Välikysymyksessä

ei puhu viinasta.


"Kansan Lehti oli selkeästi kieltolakia puolustava, olihan sosiaalidemokraattinen puolue ns. kieltolakipuolue. Lehden sivuilla kieltolain vastustajien väitteet tuomittiin yksinkertaisesti valheiksi. 15.12. julkaistussa kirjeessä vedottiin kansalaisia taisteluun kieltolain puolesta. Kirjoituksessa rinnastettiin väkijuomien salliminen orjuuden ja murhan hyväksymiseen sekä torjuttiin mahdollisen väkijuomaverotuksen kansantaloutta parantava vaikutus. "Ei ole sitä ihmettä milloinkaan nähty, että kansa viinaa juomalla voisi hankkia itselleen rikkautta." Kirjeen olivat allekirjoittaneet mm. Kieltolakiliitto sekä Raittiuslautakuntain Keskuslautakunta."

1908 Koska viralliset tilastot osoittavat suomalaisten juovan alkoholia vähiten koko Euroopassa, kieltolakia pönkittämään kehitetään myytti suomalaisesta viinapäästä. Sen mukaan suomalainen aiheuttaa alkoholinkäytöllään poikkeuksellisen suuret haitat.

Kun muiden maiden raittiusväki ihasteli Suomen alkoholitilannetta – raittiusjärjestöjen tilastot osoittivat suomalaisten juovan vähiten Euroopassa! – kieltolain kannattajat puolustautuivat Louhivuoren sanoin: ”Totta on, että Suomessa juodaan muihin maihin verrattuna vähän. Mutta silti näkee meillä enemmän juopuneita kuin muualla, koska suomalaiset vähänkin juovuttuaan käyttäytyvät niin perin törkeästi ja raa’asti.”



Peltosen mukaan viinapää-myytti demonisoi suomalaiset ja nimenomaan suomalaiset miehet. Pian viinapää myös tieteellistettiin. Jotkut pitivät sitä kulttuurisena ominaisuutena: suomalainen juomakulttuuri oli barbaarista verrattuna vanhojen eurooppalaisten sivistyskansojen juomatapoihin. Toiset selittivät ”suomalaisia juomatapoja” kansanluonteella, joka periytyi biologisena ominaisuutena sukupolvelta toiselle.



Alkoholi ja rikollisuus oli yhdistetty tutkimuksissa jo 1800-luvun lopulla. Perusteluksi suomalaiselle viinapäälle kävivät juopumuspidätykset, joita oli tehty vuoden 1733 juoppousasetuksesta lähtien.



– Juopumuspidätysten valtavaa määrää kaupungeissa pidettiin osoituksena siitä, että pienikin määrä alkoholia aiheutti Suomessa suuria ongelmia. Vastaavaa ongelmaa ei tietenkään ollut niissä maissa, joissa juopuneita ei rangaistu vaan autettiin, Peltonen sanoo.

Viina-alehan maksatettiin eläkeläisten kukkarosta ja samoin, jos viinan hintaa nostetaan politiikot pelkäävät, että eläkeläisille voi tulla jokunen sentti. Viinan hinnan nousuhan vaikuttaa eläkkeiden laskentaperusteena olevaan indeksiin. Niin kuin tiedämme politiikot eivät ole eläkeläisten ystäviä.