…ja vähän muustakin, ja varsinkin Ahon ja Lipposen hallitusten tekemisistä niiden suhteen heräsi keskustelua Sonnimiehen avaamassa ketjussa, joka näkyy poistetun sillä aikana, kun kirjoitin vastinetta eräälle minun puheisiini viitanneelle. Miksiköhän se on poistettu? Oli mielestäni Sonnimiehen paras esitys kautta aikojen.
Täytyy nyt laittaa se esille omana avauksenaan, vaikka niin ei ollut tarkoitukseni. Poistakoon ylläpito, jos on sitä mieltä, että ei kuulu kepusaitille. Mielestäni täällä kyllä nytkin on paljon enemmän tänne selvästi huonommin kuuluvaa asiaa.
Tuo vastineen antaja viittasi Oiva Härkösen tänne usein tuomiin Ahon hallituksen saavutuksista kertoviin ”käppyröihin”, joissa minä olen aina osoittanut Oivan tulkinnat virheellisiksi. En palaa nyt niihin, vaan otan esille vain tuon eläkeläisten aseman, jossa eräs vastineen antaja kertoi täyttä puppua tuossa poistetussa ketjussa. Eli että kaikki huononnukset olisivat muka tapahtuneet vasta Lipposen hallitusten aikana.
Lipposen ensimmäinen hallitus todellakin otti eläkkeiden vuotuisissa korotuksissa vuonna 1996 käyttöön ns. taitetun indeksin (palkkaindeksin vaikutus 20 %, elinkustannusindeksin 80 %), ja se todellakin takaa sen, että eläkkeet nousevat huonommin kuin palkat. Aikaisemmin oli käytössä ns. puoliväli-indeksi (palkkaindeksistä ja elinkustannusindeksistä kummastakin 50 %). Kokoomus ainoana puolueena otti jo vuosikokouksensa perusteella tavoitteeksi palauttaa puoliväli-indeksi jälleen käyttöön. Nythän näkyy muidenkin puolueiden eräät edustajat esittäneet samaa vaalitäkynään..
Sonnimiehelle vastatessani muistini teki pienen tepposen niistä vuosista, jolloin eläkkeitä ei korotettu lainkaan, kun mainitsin vuosien olleen 1991, -92 ja -93. . Itse asiassa tapahtui siten, kuin kerron tuossa kirjoituksessani, jonka linkitän alle:
>> Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysy-väisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994
Täytyy nyt laittaa se esille omana avauksenaan, vaikka niin ei ollut tarkoitukseni. Poistakoon ylläpito, jos on sitä mieltä, että ei kuulu kepusaitille. Mielestäni täällä kyllä nytkin on paljon enemmän tänne selvästi huonommin kuuluvaa asiaa.
Tuo vastineen antaja viittasi Oiva Härkösen tänne usein tuomiin Ahon hallituksen saavutuksista kertoviin ”käppyröihin”, joissa minä olen aina osoittanut Oivan tulkinnat virheellisiksi. En palaa nyt niihin, vaan otan esille vain tuon eläkeläisten aseman, jossa eräs vastineen antaja kertoi täyttä puppua tuossa poistetussa ketjussa. Eli että kaikki huononnukset olisivat muka tapahtuneet vasta Lipposen hallitusten aikana.
Lipposen ensimmäinen hallitus todellakin otti eläkkeiden vuotuisissa korotuksissa vuonna 1996 käyttöön ns. taitetun indeksin (palkkaindeksin vaikutus 20 %, elinkustannusindeksin 80 %), ja se todellakin takaa sen, että eläkkeet nousevat huonommin kuin palkat. Aikaisemmin oli käytössä ns. puoliväli-indeksi (palkkaindeksistä ja elinkustannusindeksistä kummastakin 50 %). Kokoomus ainoana puolueena otti jo vuosikokouksensa perusteella tavoitteeksi palauttaa puoliväli-indeksi jälleen käyttöön. Nythän näkyy muidenkin puolueiden eräät edustajat esittäneet samaa vaalitäkynään..
Sonnimiehelle vastatessani muistini teki pienen tepposen niistä vuosista, jolloin eläkkeitä ei korotettu lainkaan, kun mainitsin vuosien olleen 1991, -92 ja -93. . Itse asiassa tapahtui siten, kuin kerron tuossa kirjoituksessani, jonka linkitän alle:
>> Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysy-väisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitenkähän oikein tulisi suhtautua henkilöön joka on vaatimassa lisää eläkkeitä toisten taskuista. Törkeintä on se, että me veronmaksajat olemme kustantantaneet virkamiehen elintason ja sitten vielä pitäisi ylisuuria eläkkeitä noille maksella.
Miksi olet sinäkin harmaahyeena toisten taskuille tulossa? Mene ja valita eläkekassaan jonka niitä eläkkeitä pitäisi maksaa eikä meidän työssäkäyvien ylisuurilla vakuutusmaksuilla.
Olen vaikka kuinkan monta kertaa sanonut, että en ole tuossa liikkeellä omassa asiassani. Minulla on kyllä edelleen hyvät eläkkeet - eläke korkeimmasta mahdollisesta toimiupseeripalkasta ja 50 % täydestä eläkkeestä siviilitehtävästä, jossa palkka oli vielä korkeampi - mutta minulla on sosiaalista omaatuntoa ja oikeudenmukaisuuden tajua.
Niitä haluisin myös päättäjien osoittavan, ja siksi noita tuon esille. Olemme tuoneet niitä esille myös päättäjille itselleen ja tätä tärkeämmillä foorumeilla. Emme ole mitään "keriksiä", että uskoisimme pystyvämme vaikuttamaan asioihin vain täällä niistä vaahtoamalla.
käyttämästäsi http://www.iltalehti.fi/uutiset/200702135739081_uu.shtml
Se näköjään aiheuttaa tanakkaa jäykkyyttä korvien väliin.
poisti myös pohjaosan, joka maksettiin kaikille eläkkeensaajille.
Se on ihan se ja sama korotettiinko Ahon aikana eläkkeitä tai ei. Mitä tuommoisilla parin euron korotuksilla on merkitystä?
Siis yhdentekevää, korotettiinko eläkkeitä kolmena vuonna vai ei! Miksi sitten palkkoja tuolloinkin korotettiin? Bruttopalkat nousivat tuona aikana niin, että keskimääräinen palkka oli vuoden 1995 alussa liki 10 % korkeampi kuin vuonna 1990, kun bruttoeläke oli samana aikana noussut vain 2-3 %.
Ja kun samana aikana eläkeläisten asemaa heikennettiin monin muin toimenpitein, niin vuoden 1995 nettoeläke oli pienempi kuin vuoden 1990 nettoeläke.
Tässä noita eräitä avaukseni liitekirjoituksessa esitettyjä eläkeläisten aseman heikennyksiä Ahon hallituksen aikana:
>> Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 %:sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (palautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).
Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
näitä Lipposen leikkauksia. Minä vertasinkin näitä korotuksia pohjaosan poistoon taitettuun indeksiin ym pienennyksiin.(ainkin niin tarkoitin,-ymmärrys?)
Näihin verrattuna pari euroa sinne tai tänne, ei paljon eläkeläisen taskussa kuumota.
Tyhmempi kuin luulinkaan.
Nyt täytyy panna itsensä likoon, eli osoittaa omalla eläkkeellään, mitä tuo kehitys merkitsi. Minulla on yhteenvedot veroilmoituksistani vuosilta 1964-2004 (sen jälkeen en ole enää viitsinyt niitä tehdä). Niistä otan Esko Ahon hallituksen aikana tapahtuneen kehityksen, eli tilanteeni sen hallituksen ensimmäiseltä ja viimeiseltä vuodelta:
Sotilaseläkkeeni brutto vuonna 1991 oli 9109 mk, vero siitä 1848 mk (20,3 %) joten nettoeläkkeekseni jäi 7261 mk.
Bruttoeläkkeeni v. 1994 oli 9418 mk, vero siitä 2831 mk (30 %), joten nettoeläkkeekseni jäi 6587 mk. Eli 674 mk vähemmän kuin vuonna 1991.
Kuten jo aikaisemmin kerroin, nettoeläkkeeni saavutti vuoden 1991 tason vasta vuonna 2000. Pientä sen nousu on ollut sen jälkeenkin, kiitos kaikkien niiden vähennysten, joita silloin tehtiin, kuten myös Lipposen hallitusten aikana tapahtuneiden, joilla kuitenkin on ollut paljon pienempi vaikutus.
Minähän sain kaikkina noina vuosina myös varsin hyvää palkkaa toimestani Valiolla, ja siitä enimmillään pidätettiin veroa 55 % johtuen siitä, että eläkkeeni käsiteltiin koko ajan erikseen, eli sen vero oli sen suuruinen kuin se olisi ollut, vaikka minulla ei olisi muita tuloja ollutkaan. Joten palkkani ei vaikuttanut edellä kuvaamiini lukuihin, jotka OVAT VARMASTI TOTTA!
Minullahan on tuossa väärät vuodet Esko Ahon hallituksen alku- ja loppuvuotena. Korjataan tilanne nyt oikeaksi, joskaan se ei sen paremmaksi muutu:
Bruttoeläkkeeni v. 1992 oli 9385 mk, josta maksoin veroa 2127 mk (22,7 %), joten nettoeläkkeekseni jäi 7258 mk. Jo hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Bruttoeläkkeeni v. 1996 oli 9649 mk, josta maksoin veroa 3039 mk (31,5 %), joten nettoeläkkeekseni jäi 6610 mk eli 648 mk vähemmän kuin vuonna 1992. Ja 651 mk vähemmän kuin Holkerin hallituksen viimeisenä vuonna.
Lisähuomautuksena sanottakoon, että vuoden 1998 jälkeen en olisi voinut tuollaisia vertailuja tehdäkään, koska 1.7.1998 jälkeen minulla ei ole enää ollut palkkatuloja, vaan molemmat eläkkeeni (sotilaseläke ja Valion eläke) on käsitelty yhtenä "könttänä". Veroprosenttini siitä oli viime vuonna 35,5. Tälle vuodelle sitä ei ole vielä vahvistettu, mutta ei kai se ainakaan pienempi ole.
Sinulla tosiaankin meni puurot ja vellit sekaisin.