Ainakin täällä feminismipalstalla monet miehet pitävät feminismiä natsismiin tai sovinismiin verrattavana sortajaliikkeenä. Käytännön esimerkkejä sortotoimista ei tosin juuri osata antaa, lähinnä kait se on jäänyt kiintiöihin, aborttiin ja vain miehille pakolliseen armeijaan. Mielestäni tällainen "näyttö" ei vielä riitä, sillä armeija ei ole ollut pakollinen naisille ennen feminismiäkään, kiintiöiden ideana yleensä on valita nainen kahdesta yhtä pätevästä, ei huonompaa naista vain sukupuolen perusteella (ja näinkin vain harvoilla aloilla), ja miehillä on kyllä usein käytännössä valta pakottaa nainen tekemään abortti. Eikä näistä esimerkeistä mielestäni vielä mitään voida pitää sortona. Pätevä mies pääsee edelleen duuniin kuin duuniin, viisas mies ei hanki itselleen lapsia joiden elämää sitten vastentahtoisesti täytyy kustantaa, ja miehellekin on kyllä armeijan lisäksi sivari vaihtoehtona (lisäksi äitiys vienee naissukupuolelta moninkertaisesti enemmän aikaa kuin armeija miessukupuolelta). Onko mitään OIKEATA näyttöä siitä kuinka feministit sortavat miehiä?
Millä tavalla feminismi on miesten sortoa?
Sirpa
722240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Feminismi sellaisina periaatteina kun se tuodaan esiin feministien taholta, ei ole miesten sortoa, mutta jotkut feministit estävät miehiä näkemästä tätä ideologiaa sillä, että korostavat itseään feminismin kautta. Itsetehostus on tehokas tapa siirtää huomio pois itse asiasta, ja yleistäminen miesten puolelta yhtä tehokas tapa nähdä kaikki feministit uhmaikäisinä. Kummallakin on opittavaa. Jos persoona korostuu, niin siihen myös keskitytään, ja asiat jäävät enemmän tai vähemmän taka-alalle. Tee pieni ajatuskoe. Asetu miehen asemaan ja kuvittele voisitko kuunnella tosissasi mitä esim. sellaisella naisella on sanottavaa, joka kirjoittaa nimimerkillä "äärifeministi"? Ihan rehellisesti. Muutama tällainen tapaus ja päälle vähän ylestystä, niin a vot! Kyllä näkyy miesten sortoa joka rivin välissä.
Kysymys ei siis ole siitä onko näyttöä, vaan mielikuvista. Ihminenhän on usein kaikkea muuta kuin rationaalinen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000000131627
Pieni tarkennus on paikallaan väärinkäsitysten välttämiseksi.
Meissä kaikissa on varmaan uhmaa ja itsetehostusta siinä missä itsesuojeluvaistoakin. Uhmakas nainen voi olla ihan kelpo feministi jos ei yhdistä uhmaansa tasa-arvon ajamiseen, koska sillä hetkellä kun hän sen tekee, siitä tulee muuta kuin tasa-arvon ajamista. Uhma on vastustamista ja itsetehostus oman arvon korostamista, joten ne eivät oikein sovi tasa-arvon ajamiseen. Jos on tarvetta, niitä tulisi toteuttaa muualla.
Miesten sorto on tietenkin aivan liian vahva termi kuvailemaan sitä mitä feminismi on. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että feminismi ei liikkeenä aja tasa-arvoa yhteiskuntaan. Sen tavoitteena on parantaa naisten asiaa yhteiskunnassa.
Aikaisemmin naisten aseman parantaminen kulki käsi kädessä tasa-arvon parantamisen kanssa. Kun naisen asema oli lähtökohtaisesti huono oli selvää, että parantamalla naisen asemaa saatiin sukupuolia lähestymään toisiaan. Nyt yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja on lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Tällaisessa lähtökohtaisesti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa toisen sukupuolen aseman parantaminen ei enää johdakaan lähemmäs sukupuolten välistä tasa-arvoa vaan itseasiassa muuttaa yhteiskuntaa eriarvoiseksi.
Tässä tulee keksitty esimerkki. Kuvitellaan, että aikojen alussa jokaisen yhtiön hallitus koostuisi sadasta miehestä. Naisten saamiseksi yhtiön hallintoon säädettäisiin laki, joka määräisi, että jokaista hallitukseen nimitettävää miestä kohti pitäisi nimittää kaksi naista. Lakia seuraavina vuosina nimitettäisiin hallituksiin aina kolme uutta jäsentä vanhojen tilalle. Näistä kaksi olisi siis naisia. Kaikki olisi hyvin ja yhteiskunta siirtyisi kohti tasa-arvoa kunnes saavutettaisiin tilanne, että puolet hallituksen jäsenistä olisi miehiä ja puolet naisia. Tämän pisteen jälkeen tuo aikaisin niin hyvä ja tasa-arvoa edistävä laki muuttuisikin sortavaksi laiksi miesten jäädessä alakynteen.
Kyseinen tarina oli tietysti keksitty, mutta mielestäni se kuvaa hyvin tilannetta, mihin feminismi on tullut. Tämän päivän Suomessa tasa-arvo on jo käytännössä toteutunut. Jäljellä olevat ongelmat tulevat poistumaan itsestään työväestön uusiutuessa. Esimerkiksi palkkaerot poistuvat uusien työntekijöiden korvatessa vanhat. Nykyiset parikymppiset miehet, tulevat miesjohtajat, tuskin enää tytöttelevät naisalaisiaan jne. Ajat ovat muuttuneet.
Feminismi ei kuitenkaan ole muuttunut. Tämän päivän yhteiskunnassa feministit ajavat entistä aggressiivisemmin nimen omaan naisten asiaa. Lauseet kuten "tietysti äänestän naista" tai "hyvä vaan, että Tarja nimitti NAISEN Suomen pankkiin" kertovat jokaiselle ajattelevalle ihmiselle missä mennään. Girl power on tätä päivää ja siskojen tulee pitää yhtä. En mielelläni näkisi sitä päivää, jona 60 % firman johdosta on naisia, jotka uskovat, että "siskojen tulee pitää yhtä", koska silloin tasa-arvo ei ole toteutunut. Ainoastaan sukupuoliroolit ovat kääntyneet.
Henkilökohtaisesti uskon tasa-arvoon. Olen äänestänyt naista ja äänestän jatkossakin, jos nainen on miestä pätevämpi. Toivottavasti tämän palstan feministit ja Suomen tulevat naisjohtajat ajattelevat samoin meistä miehistä.
Mutta tasa-arvoa ei vielä ole saavutettu.
Olisin toivonut, että olisit ottanut kantaa lisäänymiseen.
Eräs ystäväni avioitui juuri ja samaan aikaan hän valmistui korkeakoulusta DI:ksi. Nyt hän on hyvin epätoivoinen, koska ei saa mistään töitä. Hän ei aio lapsia tehdä vielä kymmeneen vuoteen, mutta kuinka saada työnantajat uskomaan tämä?
Kuinka tulevaisuudessa olisi naisjohtajia, jos naisia ei edes suostuta palkkaamaan? Pelätään että tuoreet vaimot alkavat tunkea valtavia lapsivuoria takapuolestaan välittömästi valmistumisen jälkeen:(
,,,,,
... ystäväsi pistäisi työhakemuksen liitteeksi lääkärintodistuksen suoritetusta sterilisaatiosta?
...
....
Miksi hänen pitäisi itsensä sterilisoida työpaikan takia, jos hän tulevaisuudesssa joskus haluaa lapsia. Kyse on siitä, että naisten asema työelämässä ei ole tasa-arvoinen.
Pitäisikö hänen olla työttömänä ne 5-10 vuotta, joiden aikana hän ei lapsia vielä halua, vaan työkokemusta?
Mutta sinun ajatuksiasi asiasta en kauheasti arvosta, koska tunnut sysäävän vastuun lapsista yksin naiselle ja ajatuksesi ovat muutenkin kaukaa historiasta.
... jotka tekevät viransijaisuuksia ja määräaikaisuuksia odottavat vain vakituista työpaikkaa ryhtyäkseen tekemään lapsia. Jos on vakituinen työ saa paremmat äitiyspäivärahat, ja työnantajan on pidettävä työpaikka odottamassa siltä varalta että nainen äitiyslomien ja hoitovapaiden jälkeen haluaisi tulla takaisin töihin. Ettei vain ystäväsi ole tätä samaa porukkaa, joka tulee raskaaksi "yllättäen" heti kun vakituinen työsopimus on allekirjoitettu.
Tuo seikka on tietysti olemassa oleva ongelma, jota ei voi kiistää. Toisaalta se on suuri vääryys ja toisaalta taas on helppo ymmärtää työnantajan kanta: miksi kouluttaa työntekijää suurella rahalla, jos hän vuoden päästä jää äitiyslomalle ja siltä palatessaan joutuu uudelleenkoulutukseen työympäristön muututtua.
Oletko muuten varma, ettei ystäväsi ole saanut töitä juuri mahdollisten lasten takia? Sitähän ei saa haastattelussa kysyäkään. Tällä hetkellä kilpailu työpaikoista on taas vaihteeksi veristä ja joka paikkaa hakee sata toinen toistaan pätevämpää henkilöä.
Täytyy kuitenkin muistaa, että edessämme on valoisampi tulevaisuus: suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ei yhdelläkään työnantajalla ole varaa jättää palkkaamatta naista mahdollisten tulevien lasten takia. Ja ehkä joku päivä työnantajat oppivat käyttämään lapsia sitouttavina tekijöinä: jos firma tarjoaa etuja perheellisille työntekijöilleen (jenkeissä on jos jonkinlaista päivähoitoa ym.) voi työntekijä ehkä harkita paikan vaihtoa ainakin kunnes on saanut lapsensa lukioikään.
Naisethan käyvät 18 vuotta koulua vaan tullakseen hyviksi paskavaippojen vaihtajiksi ja räkänenän pyyhkijöiksi.
Ehkä se siten tulevaisuudessa viiden vuoden yliopistotutkinnolla pääsevät johonkin pilipali-firmaan sihteereiksi...
Hmm...tervetuloa tälle vuosituhannelle. Sinun juttusi saavat minut kannattamaan naiskiintiöitä kaikkiin miesvaltaisiin työpaikkoihin, kaikkiin tehtäviin!
Ennen en nähnyt kiintiöitä järkevänä keinona hoitaa syrjintäongelmaa, mutta tekstisi luettuani huomaan, niin surullista kuin se onkin, kiintiöiden olevan ainoa keino poistaa syrjintä.
... ehdottaa omia kiintiöitä hedelmällisessä iässä oleville naisille, muutenhan työnantajat palkkaavat vakituisiin työpaikkoihin vain yli 45-vuotiaita, jotka eivät lähde heti vauvalomalle.
ja vauvalomia vaikka ammattiliittojen maksettaviksi.
Niille se ennemmin kuuluisikin, kuin työnantajille. Esimerkiksi ansiosidonnainen äitiys/isyysloma.
ei ole tarvittavaa koulutusta tai kokemusta alalle, josta puhun. Tekniikan alalla koulutus vanhenee nopeasti ja todella harva 45-vuotias, oli sitten mies tai nainen, päihittää työnhaussa vastavalmistuneen, innokkaan nuoren hakijan.
Jos hakijoina olisi 45-vuotias mies ja vastavalmistunut nuori nainen tuoreine tietoineen, olisi se 99% varmasti nainen, joka paikan saisi. Ellei sitten onnistuisi olemaan juuri avioitunut....
No nyt päästään asiaan! Hyvä ensimmäinen askel olisi todella pistää vauvalomat niiden maksettavaksi jotka uusista veronmaksajista hyötyvät.
Yhteiskunta hyötyy tulevaisuudessa jokaisesta uudesta kansalaisesta veroina ja sotumaksuina pitkän pennin. Olisi aivan oikein ja kohtuullista, että vauvalomista aiheutuvat kustannukset maksaisi yhteiskunta eikä työnantaja. Jos tähän vielä lisättäisiin yhteiskunnan avustus sijaisen kouluttamiseksi vauvaloman ajaksi ja mahdollisesti myös koulutusavustus sen varalle että vauvalomalta palaava tarvitsisi uudelleenkoulutusta vauvaloman aikana vanhentuneen ammattitaitonsa ajantasalle saattamiseksi, niin työnantajien epäluulo nuoria naisia kohtaan vähenisi varmasti.
... työhönottajana saattaa olla sen 45-vuotiaan miehen entinen kurssikaveri!
Eikä muuten kannata olla niin polleana sen tuoreen koulutiedon kanssa. Melkein työ kuin työ opitaan tekemällä, koulusta saa vain näihin työssä tapahtuviin "jatko-opintoihin" tarvittavan, tosin välttämättömän pohjatiedon.
ja pystyn sen perustelemaan, pääsee kyseinen firma maksamaan aika reilusti korvauksia, kun asia viedään oikeuteen;)
... aiot vedota, pitempään työkokemukseesiko?
Pätevyys ja sopivuus.
... molempia pitää olla enemmän kuin muilla.
;;;
pätevämmän haijan saa sivuuttaa, jos toinen hakija on tehtävään sopivampi.
Kuka voisi olla sopivampi kuin työhönottajan entinen kurssikaveri?
Tyypillistä putkikatsetta... vain sellaiset mielipiteet otetaan huomioon jotka tukeva Omaa Asiaasi ja kaikki muut mielipiteet tuomitset yksiselitteisesti "kaukaa historiasta" oleviksi etkä halua arvostaa niitä.
Feminismi/tasa-arvo on naisten oma keksintö ja sen kun keskustelette ämmät sitten keskenänne siitä kun ei kerran miesten mielipiteet ole arvostettavia.
Myöskin tuo että kun sulla ei ole omakohtaista valittamista niin sitten pitää rueta ajamaan "ystävättären" asiaa tai jonkin kehitysmaiden naisten asemasta vouhkaamista kun sun täytyy saada purettua miesvihaasi tämän asian varjolla... mene hoitoon!
Kannatatko sinä siis lisääntymistä vai et?
Eläpä viikko naisena ja tule sen jälkeen kertomaan meille, kuinka hyvin tasa-arvo on nykypäivän Suomessa toteutunut.
Jossain vaiheessa, pohtiessani mikä minusta tulee isona, harkitsin myös pientä yritystä. Pelotti, sillä ylipäätään ei ihan pientä yritystä saa perustaa jollei sitä jaksa yksin tai perheen voimin hoitaa, yksikin ulkopuolinen työntekijä voi romahduttaa koko hoidon. Ja JOS nyt sitten se työntekijä pitäisi ottaa, en missään nimessä uskaltaisi palkata nuorta naista. Olen pahoillani, mutta tämä on fakta. Toisaalta viisikymppisen palkkaaminen ei ole vain itsekkyyttä, sillä yhteiskunnassa on yhä voimakas (sukupuolesta riippumaton) ikäsyrjintä työhönottotilanteissa.
"Nykyiset parikymppiset miehet, tulevat miesjohtajat, tuskin enää tytöttelevät naisalaisiaan jne. Ajat ovat muuttuneet."
Tosi tarinaa, tapahtui äskettäin. Viisikymmentä täyttänyt naisprofessori, alansa johtavia asiantuntijoita maassamme, keskusteli akateemisissa pippaloissa toisen yliopiston vastavan tiedekunnan miespuolisen dekaanin kanssa. Dekaani varoitti; "älä sinä tyttö siihen rupea"!
Eli montako vuotta naisella on oltava lasissa, kuinka korkea titteli, millainen palkkaluokka, ennen kuin hän ei ole enää "tyttö"?
Viikonloppuna tuli jokin dokumentti, jota vilkaisin ohimennen - Lievestuoreen sellutehtaan laboratoriossa käytettiin lapsityövoimaa 70-luvulla!!! Haastateltava mieshenkilö kertoi, miten "laboratorion tytöt kävivät tästä hakemassa näytteitä".
Eksyin sortoteemasta - tämä olisi kai tarvinnut oman aloituksen, no, menköön näin...
ihan samoilla linjoilla sinun kanssasi.
Se kritisointi mitä itse olen joskus tehnyt liittyy enemmänkin kirjoittajiin ja heidän tapoihin käsitellä asiaa. Varsinainen tasa-arvo on ehdottomasti hyvä asia. Kuulostaa jo muutenkin vanhanaikaiselta jos naisilta, tai sitten miehiltä kiellettäisiin joihinkin asioihin osallistuminen. Sama koskee myös jos joihinkin asioihin pakotetaan pelkän sukupuolen tähden.
Tähän kaikkeen liittyy myös eri asioihin kannustaminen. Naisilla se voisi olla hyvään työpaikkaan kannustaminen, ja taas miehillä vaikka koti-isyyteen kannustaminen. Vapaus omiin valintoihin on tasa-arvoa.
laittoi miettimään raskauden merkitystä tulevaisuudessa. Voi olla että työnantajien on pakko alkaa huomioimaan kaikki naiset kokonaisuudessa, osaava työvoima alkaa muuten loppumaan. Naisia kun alkaa olemaan jo suuri osa kaikista yliopisto-opiskelijoista. Miten työnantaja voi enää valikoida työntekijää jos ei enää ole mistä valikoida. Ei mitenkään
Toinen tehokas keino olisi jakaa lapsesta aiheutuva vastuu naisen ja miehen työnantajan kesken. Se olisi välitön ja kumpaakin sukupuolta koskettava järjestely, ei vain naisen muuttuvaan asemaan turvaava.
ja muuten olisi erittäin toimivakin, mutta kaikilla lapsilla ei ole isää.
Oikeudenmukaisinta olisi saada kulut pois työnantajalta. Eihän työnantajalla ole syntyvän lapsen kanssa mitään tekemistä.
,,,
...
Väitän, että tänään syntyvällä lapsella on tasa-arvoiset lähtökohdat elämään sukupuolesta riippumatta. Yhteiskunnan sisällä ei ole enää rakenteita, jotka systemaattisesti estävät esim. naisen toimimisen tietyssä tehtävässä. Naisten määrän lisääntyminen esim. johtopaikoilla ei etene samassa tahdissa yhteiskunnan muutoksen kanssa siitä syystä, että ihmisiä ei voida irtisanoa noin vain. Toisin sanoen tasa-arvon sukupolvi pääsee johtaviin tehtäviin vasta kymmenen vuoden kuluttua. Ja tänään syntyvä tyttölapsi pääsee työelämään kunnolla mukaan 25 vuoden päästä. Ja silloin hänen pomonsa varmasti suhtautuu työntekijöihinsä eri tavalla kuin pomot pari sukupolvea aikaisemmin.
... kenen kanssa pitäisi lisääntyä.
....
..näinhän sitä voi toivoa. Miksei tuo olisi periaatteessa saavutettavissakin, jos yhteiskunnan muutoksen rinnalla toimii perusteellinen asennemuutos.
Kuvauksesi on hyvä, mutta ylioptimistinen. Olen ollut työelämässä sen verran kauan, että tiedän, mistä puhun. Aina olen kuvitellut epätasa-arvon väistyvän tuota pikaa. Niin ei tapahdu.
Edistysaskelet aivan selkeissä ja oikeutetuissa asioissakin (jotka tunnustetaan nykyään yleisesti) ovat tavattoman hitaita, syy on asenteissa. Ymmärrän tämän, se on reaalimaailmaa. Asenteisiin voi vaikuttaa vain tuomalla tavoitteita ja epäkohtia, suuria ja pieniä, esille parhaansa mukaan. Siksi tarvitaan myös feminismiä. Ja vielä pitkään.
Asenteet jytäävät oppineimmissakin piireissä heti kun pintaa pikkuisen raaputetaan. Työmarkkinoilla olen ilmiselvästi havainnut, että työvoimapulan tietyillä niukkuutta edustavilla aloilla hieman uhatessa hunajainen "arvostus" nousee huulille ja mediaan, mutta heti taantuman väijyessä pukinsorkat paljastuvat karusti. Naiset pannaan pätkätöihin, palkkatasoa pidetään kurjana, syrjitään nimityksissä, syynätään raskaustilannetta ja synnytysikää jne. Naiset laitetaan siinä mielessä ikäänkuin kantamaan henkilökohtainen vastuu perheen ja yhteiskunnan jatkuvuuden turvaamisesta. Ja kyllä naiset rahalle häviävät tämän matsin.
Feminismiä tarvitaan, muttei ylilyöntejä toiseen äärimmäisyyteen.
Ymmärrän kyllä hyvin naisten turhautuneisuuden siihen, etteivät muutokset tapahdu yhteiskunnassa tuota pikaa, mutta on edelleen syytä tiedostaa se, että asennemuutos on hidasta.
Ne naiset, jotka USA:ssa polttivat rintaliivejään 1970-luvulla menivät töihin työpaikkoihin, joissa pomoina olivat henkilöt, jotka olivat opiskelemassa 1950- ja 60-luvulla, ja joiden arvomaailma muokkautui 1930-luvulla kasvatuksen myötä. Tämä ilmiö on itsestäänselvä: asennekasvatus ei liiku nuoremmasta vanhempaan vaan päinvastoin.
Tasa-arvon viitan alla kasvaneista lapsista tulee pomoja vasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua ja vasta sitten nähdään minkälainen yhteiskunta on arvomaailmaltaan ollut tänä päivänä. Aivan samoin kuin taistolaisten lapsista voi nyt nähdä miten heitä kasvatettiin silloin. Kyse onkin siitä, että yleinen ajatusmallien muuttuminen ei heijastu johtamiskulttuuriin, koska johtajat ovat yleensä vanhoja ja näin ollen immuuneja "hippien haihatuksille". Joka tapauksessa muutos on käynnissä.
Tiedän tuon. Ja senkin tiedän, että hitaista asenne- ja muista muutoksista ei voi syyttää pelkästään "vallanpitäjiä", vaan myös "alamaisia", tässä tapauksessa ei vain miehiä vaan myös naisia. Tosiasiallisia muutoksia ei tapahdu ilman enemmistön myötävaikutusta. Juuri tuon hitauden takia eivät hyvät aatteet saisi lopahtaa ennenaikaisesti sillä perusteella, että fiksuimmat ovat pääasialliset tavoitteet jo hyväksyneet.
viikko terveenä naisena ja viikko feministinä ovat eri asia. Ei varmasti ole mukavaa elää jatkuvan vihan, kateuden ja katkeran vajavaisuudentunteen kanssa. Feministinä tai muiden mieleltään häiriytyneiden housuissa ei olisi ole mukava elää, sen kyllä uskon.
Nimimerkin mies housuissa on varmaan mahtavaa elää. Ei aivoja, ei huolia.
Sille riittää, että on MIES.
... feminismin miespuolinen vastine! Nimimerkille "mies" riittää että on mies. Feministien mielestä sen että on nainen pitäisi riittää perusteluksi valinnalle pörssiyhtiön hallitukseen.
Tää huuli ei ollut hyvä. Viitsinkö enää toistaa? Kerran vielä pojat: pätevien naisten joukosta voisi kitisemättä valita myös pörssiyhtiöiden hallituksiin, ei kukaan vaadi erivapauksia. Mitä vaaraa tässä olisi?
Osakkeenomistajat valitsevat pörssiyhtiöiden hallitukset yhtiökokouksissa. Uskotko todella, että osakkeenomistajat ovat niin tyhmiä, etteivät osaa valita hallitukseen omalta kannaltaan parhaita henkilöitä?
Uskotko todella, että osakkeenomistajuus ja äly korreloivat? On osakkeensa perineitä imbesillejä, massoittain tyhmiä ja höynäytettyjä sijoittajia, hysteerisesti sopulilauman tavoin reagoivia pörssimeklareita, analyytikoita, ekonomisteja jne jne loputtomiin. Siis JÄRJENKÖ väität sanelevan kaikki ratkaisut talouselämässä? Idyllistä.
Sitä paitsi: yksittäiset henkilö- ja pienomistajat eivät päätä pörssiyhtiöissä yhtään mitään, päätökset tekee muutama suursijoittaja. Älykkäät, tehokkaat asiantuntijat valmistelevat ratkaisut sikariportaalle, melkoinen osa assistenteista on korkeasti koulutettuja naisia, pärjäisivät kyllä päättäjinä siinä missä possutkin.
Väitätkö todella, että nämä muutamat suursijoittajat, jotka tekevät päätökset, ovat niin tyhmiä, että eivät osaa valita hallitukseen omalta kannaltaan parhaita henkilöitä?
väitän. Ajattele nyt, miten ovat tyrineet pelkästään 90-luvulla ja nyt taas uudestaan. Tarvittaisiin rotaatiota ja pian!
Onko sulla säilynyt vielä lapsen usko sijoittajiin, vilkaises pörssiä.
-Ilmeisesti ovat, erityisesti jos omaavat (vääriä )ennakkokäsityksiä naisten kyvyistä hoitaa asioita.
-Ilmeisesti eivät, jos ovat tottuneet hoitamaan asiat tietyllä tavalla, tiettyjen kavereiden kanssa, niin olisihan se riskaabelia ottaa mukaan naisia, jotka kenties eivät jaakaan samanlaisia käsityksiä kuin makkaratehtailija Paukku saunakavereineen.
... naistalousasiantuntija! Tiedoksesi, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin nähty sellaista nousukautta kuin 1990-luvun jälkipuoliskolla. En näe mitään syytä vaihtaa uuteen sitä porukkaa, joka tätä nousua oli yrityksissä johtamassa.
Ja jos firmoissa tyritään, omistajat harkitsevat, kannattaako vaihtaa johtoa. Hehän yrityksen toiminnasta viime kädessä taloudellisen vastuun kantavat sijoitamillaan rahoilla.
... näyttää olevan yhdellä jos toisellakin, selvittämättä on vain se, kenen ennakkokäsitykset ovat vääriä. Uusien ihmisten ottaminen yritysten johtoon on aina riski, aina on mahdollista, etteivät he pystykään osallistumaan hedelmällisesti yrityksen johtamiseen. Tästä kärsivät osakkeenomistajat.
Tottahan tuo on, mutta toisaalta se voi olla myös pörssiyhtiölle menetys, jos uusi veri olisikin tuonut uusia hyviä toimintamalleja, ja sitä kautta osakkeet lähteneet nousuun, vaikea sanoa.
... rahanarvoiset uudet ideat yleensä kaivetaan esiin vaikka kiven silmästä ja niillä ruvetaan tekemään rahaa. Jotenkin tuntuu uskomattomalta sellainen ajatus, että naisilla näitä ideoita olisi, mutta kukaan ei ymmärtäisi niitä käyttää hyödyksi. Yrityksiähän voi perustaa vapaasti, myös naiset.
No, en välttämättä tarkoittanut mitään konkreettista jonkun keksimistä, vaan pikemminkin tarkoitin sitä, että erilaisilla näkemyksillä voi olla ajan myötä seurausta siihen. Naiset kun ajattelevat asioista eri tavalla kuin miehet, ainakin välillä.
Esimerkkinä (yleiseltä pohjalta, ei mies/nainen-ajattelutapapohjalta) vaikka autoritaarinen tapa johtaa, se saa aikaan erilaista toimintaa kuin jonkinlainen muu tapa johtaa. Ensimmäinen esimerkki on aikamoista stressiä aikaansaava työilmapiiri, ja juuri stressi aiheuttaa täydellisen tukoksen luovassa ajattelussa.
Tuostahan voisi vetää sen johtopäätöksen, että firmojen kannattaisi panostaa työilmapiiriin, joka ei ole stressaava. Josta taas päästään eteenpäin, että jokin muu tapa johtaa voisi olla oikea suunta, jotta seurauksena olisi luovuutta aikaansaava työilmapiiri. Vaikka siihen asti olisikin totuttu johtamaan autoritäärisesti jne. En näköjään nyt saa aikaan ymmärrettäviä lauseita, ei tuo nyt kuvasta oikein sitä mitä tarkoitin, väsyttää..
on talouselämän johtoa vaihtunutkin. Ei se vaihdu, jos ei tyri. Et siis ole huomannut osakekurssien rajua, pitkää laskua. Johdon vaihtoa kannattaisi harkita aina jo ENNEN munauksia. Kun näin ei tapahdu, niin valitsijat eivät ole tehtäviensä tasalla.
Milloin minä muuten olen sanonut haluavani sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin? Kannatan huomattavasti ennakkoluulottomampaa asennetta konservatiivisilta suurjoittajilta. Vapaaehtoisesti, mutta parin kymmenen vuoden sisällä siihen vie jo henkinen pakko. Jämähtänyt arvokonservatismi haittaa markkinoita.
... enää muuta voi voi todeta kuin vanhan viisauden että "Put your money where your mouth is."
... sellaista näyttöä, jolla sinun mielipiteesi saisi muutettua ei voi esittää kukaan mistään asiasta.
Kyllä minä uskon sellaisen asian, joka vakuuttaa minut. Toisaalta kysymys ei ole vain minun mielipiteistäni. Voit vapaasti tuoda oman kantasi esille, ehkäpä muut ihmiset uskovat sinua. Miehet ainakin? Yritä edes. Ilman et vakuuta ketään.
feministi on tyytyväinen vasta sitten kun keksitään miten naiselle saadaan penis kasvattettua. Sitä ennen ei lässytys ja valitus lopu.
Sinulla on varmaan vaikeaa, kun sinulla on pää jolla ei voi ajatella, silmä jolla ei näe, lähin naapurisi on persläpi ja paras ystäväsi yks vittu.
;;;
..kadehditavaa on peniksessä? Puhuvat peniskateudesta, mutta en ymmärrä.
Et ehkä usko eikä varmaan kukaan muukaan tällä palstalla, mutta se peniskateus lymyää siellä feministin piilotajunnassa. Se syntynyt pikkutyttö huomaa isällä ja pojilla olevan peniksen ja tytöllä itsellä vain "haava". Tyttö luulee, että hänellä on ollut tuo elin, mutta se on riistetty pois ja alkaa kadehtia sitä. Normaalisti tämä kateus, jota jokainen tyttö on tuntenut, häviää kehityksen edetessä. Feministillä tämä kastraatiokompeksi ei kunnolla käsitelty ja sen tunneaffektit jäävät vaikuttamaan piilotajuntaan. Terapiassa nuo ahdistavat tunteet kaivetaan uudelleen tietoisuuteen, jolloin ahdistus lisääntyy väliaikaisesti sietokyvyn äärirajoille. Se on kuitenkin välttämätöntä paranemisen kannalta ja terapian jälkeen nainen on ex-feministi, koska feministisen ajattelun aiheuttaja on poistunut.
..eli naiselle on terveellisintä syntyä isättömään ja veljettömään perheeseen, niin siitä ei sitten tule feministiäkään? Nyt kaikki yhdessä vaatimaan hedelmöityshoito-oikeutta yksinäisille naisille, niin päästään feminismistä!!!
... vaikkei olisi isää eikä veljiä, aina se pili naisen silmiin jostain vilahtaa ja peniskateus iskee!
Mutta ratkaisu on yhtä lähellä kuin lähin pornokauppa! Sieltä voi ostaa niin ison dildon että ei tarvitse kadehtia ketään.
se peniskauteus ole jotain sellaista, mitä ilmenee miesten vessojen vertailevissa tutkimuksissa?
Isää tai muuta miestä tarvitaan äidistä irtautumiseen ja on muutenkin välttämätön naisen seksuaalisuuden kehitykselle. Naiseksi/mieheksi kasvaminen ei tapahdu ilman tuskaa ja ristiriitoja. Peniskateus on tärkeä vaihe naisen seksuaalisuuden kehityksessä, mutta feministeillä se ei ole integroitunut naisellisuuteen ja siksi se aikaansaa feministien piinaavan kateuden.
Itkeäkö vai nauraa.
Mutta entä jos mies saa viedyksi läpi jonkin polittisen projektin vaikka hänen poliittisen esiintymisen vahvana taustatekijänä on fallinen ekshibitionismi? Politiikkahan edellyttää voimakasta esilläoloa julkisuudessa ja esiintymisestä nauttivat pärjäävät tällä areenalla. Kaikista ei tule rockkitaristeja.
http://netti.nic.fi/~populus/koko.html
Eikös miehillä ole tapana aina pyrkiä laittamaan lihaa piiloon?