Late on naapurimme,on ollut jo kymmeniä vuosia.
Hänen vaimonsa kuolemasta on kymmenisen vuotta.
Late kutsuttiin lääkärin tarkastukseen.
Lääkäri oli havainnut jotain hajamielisyyttä.
Muutaman päivän päästä ilmestyi joku sosiaali ihminen joka puhui ummetja lammet ja lopuksi pyysi
allekirjoituksen johonkin paperiin. Ja Late kun on
lainkuuliainen kansalainen tietysti kirjoitti.
Runsaan viikon päästä tuli kirje jossa ilmoitettiin
että hänelle on määrätty kunnallinen edunvalvoja,
elikä hän on holhouksen alainen.
Meni taas muutama päivä, tuli kaksi naista
jotka taas puhuivat ja lupasivat kaikkea hyvää.
Veivät sen kirjeen, ja Laten sotilaspassin.
Nyt on Latelle selvinnyt että hän ei voi päättää
enää asioistaan, varsinkaan raha-asioista.
Laten asiat ovat olleet hyvällä mallilla tähän
asti kun hänen edesmenneen vaimonsa poika on huolehtinut kaikesta, on ollut kuin oma poika.
Käy usein vaikka asuu toisella paikkakunnalla.
Velipojat käyvät viikoittain kun asuvat samalla
paikkakunnalla. Vaimoni käy vähintäin kaksi kertaa
päivässä, keittää aamukahvit ja puurot, ym.
Nyt ei poika voi enää hoitaa edes Laten kauppa-
asiota koska ei ole oikeutta nostaa rahaa pankista, joka oikeus hänellä ennen oli. Eikä varmasti ole nostanut rahaa itselleen, pankkitili on vaan kasvanut hänen hoidossaan. Ja nyt nämä virkahenkilöt kävelivät hänen ylitseen. Me vaimoni kanssa olemme ikäihmisiä, itse olen jo yli 70.
Meitäkin alkoi pelottaa että koska ovesta astuu joku virkahenkilö ja sanoo että te olette nyt hohouksen alla. Niin että näin meillä täällä tänään.
Hänen vaimonsa kuolemasta on kymmenisen vuotta.
Late kutsuttiin lääkärin tarkastukseen.
Lääkäri oli havainnut jotain hajamielisyyttä.
Muutaman päivän päästä ilmestyi joku sosiaali ihminen joka puhui ummetja lammet ja lopuksi pyysi
allekirjoituksen johonkin paperiin. Ja Late kun on
lainkuuliainen kansalainen tietysti kirjoitti.
Runsaan viikon päästä tuli kirje jossa ilmoitettiin
että hänelle on määrätty kunnallinen edunvalvoja,
elikä hän on holhouksen alainen.
Meni taas muutama päivä, tuli kaksi naista
jotka taas puhuivat ja lupasivat kaikkea hyvää.
Veivät sen kirjeen, ja Laten sotilaspassin.
Nyt on Latelle selvinnyt että hän ei voi päättää
enää asioistaan, varsinkaan raha-asioista.
Laten asiat ovat olleet hyvällä mallilla tähän
asti kun hänen edesmenneen vaimonsa poika on huolehtinut kaikesta, on ollut kuin oma poika.
Käy usein vaikka asuu toisella paikkakunnalla.
Velipojat käyvät viikoittain kun asuvat samalla
paikkakunnalla. Vaimoni käy vähintäin kaksi kertaa
päivässä, keittää aamukahvit ja puurot, ym.
Nyt ei poika voi enää hoitaa edes Laten kauppa-
asiota koska ei ole oikeutta nostaa rahaa pankista, joka oikeus hänellä ennen oli. Eikä varmasti ole nostanut rahaa itselleen, pankkitili on vaan kasvanut hänen hoidossaan. Ja nyt nämä virkahenkilöt kävelivät hänen ylitseen. Me vaimoni kanssa olemme ikäihmisiä, itse olen jo yli 70.
Meitäkin alkoi pelottaa että koska ovesta astuu joku virkahenkilö ja sanoo että te olette nyt hohouksen alla. Niin että näin meillä täällä tänään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jollakin taas aikaa pelleillä ... mutta älä veli hyvä välitä, ei Laten tilanne ole ollenkaan niin huolestuttava. Jos hän on omakätisesti valtakirjat kirjoittanut, hän voi aivan yhtä omakätisesti ne perua. Jos taas ihan vakavissaan ollaan jotakuta holhoukseen laittamassa = määräämässä edunvalvojaa, niin ei se ihan noin käy, että sosiaali-ihminen puhuu ummet ja lammet. Se on kuule naapuri, maistraatti, joka päättää tällaiset asiat, ei sosiaalitoimisto.
..Niin pääsevät katsomaan tosi likeltä haulikonpiippua!
Maistraatin tädit yrittävät kukkoilla edunvalvojalle, vaikka päämies on itse hakenut nimeämänsä edunvalvojan eikä hänen toimivaltaa ole rajoitettu. Eivät meinaa sallia päämiehen käyttää rahojaan itse, vaan vaativat edunvalvojalta tilitystä siitä, onko kaupasta tuotu halpaa vai parempaa kahvia jne. Onneksi edunvalvojaksi tuli henkilö, jolla on kanttia pannna viranomaisille hanttiin ja antaa papan hurvitella halujensa mukaan. Katsotaan vain, ettei siipivekkoja tule apajille.