puuston määrän arviointi

ympäristökeskus olisi halunnut tulla nyt arvioimaan metsäni arvon.paksun lumen ja lyhyen päivän aikaan,minä sanoin että tulkaa toukokuussa.kuinka luotettavia ympäristökeskuksen mittaukset ovat?
112593
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Silmävaraisen metsänarvioinnin virhemarginaali on +-25%. Tämä silloin, kun arviointia tekee kokenut ammattimies.Ennen hakkuukoneiden kuutiointi oli käytössä pystymittaus (PMP = pystymittaus/palkanlaskenta). Tässä mittausmenetelmässä jokaisesta rungosta mitattiin läpimitta ja ns. koepuista lisäksi rungon kapeneminen ja pituus. Kuitenkin tälläkin menetelmällä syntyi usein yli 10% virheitä.
Eli kyllä se pystyssä olevan puun määrän arviointi ja mittaus on todella vaikeaa.
Ympäristökeskuksellakin näitä arvionteja tekevät alan ammattilaiset, tuskipa heidän arvionsa poikkeavat muiden alan toimijoiden arvioista

Äänestä
  • Itse pystymittaus leimikoita tein noin 10v virhe markinaalisi ehdottomasti ylä kantissa?
    Poikkeuksen tekee koivutukki, jossa vaikea arvioida tukkiosuus piilevän lahon takia.
    Myös koe puu otantaa kahden tyyppistä, määräala otanta relaskooppi otanta, tai sitten juokseva luku joka kymmenes, kahdeskymmenes jne... tietysti ylisuuret kaikki.
    Metsäkeskuksen tarkastuksessa päästiin noin 2-3% virhe markinaaliin mikä oli hyvä, joten kaipaan hieman lisää perusteluja väittämääsi 10% haarukkaan.

    Äänestä

  • renkinä kirjoitti:

    Itse pystymittaus leimikoita tein noin 10v virhe markinaalisi ehdottomasti ylä kantissa?
    Poikkeuksen tekee koivutukki, jossa vaikea arvioida tukkiosuus piilevän lahon takia.
    Myös koe puu otantaa kahden tyyppistä, määräala otanta relaskooppi otanta, tai sitten juokseva luku joka kymmenes, kahdeskymmenes jne... tietysti ylisuuret kaikki.
    Metsäkeskuksen tarkastuksessa päästiin noin 2-3% virhe markinaaliin mikä oli hyvä, joten kaipaan hieman lisää perusteluja väittämääsi 10% haarukkaan.

    Metsäopistossa tekemäni ns.lopputyön aiheena oli pystymittauksen tarkkuus kolmen metsäkeskuksen alueella. Pyysin tiedot alueella toimivalta PMP-tarkastusmittausryhmän johtajalta. Häneltä saamieni raporttien mukaan yli 10% virheitäkin esiintyi, toki ne olivat harvinaisia.
    Suurin syy virheisiin oli mittaajien huolimaton työ tai ammattitaidon puute. Menetelmä sinänsä oli tarkka

    Äänestä

  • Metsäinssi kirjoitti:

    Metsäopistossa tekemäni ns.lopputyön aiheena oli pystymittauksen tarkkuus kolmen metsäkeskuksen alueella. Pyysin tiedot alueella toimivalta PMP-tarkastusmittausryhmän johtajalta. Häneltä saamieni raporttien mukaan yli 10% virheitäkin esiintyi, toki ne olivat harvinaisia.
    Suurin syy virheisiin oli mittaajien huolimaton työ tai ammattitaidon puute. Menetelmä sinänsä oli tarkka

    Kaikkein tärkein työ mittauksen onnistumiseen oli kattava otanta koe puista, koe puu linjat komppansi ajolla ja askelmitalla ei välttämättä tarkemmasta päästä mutta maalais järjen käyttö oli sallittua, ettet tehnyt koe alaa keskelle vanhaa ajouraa tai lepikkoon vaan siihen puuston pääryhmään.
    Taulokoitten kehityttyä jätettiin pois kapenemisen otto, josta tosin oli kaverit mielissään, ei tarvinnut kuuden metrin haahkia kantaa!

    Äänestä

  • renkinä kirjoitti:

    Kaikkein tärkein työ mittauksen onnistumiseen oli kattava otanta koe puista, koe puu linjat komppansi ajolla ja askelmitalla ei välttämättä tarkemmasta päästä mutta maalais järjen käyttö oli sallittua, ettet tehnyt koe alaa keskelle vanhaa ajouraa tai lepikkoon vaan siihen puuston pääryhmään.
    Taulokoitten kehityttyä jätettiin pois kapenemisen otto, josta tosin oli kaverit mielissään, ei tarvinnut kuuden metrin haahkia kantaa!

    Näinhän se meni, loppuaikoina tuli tosiaan se kahden tunnuksen pystymitta, kapenemista ei enää mitattu.Olin jonkin aikaa mukana pystymittaryhmässä ja mukavaa hommaa se oli, siihen aikaan ehti vielä metsässä tehdä nuotionkin ruokatauolla. Olis saanut jäädä konemitta ( ja mototkin ) keksimättä

    Äänestä

  • Metsäinssi kirjoitti:

    Näinhän se meni, loppuaikoina tuli tosiaan se kahden tunnuksen pystymitta, kapenemista ei enää mitattu.Olin jonkin aikaa mukana pystymittaryhmässä ja mukavaa hommaa se oli, siihen aikaan ehti vielä metsässä tehdä nuotionkin ruokatauolla. Olis saanut jäädä konemitta ( ja mototkin ) keksimättä

    Tosiaan kaiholla muistelen aikaa, oli mukava työ porukka juttua riitti kukaan ei ollut tressaantunut, ainakaan työhönsä, talvella tulilla makkaran paisto, kesällä pelattiin ruokatunnilla korttia, välillä luppo aikana muulloinkin, tunnustan;)
    Ei salaisuus olin Yhtyneitten palveluksessa, pohjoishäme, eteläinen keskisuomi sektorilla.

    Äänestä

  • renkinä kirjoitti:

    Itse pystymittaus leimikoita tein noin 10v virhe markinaalisi ehdottomasti ylä kantissa?
    Poikkeuksen tekee koivutukki, jossa vaikea arvioida tukkiosuus piilevän lahon takia.
    Myös koe puu otantaa kahden tyyppistä, määräala otanta relaskooppi otanta, tai sitten juokseva luku joka kymmenes, kahdeskymmenes jne... tietysti ylisuuret kaikki.
    Metsäkeskuksen tarkastuksessa päästiin noin 2-3% virhe markinaaliin mikä oli hyvä, joten kaipaan hieman lisää perusteluja väittämääsi 10% haarukkaan.

    Eikö se pystymittaus lopetettu juuri epätarkkuuden vuoksi.Ja oli vielä tuhottoman kallis.

    Äänestä

  • old_profile_26642 kirjoitti:

    Eikö se pystymittaus lopetettu juuri epätarkkuuden vuoksi.Ja oli vielä tuhottoman kallis.

    Hakkuukoneella tapahtuva kuutionti teki pystymittauksen tarpeettomaksi. Olihan menetelmä myös kallis ja ongelmana oli mm. tukkiosuuden määrittäminen.
    Mittausmenetelmän vika ei ollut se, että mittauksesta vastaavat toimijat käyttivät usein puutteellisesti koulutettua henkilöstöä. Tästä johtuen syntyi joskus isojakin virheitä.
    Toki näitä virheitä syntyy myös muilla mittausmenetelmillä. Ojan päälle kasatun, huonosti tehdyn kuitupinon mittauksessa saattaa tulla isokin virhe, varsinkin jos lunta on paljon.
    Hakkuukoneen mittausta tarkistettaessa ei ole kovinkaan harvinaista että ainakin jokin puutavaralaji heittää rutkasti yli lain salliman
    +-4% eron

    Äänestä

haluavat tulla mittaamaan? suosittelen mk edustajaa jolloin tulos molemmille osapuolille paras ja tasapuolinen

Äänestä

Sinänsä arviointiajankohdalla ei ole väliä tekeekö sen talvella vai kesällä, mutta kannattaa käyttää esimerkiksi oman metsänhoitoyhdistyksen neuvojaasi paikanpäällä kun olet ympäristökeskuksen arvion puustosta saanut. Ympäristökeskuksellakin on määrärahansa minkä puitteissa toimivat, eivätkä varmasti ainakaan yläkanttiin puustoa arvioi jos kyseessä on luonnonarvokauppaan liittyvä rauhoitushanke.

Äänestä

käyttää ketä tahansa mutta toisaalta en jaksa uskoa että ympäristökeskuksen toimihenkilöllä
on minkäänlaista tarvetta laittaa arvioita alakanttiin, se ei toimi silleen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nimetön kirjoitti:

ympäristökeskus olisi halunnut tulla nyt arvioimaan metsäni arvon.paksun lumen ja lyhyen päivän aikaan,minä sanoin että tulkaa toukokuussa.kuinka luotettavia ympäristökeskuksen mittaukset ovat?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu