaa Matt. 5:17, 18.
Ja lisäksi Jeesus todistaa, että Sapatti ON IHMISTÄ VARTEN. Ovatko mielestäsi siis vain juutalaiset ihmisiä??? Ks. Mark. 2:27.
Sapatti kuuluu myös hengelliselle Israelille, jonka muodostavat kaikki Kristukseen uskovat, ks. Room. 2:28, 29 ja 9:6.
Raamattu vahvistaa ehdottomalla varmuudella, että Jumalan laki on voimassa ja tietenkin sapattikäsky sen mukana. Ks. Ilm. 12:17 ja 14:12, joissa on kyse jo ajan lopusta.
Unohditko siitä loppuosan "eikä ihminen sapattia varten" eli et sinäkään ole sapattia varten.
Auttaako tämä ymmärrykseen
Kenkä on jalkaa varten, eikä jalka kenkää varten.
Tämän ymmärtää lapsikin, kuten adventisteilla on tapana sanoa.