Miksi kannattaisi kiinnostua juuri ortodoksisesta kirkosta? Mitkä ovat ortodoksisuuden edut lahkouskoon eli vapaisiin suuntiin verrattuna? Mitä sellaista tarjottavaa tällä kirkolla on josta jää muualla paitsi? Kertokaa.
Lahkousko vai ortodoksisuus
kysymys.
361639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Vertailu on epämiellyttävää/alentavaa. Ota itse selvää asioista lukemalla. Sitten tiedät mistä on kyse.
Lahkouskoa haukutaan joten on saatava tietää mistä jää paitsi jos siihen menee mukaan.
Näkemyksien kertominen ei vielä ole mainostamista.
on erittäin perinnerikas ja kristillinen kirkko, joka näkyy ainkin minun elämssäni enemmän kuin luterilaisuus. Ortodoksisuuden juuret ovat vuoden 1045 tapahtumissa kun kirkko jakaantui kahtia. Ort. kirkko on pitänyt ns. alkukirkon kaltaisena. Ort uskon operusta on kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä henki. Vapaita suuntia ei mielestäni voi verrata mitenkään ortodoksisuuteen. Monet vapaat uskovat pitävät ort. uskovia epäjumalanpalvojina lähinnä ikonien takia. Ikoneja ei palvota!!!!! Vapaat suunnat ovat useimmat lähtöisin USA:sta joskus muutama sata vuotta sitten maksimissaan. Ort uskonto on tuhansia vuosia vanha. Ort. kirkossa on paljon käännynnäisiä kyllä ja niitä jotka ovat syntymästään asti olleet kirkon jäseniä yhteensä Suomessa n. 60 000. Ennen kirkkoon liittymistä kannattaa ottaa seirakuntaan yhteyttä ja useamman vuoden tutustua kirkon tapoihin ja jumalanpalveluselämään, joten se ei ole mitenkään hätiköity päätös liittyä.
Minua hieman loukkaa tämä sinun vertaus ort. uskonnon ja vapaitten suuniten välillä. Mutta niín kuin sisar Kristoduli on sanonut pitäisi pystyä kohtaanmaan ihminen ihmisenä uskonnosta riippumatta. Ja kristittyjähän me tässä kaikki ollaan.
korjatkaa joku viisaampi jos sanoin kovasti väärin
ensimmäisenä helluntaina, kun Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle.
Kaikki ortodoksisuuteen kuuluvat asiat ovat peräisin kirkon ensimmäiseltä vuosituhannelta, joten on aivan absurdia alkaa ortodoksisen kirkon historia vasta suuresta skismasta. Kuka sellaista väärennettyä kirkkohistoriaa opettaa? Opetetaanko sellaista luterilaisilla uskontotunneilla? Sitäpaitsi suuressa skismassa vuonna 1054 Rooman patriarkaatti erosi Kirkosta. Me ortodoksit emme ole eronneet mistään, toisin kuin muut kirkkokunnat. Me jatkamme alkukirkon perintöä.
Ortodoksisuuteen voi tutustua tulemalla mukaan jumalanpalveluksiin ja seurakuntiemmme toimintapiireihin sekä lukemalla ortodoksista kirjallisuutta.
Ap:lle sanoisin, että lahkojen ja ortodoksisen kirkon vertaileminen on mieletöntä, koska mitkään protestanttiset lahkot eivät ole ortodoksisen kirkon kanssa vertailukelpoisia. Aivan eri sarjassa olevia asioita ei voi vertailla keskenään. Ortodoksinen kirkko on Kirkko isolla koolla, se Kirkko, jonka Kristus perusti.
No ensinnäkin ortodoksisen kirkon apostolisuus vs lahkojen hetki sitten saadut "ilmestykset". Voit aloittaa miettimällä kumpi on aidompaa kristillisyyttä: suoraan aposteleilta periytynyt oppi vai 1800-1900-luvulla eläneen saarnamiehen keksintö.
Moni on tullut uskoon kotona,eli on sanonut jeesukselle tule elämääni,ja sydämeeni asumaan.Eli se on pelastavaa uskoa.Vasta sen jälkeen,moni uskova katsoo mihin liittyy,usein se on vapaat suunnat.jotkut jäävät niihin kirkko-kuntiin jossa sattuvat olemaan uskoon tulo hetkellä,jotkut uskovat eivät halua kuulua mihinkään kirkko-kuntaan,koska tietävät,että ei kirkkokunta ketään pelasta.Kuuluisin sitoutumaton tällä hetkellä on Viktor Klimenko,myös hän teki uskon ratkaisun kotonaan.
ei ole kuullut evankeliumia saarnattavan. Kirkko on säilyttänyt meille Vanhan ja Uuden Testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset. Ilman Kirkkoa ei olisi Uutta Testamenttia, evankeliumia ei saarnattaisi eikä kukaan tulisi koskaan eikä missään uskoon.
Mitä tulee mainitsemaasi kasakkalaulajaan, niin kaikki tietävät, että hän on ortodoksiluopio, joka on liian ylpeä tekemään katumuksen ja palaamaan Kirkon helmaan. Meidän tulee rukoilla hänen ja kaikkien muidenkin harhaoppisten ja luopioiden puolesta, että Kristus avaisi heille vanhurskauden evankeliumin ja yhdistäisi heidät (jälleen) pyhään ortodoksiseen, katoliseen ja apostoliseen kirkkoonsa.
Uskon ratkaisun voi tehdä kotonaan.Onhan jokaisella ainakin suomalaisella raamattu kotonaan.Tai pitää hengellisen tilaisuuden jossa voi tulla uskoon.Raamattu sanoo jossa on kolme tai kaksi siellä olen heidän keskellään.Ennen ortodoksi kirkkoa on jo ollut olemassa uskovien seurakunta.Klimenko myös sanoi,hän oli silloin ortodoksi,kun esitti maailmallista viihrettä ennen uskoon tuloaan.
olemassa mitään kirkkoa, koska ortodoksinen kirkko on alkukirkko. Helluntailaisuus syntyi vasta 1800-luvun lopussa Amerikassa.
Ei viihteen esittäminen ole mikään synti. Klimenko erehtyy tuossakin asiassa.
*
Tämä ei ole mikään hyökkäys ortodoksista kirkkoa vastaan, mutta...
En kyllä näe mitään syytä siihen, että jokin historiallinen jatkumo takaisi jonkun kirkon tai seurakunnan aseman Jumalan silmissä. Tuhannessa tai kahdessa tuhannessa vuodessa kun voidaan ajautua todella kauas siitä, mistä ollaan alkuun lähdetty. Kun muutamassa kymmenessä vuodessakin voidaan olla todella kaukana alkuperäisestä. Ei tarvi muuta kuin lukea Israelin kansan historiaa huomatakseen tämän...
Ja Jeesuskin hyökkäsi kaikkein voimakkaimmin niitä vastaan, jotka vetosivat historialliseen jatkumoon ja perustelivat sillä asemaansa Jumalan edessä.
*
En tosiaan tällä mitenkään hyökkää ortodoksista kirkkoa vastaan. Mutta jokaisen seurakunnan tai kirkon on syytä muistaa Jeesuksen sanat "jollet tee parannusta, niin työnnän lampunjalan paikoiltaa", ts. otan teiltä sen aseman, jonka kerran teille annoin.
Tai jos joku yrittää ottaa itselleen erityisaseman Jumalan edessä sanomalla olevansa "Abrahamin lapsi", eli viittaa historialliseen jatkumoon ja oikeaan kirkkoon kuulumiseen, niin Jeesuksen sanat ovat:
- Älkää ruvetko ajattelemaan: 'Olemmehan me Abrahamin lapsia.' Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä.
*
Tällaista tällä kertaa. Hyvää viikonloppua. Ja vielä; jos vahingossa astuin jonkun varpaille, niin tahdon pyytää sitä anteeksi. Tein sen huomaamatta asiaa itse.
*
Ellei ole uudesti-syntynyt,luovuttanut elämäänsä Jeesukselle(jokainen itse tietää onko sen tehnyt)Itse tulin uskoon 30v./niin ei auta sielun pelastuksen kannalta vaikka kuuluisi 10 kirkkoon.
Yleensä ne jotka eivät ole uskossa Jeesukseen mainostavat omaa kirkkoaan.
Mutta,ne jotka ovat uskossa puhuvat Jeesuksesta.
Raamattu sanoo:on vain yksi nimi jossa pitää pelastuman,ja tuo nimi on Jeesus Kristus.
"Uskon ratkaisun voi tehdä kotonaan.Onhan jokaisella ainakin suomalaisella raamattu"
Luepa läpi se Raamattu ja laske kuinka monta kertaa siellä esiintyy tämä sinun teologiassasi keskeinen RATKAISUN käsite.
olet oikeassa - mutta katsos, silloin kuin ei halua ruveta väittelemään tuhannesta yksityiskohdasta (ja ortodoksi ei koskaan halua) niin tämä historia on semmoinen hyvä yleisleima jota on mukava käyttää.
Eli historiaan viittaamisen funktio tällaisessa keskustelussa on se, että joku voisi alkaa ajatella että asiat ovat moniulotteisempia kuin sellainen uskonnollisuus, joka koostuu pelkästään yhden-kahden-kolmen yksittäistotuuden toistamisesta.
Sitä en minä heitä pois(Jeesuksen sanat)Sitä voi mennä tai olla menemättä.Sinä ratkaiset.
*
Sinänsä mielenkiintoinen yleensä tämä ajatus, että minkälaiseksi mieltää jonkun toisen yhteisön kuin sen, jonka yhteydessä itse elää...
En tiedä, mihin viittasit kommentillasi "yhden-kahden-kolmen yksittäistotuuden toistamisesta". Mutta tiedän, että esim. helluntaiseurakuntien on joskus väitetty keskittyvät opetuksessaan uskovien kasteeseen ja kielilläpuhumiseen.
Ulkoa päin jos katselee jotain ryhmää, niin uskomuksista saattaakin jäädä mieleen vain ne näkemykset, jotka ovat erilaisia kuin itsellä. Ovathan esimerkiksi monet muslimit sitä mieltä, että kristinuskossa on kyse sianlihan syömisestä ja profeetta Muhammedin aseman kieltämisestä...
Itse en ole kokenut, että esim. helluntaiseurakunnissa keskityttäisiin vain muutamaan yksittäistotuuteen. Kyllä opetus mielestäni on aika monipuolista, ja ainakin aito halu ja pyrkimys on siihen, että opetettaisiin Jumalan koko evankeliumia siten kuin Jumala sitä haluaa opetettavan.
*
Siitä me kuitenkin varmaan olemme samaa mieltä, että - seurakunnasta riippumatta - kaikille kristityille ihmisille evankeliumi ei ole kirkastunut yhtä selvästi? Kaikki seurakuntien työntekijät, "papitkaan" eivät elä toisiinsa verrattuna yhtä läheisessä suhteessa Jumalan kanssa. Ja sitä kautta lienee myös selvää, että kaikki eivät myöskään pysty opettamaan Jumalan evankeliumia sellaisena millaiseksi Jumala sen on tarkoittanut.
*
*
Ei tästä "ratkaisu"-termistä mainintoja Raamatussa juuri olekaan. Mutta kyllähän evankeliumi on sellainen, että Jumala on selkeästi tarkoittanut ihmisten ottavan siihen kantaa. Ja jos ajattelee suomalaisten enemmistöä, niin Jumalaan kyllä uskotaan, mutta Jeesuksen asema Jumalan pelastussuunnitelmassa on suurelle enemmistölle aika vieras.
On varmaan niin, että Suomessa on paljon Korneliuksia, jotka ovat Jumalaa kunnioittavia ja olisivat valmiita vastaanottamaan evankeliumin, jos joku vain kertoisi, mistä evankeliumissa on kyse. Tietyllä tavalla he ovat kuin juutalaisia, jotka uskovat Jumalaan, mutta heidän on tehtävä ratkaisu siitä, miten he suhtautuvat Jeesukseen.
Ja sitten on paljon niitä, jotka tietyllä tavalla kunnioittavat Jumalaa jonkinlaisena kaiken luojana, mutta Jeesuksesta puhuminen on jo "vähän liikaa" ja siten he myös ovat kielteisiä evankeliumille. Tällaisiakin ihmisiä Jumala kutsuu ja laittaa heidät valinnan paikalle siinä, minkälaisen asenteen he päättävät ottaa Jeesukseen.
Ja sitten on niitä, jotka monien Jeesuksen ajan juutalaisten tavoin kyllä uskovat Jeesukseen, mutta laskevat kustannuksia sen suhteen, maksaako Jeesuksen seuraaminen heidän mielestään kenties liikaa heidän elämässään. Tällaistenkin ihmisten on jossain vaiheessa elämäänsä tehtävä ratkaisu siitä, miten he asennoituvat Jeesukseen.
*
Tässä oli nyt joitain esimerkkejä sen suhteen, mitä tämä ratkaisu saattaa tarkoittaa. Jumala antakoon kaikille seurakunnille ja yksittäisille kristityille viisautta, rakkautta ja Pyhän Hengen osallisuutta, jotta voisimme elää evankeliumia todeksi sellaisena, millaiseksi Jumala sen on tarkoittanut. Ettemme me olisi suurimpana esteenä sille, että ihmiset eivät tule Jeesuksen luokse.
*
kertomasi kaltaisia ihmisiä, eikä kai katolilaisissakaan. Näitä on lähinnä liberaaliprotestanttien parissa. Valistusaate ei ole vaikuttanut ortodokseihin, joten meillä ei ole näitä epämääräisesti Jumalaan uskovia, jotka "kunnioittavat Jumalaa kaiken Luojana", mutta jotka eivät tunne tai tunnusta Kristusta. Kristittyhän uskoo Jumalaan Kristuksen tähden eikä päin vastoin. Ortodoksiksi kastettu joko uskoo Pyhään Kolminaisuuteen tai sitten ei usko -ja eroaa kirkosta.
Uskonelämän syventämistä ortodoksi kaipaa toki siinä kuin muutkin kristityt, mutta se tapahtuu parhaiten oman kirkon piirissä jumalanpalveluksissa käymällä, rukoilemalla, synnintunnustuksella käymällä, keskusteluissa uskonystävien ja /tai hengellisen ohjaajan kanssa sekä hengellistä kirjallisuutta lukemalla.
>>>Raamattu sanoo:on vain yksi nimi jossa pitää pelastuman,ja tuo nimi on Jeesus Kristus.
>>>En kyllä näe mitään syytä siihen, että jokin historiallinen jatkumo takaisi jonkun kirkon tai seurakunnan aseman Jumalan silmissä. Tuhannessa tai kahdessa tuhannessa vuodessa kun voidaan ajautua todella kauas siitä, mistä ollaan alkuun lähdetty. Kun muutamassa kymmenessä vuodessakin voidaan olla todella kaukana alkuperäisestä. Ei tarvi muuta kuin lukea Israelin kansan historiaa huomatakseen tämän...
uskontoa, niin rupea ortodoksiksi, siellä on mainiot
puitteet tälläiseen puuhasteluun.
Jos haluat lukea "viisaitten" munkkien taivasteluja
ja tarukirjoja rupea ortodoksiksi, ja jos haluat kuulua uskonnolliseen yhteisöön liity ortodokseihin.
Mutta jos tahdot, syntyä uudesti ylhäältä ja tulla Jeesuksen opetuslapseksi, niin mene sinne missä saarnataan evankeljumia parannukseksi, ja syntien anteeksisaamiseksi, voit löytää Jeesuksen elämäsi Herraksi.
mahdollisuudet toimia lahkoissa, varsinkin helluntaiherätyksessä, jossa ei tarvitse edes rekisteröityä minkään virallisen uskontokunnan jäseneksi. Puuhastelua riittää aaamusta iltaan, mutta mitään ei tarvitse ottaa niin kovin vakavasti. Iskelmiä voi laulaa ja soittaa kitarakuorossa, voi kaatuilla ja temppuilla ja "puhua kielillä".
Parannusta vaan ei tarvitse tehdä synneistään, vaan voi uskoa että uskoontultuaan on pyhä ja autuas ilaman jokapäiväistä katumusta.
"lukea "viisaitten" munkkien taivasteluja "
Luepa vaikka pari munkin kirjoittamaa kirjaa
ja ota lasi mehua
niin tiedät mistä puhut.
jos haluat kuulua uskonnolliseen yhteisöön
-Mitä muuta on lahkousko kuin kuulumista uskonnolliseen yhteisöön? Sitähän sinäkin suosittelet.
- Itse koen lahkouskon pinnalliseksi ja ulkokoultaiseksi, miksi liittyisin sellaiseen kun on olemassa kirkko jonka opetus on hengellisesti rikkaampaa, syvällisempää ja perinteisempää?.
-Lahkouskovat jauhavat vuodesta toiseen uudestisyntymisestä ja piehtaroivat kääntymiskokemuksessa, paljon muuta et heiltä saakaan. Hengellinen elämä on paljon muutakin. Minulla on jo usko, ja olen kiinnostunut jo syvällisimmistä kysymyksistä. Minulle hengellinen elämä on muutakin kuin kääntymiskokemuksilla mässäilyä sekä hurmosta ja laulamista. Lahkouskovat ovat kiinnostuneita vaan tunteilemisesta ja elämyksien etsimisestä. Ei kelpaa minulle, koska en välitä tälläisistä harrastuksista.
Lahkoissa esíintyy myös "saarnaajanpalvontaa", tälläistä ei ole muualla jossa keskitytään vain Jumalaan ihmisten sijasta.
saarnataan evankeliumia parannukseksi, ja syntien anteeksisaamiseksi,
Jeesuskin oli aikansa "lahkolainen", on hyvä kuulua
nasaretilaisen lahkoon, verensä on kertakaikkinen uhri edestämme ja se riittää.
Ei Jeesus ollut mikään lahkolainen, vaan lihaksi tullut Sana. Te ette ole evankeliumista kuulleetkaan.
"Valitsen 'lahkouskon' koska siellä saarnataan evankeliumia parannukseksi, ja syntien anteeksisaamiseksi,"
Vaikka mitä saarnattaisiin, ilman omakohtaista katumusta et tule saamaan syntejä anteeksi.
Jos joku muuta väittää, on väite perätön ja epäkristillinen. Valhe ei muutu todeksi, vaikka se valittaisiin totuuden asemesta.
saarnat eivät todellakaan sinällään auta. Tarvitaan omakohtaista katumusta syntien anteeksi saamiseksi.
En ensisijaisesti mene kirkkoon kuuntelemaan saarnoja.
Kristukselta, hänen Kirkkonsa papin julistamana.
*
Kyllä, synninpäästö Kristukselta Jeesukselta on olennaisen tärkeää.
Mitä sitten kenellekin tarkoittaa synninpäästö hänen Kirkkonsa papin julistamana... Jos sillä tarkoitetaan minkä tahansa nimistä Jumalan seurakuntaa, niin en väitä kovin vahvasti vastaan, vaikka Jumala ei syntejä anteeksi antaessaan välttämättä olekaan sidoksissa ihmisten julistamaan anteeksiantoon.
Mutta jos tämän "hänen Kirkkonsa papin" julistama synninpäästö tarkoittaa vain jonkun tietyn nimistä kirkkoa tai seurakuntaa, niin sitten kyllä otetaan Jumalan edessä sellainen asema, jota Jumala ei ole antanut. Se on sitten jo enemmän vallankäyttöä kuin hengellisyyttä.
*
niin silloin ja vain silloin tulen tajuamaan että olen syntinen ja tarvitsen Jeesusta.
Siis valitsen "lahkouskon".
Eikös ne lahkolaiset kuvittele olevansa sen "uudestisyntymisensä" jälkeen synnittömiä? Mene ortodoksiseen kirkkoon tällä viikolla ja kuuntele Andreas Kreetalaisen katumuskanonia!
synnittömyydestä puhumattakkaan, olen vajavainen syntinen, huomaan sen joka päivä.
Mutta armosta pelastettu, uskon kautta, armahdettu syntinen.
T:olen mielelläni lahkolainen Jeesuksen kans
jos itsekin olette vain armahdettuja syntisiä? En tajua puheitanne. Miten muka olette saaneet syntinne anteeksi, kun teillä ei ole katumuksen eli synninpäästön sakramenttia? Ei riitä, että luulottelee saaneensa syntinsä anteeksi.
sakramentti, kyllä me käytämme valtaa jonka Jeesus seuraajileen antoi.
Joiden synnit te anteeksi annatte niille ne ovat anteeksi annetut.
vaan apostoleille ja näiden seuraajille piispoille ja papeille. Missä ei ole oikeaa pappeutta ei ole myöskään oikeita sakramentteja.
sielunhätä kun he tunnustelevat maaperää alkuperäisen sanoman äärelle!