http://www.youtube.com/watch?v=SfLC-P4gWNA
Ruotsi armeija kieltäytyi sodan jälkeen palauttamasta paria tuhatta saksalaista, virolaista ja latvialaista Venäläisille. Ruotsin poliisit suorittivat likaisen työn. Osa palautettavista yritti jopa itsemurhaa.
Suomessa taisi olla sama juttu: palautuskuljetusten valvonta taisi tosin Suomessa olla käytännössä olematonta?
Mikä oli näiden palautettujen kohtalo? Yksikään ei ole tainnut palata takaisin kertomaan?
Ruotsi armeija kieltäytyi sodan jälkeen palauttamasta paria tuhatta saksalaista, virolaista ja latvialaista Venäläisille. Ruotsin poliisit suorittivat likaisen työn. Osa palautettavista yritti jopa itsemurhaa.
Suomessa taisi olla sama juttu: palautuskuljetusten valvonta taisi tosin Suomessa olla käytännössä olematonta?
Mikä oli näiden palautettujen kohtalo? Yksikään ei ole tainnut palata takaisin kertomaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikki inkeriläiset ja Heimopataljoonan jäsenet vietiin kyllä Siperiaan mutta ei heitä tapettu.
Suomessa asuu tänä päivänäkin vanhuksia, jotka olivat aikanaan mukana paluukuljetuksissa ja Siperiassa.
Ihmisiä ilmiannettiin ja palautettiin ihan 80-luvulle asti.Niin ja Viron pankin kullankin ne ruotsalaiset antoivat venäläisille.Viron pankin kullat oli Englannissa ja Ruotsissa sodan aikana.
Loppuun ehdotukset elokuvan tunnussäveleksi!
http://www.punatahdet.com/
*Käpykuartiin*
Kutsut myökin suatiin
Mänkee äijät kuartiin
Kaekki kyläkoululle
Kiire meinas tulla
serkuilla ja mulla
Piiloon uuninpankolle
Kun alako talvisota
pystyyn pantiin kota
Hernepurkit säilöttiin
Säkkiin suolalihhaa
Koerat nuuski pihhaa
Nyt mennään äijät lipettiin
Käpykuartiin!
Myö ee käyvä sotimaan
Käpykuartiin!
Eestä porvarin isänmaan
Käpykuartiin!
Nyt mennään metsään tutimaan
Käpykuartiin! Käpykuartiin!
Käpykuartiin!
Korsun korsun kaevamme
Käpykuartiin!
Pidot sinne laitamme
Käpykuartiin!
Ee tuo kettään haetanne
Käpykuartiin! Käpykuartiin!
Rauhaa vuan! Rauhaa vuan! Rauhaa vuan tuas piälle muan!
Radiosta kuultiin
Valheeks ensin luultiin
Läks Puasilinna Moskovaan
Eukot heti vuati
Meitä kotikuartiin
Hellapuita pilkkomaan
Kottiin myö ee tulla
Vaesto sannoo mulla
Käy sakemanni sotimaan Natsi-Aatun kanssa
Mannerheimi valssaa
Uralia valtaamaan
Käpykuartiin...
Rauhaa vuan...
Käpykuartiin...
--
Tästä saataisiin siihen Åken elokuvaan hiton hieno tunnussävel aika pienellä manipulaatiolla! Kukas arvaa mikä pannaan sen 5. prikaatin paikalle? Ja tietysti ne paikannimet pitää ajantasaistaa samoin kuin ottelevat osapuoletkin!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000016747505
No minäpä tein sen!
Rumbala ála JR13/II
(Alkuperäinen versio: Arja "Arkunpäältä näkee kauas" Saijonmaa / san. Antero Byman)
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
On vihollisena meillä
Rumbala, Rumbala, Rumbala
On vihollisena meillä
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Merenkurkun suuret aallot, ai Manuela, ai Manuela
Merenkurkun suuret aallot, ai Manuela, ai Manuela
Talin rintamalla
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Talin rintamalla Rumbala, Rumbala, Rumbala
Puuttuu meiltä rohkeutta, puuttuu tahto, ai Manuela
Puuttuu meiltä rohkeutta, puuttuu tahto, ai Manuela
Pian vie tiemme Suomenmaasta
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Pian vie tiemme Suomenmaasta Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uusille palkisille, ai Manuela, ai Manuela
Uusille palkisille, ai Manuela, ai Manuela
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
--
Minä olin soutajan poika....
Minä istuin laiturin päähän,
jäin ihmettä katselemaan.
Vene kaunis kuin soutajan luusta tehty,
yllytti moottoreitaan.
Minä ihailin villiä voimaa,
minä nöyristä lapsista nöyrin.
Ja kun moottorit ampuivat sankarit matkaan,
jäin seuraavaa odottamaan.
Minä olin soutajan poika,
lähes sankari siis itsekin.
Vielä soutaisin pitemmälle kuin muut,
vielä isäänikin paremmin.
Minä nukahdin veneiden varjoon,
unen kerosiininkatkuisen näin:
Minä näin soutajan huimapäisen ja varman
syöksyvän eteenpäin.
Eteenpäin, läpi aaltojen peiton,
kohti veneilyn historiaa.
Airon siivillä kuohui jo auringonkulta,
kun se irtosi otteesta maan.
Minä olin soutajan poika....
Pohjanlahden aavoilla tuulee
niin kuin ulapalla autiomaan.
Ja laiturin päässä on Uumajaan reitti,
ovi miltei mahdottomaan
Minä olin soutajan poika...
--
Oi, kallis Itämaa
Oi, kallis Itämaa,
sun koskiesi kuohuja,
honkiesi huminaa suo mun kunnella,
kunnes hetki lähdön lyö!
Ei toista armaampaa voi maailmasta löytää
kuin tämä rikas ruotsinmaa,
jonka kauniiks on kasvatellut
taattojemme työ.
Oi, Suomi synnyinmaa,
suo helmallas sun poikasi
onnellisena nukahtaa,
kun hän henkensä halvan
täältä soutanut on!
Ei muuta kunniaa kuin
kuulla airoissansa
sun vettehesi loiskintaa,
kun sä antanut olet hänet viimein karkuhun.
--
VETERAANIN ILTASOUTU:
Rannalle Närpiön lahden
aurinko laskenut on.
Gustav jo söi iltapuuron,
taakka jo laskettu on.
Taattoa muista sa silloin,
askel jo uupunut on,
lapset ja lastemme lapset,
teidän nyt vuoronne on.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
Aallot löi pohjassa hiljaa,
tummana kaipuuta soi.
Aika on korjannut vitjan,
matka jo soudettu on.
Ammoin me marssimme kahden,
tulta löi taivas ja maa.
Rannoilta Närpiön lahden,
kelle nyt kertoa saa.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
Laineissa Närpiön lahti,
kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
konsa on koittava koi.
Ylväänä Närpiön heimo
tuskansa kantanut on.
Sveamamma suojaansa sulkee,
karkurit piilossa on.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!
--
Ruotsiin kun tiemme myt toi,
missä juomalaulut korvissa soi,
emme tienneet kun läksimme silloin,
että Ruotsissa pakoilla voi.
Elo tää Ruotsin rannalla on
meille käskynä vain kohtalon,
ja kenties matkamme määrä
Ruotsin melskeeseen kadota on.
Suomi kun Ruotsiksi vaihtui jo,
tuli ajateluun pien tuokio,
Emme tieneet kun soudimme silloin,
että joskus palataan pois.
Minä Suomea taas muistelin,
kuinka puskissa siel kyykistelin,
Täällä Uumajan huomassa,
jåran kotia tullut on jo.
--
MUNSALAN MARSSI
(menolippu)
Katson taakse päin ja linja sinne jää.
Sydän jyskyttää, enkä vitjaa nää, en mä enää,
mulla Munsalaan menolippu on.
Veneen ostin vain, tapinkin mä sain,
Yhä soudan vain, päättyykö se lain,
mulla Uumajaan menolippu on.
Mun pakko karata ol Ruotsihin,
En turvautunut mä edes luotsihin,
On aivan sama minne kiirehdin,
mulla Uumajaan menolippu on.
Kertosäe joka väliin:
Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene mulla Uumajaan menolippu on.
--
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämää *Vilppulan urhojen muistolle* vähän muunnettuna:
Etulinjan eessä on valppaana kansa,
mi aina on vaatinut vapauttansa...
Vannoivat näin pojat "urheat" siellä:
Maasta pois vaikka menköhön henki,
jo soutaneet on niin isäntä kuin renki.
Kunnia soutaa on vapauden tiellä,
Tää Ihantala on murtumaton.
Se Ihantala on koetettu taakse jättää:
painettu on päin ihanaa länttä,
kaikki, mi jaksoi airoja käyttää,
ja pidetään vasta, nyt sekä aina,
kurjuuden ies meitä koskaan ei paina.
Taistossa juosten sen tahdomme näyttää.
Tää vala on murtumaton.
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kaunein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan.