Muutama sana PS:n vaalimahdollisuuksista on paikallaan. Lienee syytä esimerkkinä tarkastella Uudenmaan vaalipiiriä, jota kohtaan palstan lukijat tuntenevat suurinta mielenkiintoa Heikki Talan ehdokkuuden myötä ja joka on myös suurin vaalipiiri. Vaalipiirin koolla on merkitystä sille, miten vaalien suhteellisuus toteutuu tai itse asiassa nykyisen vaalijärjestelmän vallitessa jää toteutumatta.
Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 2003 vaaleissa perussuomalaiset olivat vaaliliitossa Kristillisdemokraattien sekä KIPU ja Eläkeläiset Kansan asialla nimisten ryhmittymien kanssa. Vaaliliitto sai yhteensä 22753 ääntä. Vaaliliiton sisällä jakaantuivat äänet siten, että kristillisdemokraatit saivat 15936 ääntä, perussuomalaiset 5263, Kipu 137 ja eläkeläiset 1417 ääntä.
Vaaleissa noudatetaan D’Hondtin vertauslukumenetelmää. Vaaliliiton eninten ääniä saanut saa vertausluvukseen vaaliliiton koko äänimäärä, toinen puolet, kolmas kolmanneksen ja neljäs neljänneksen jne,
Timo Soini oli vaaliliiton eniten ääniä (4397 ääntä) saanut yksittäinen ehdokas, vaikka hänen puolueensa sai vain noin neljänneksen vaaliliiton äänistä. Perussuomalaisten osalta äänten keskittäminen onnistui ehdokkaan läpimenon osalta parhaiten. Seuraavaksi tuli KD:n ehdokas 3294 äänellä ja vertausluvulla 11376,5 kristillisdemokraattien äänten hajotessa useiden ehdokkaiden kesken. KD menetti tuossa edustajanpaikan huolimatta 5337 äänen lisäyksestä aiempiin vaaleihin. PS:lle vaaliliitto oli todella edullinen.
Uudenmaan vaalipiirin viimeinen paikka tuli vertausluvulla 11758 vihreille ja parhailla vertausluvulla jäivät rannalle Kokoomuksen edustaja (11637,111) ja RKP:n edustaja (11578,25). PS:n ja KD:n vaaliliiton toiseksi eniten ääniä saanut jäi rannalle neljäntenä edellään vielä demarien edustaja.
Jos ajattelisimme 2007 vaaleja Uudenmaan piirin aiemman 2003 eduskuntavaalin tuloksen pohjalta, todettakoon ensinnäkin, ettei perussuomalaisilla ole tällä kertaa sellaista edullista vaaliliittoa, jossa olisi todellista äänitukea odotettavissa. Vaaliliittokumppanin Itsenäisyyspuolueen äänituki on olletikin marginaalinen. Oletan myös äänestysprosentin pysyvän suunnilleen samana.
Yhden ehdokkaan läpimeno edellyttäisi lähemmäs 12 000 ääntä, mikä käytännössä tarkoittaisi perussuomalaisten äänimäärän yli kaksinkertaistumista. Oletan, että läpimenevä ehdokas olisi puolueen puheenjohtaja Soini, joka on valtakunnallisesti ja alueellisesti tunnettu ja jonka varsin onnistunut presidentinvaalikampanja on muistissa. Mahdotonta ei ole Soinin valintaan vaadittava PS:n kokonaisäänimäärän reipas kaksinkertaistuminen ja hänen henkilökohtaisen äänimääränsä kolminkertaistuminen, mutta kovan takana kuitenkin. Mielenkiintoista tietenkin on se, miten muista ehdokkaista löytyy äänitukea.
Kahden ehdokkaan läpimeno edellyttäisi noin 23500-24000 ääntä, jotta vertausluvuksi toiselle tulisi tuo noin 12000, jolla pääsisi lävitse. Kyseessä olisi todella “veret seisauttava vaalivoitto” . Muiden ehdokkaiden tosiasilliseksi tehtäväksi jäänee toimia Timo Soinin uudelleen valinnan tukijana.
Uudellamaalla ehdokkaina on puolueiden ns. ykkösketjua, joten on syytä arvella heidän olevan ns. äänikuninkaita.
Vaalien jälkeen nähdään, olenko arvioinut väärin, mutta tältä mielestäni näyttää tässä vaiheessa. Uskon Timo Soinin läpimenoon ja hänenkin kohdallaan kyse on aiemman äänimääränsä kolminkertaistamisesta, jos hän lävitse menee. Kyllä nämä näkymät PS:n puoluetoimistossa hyvin tiedetään. Lopullinen totuushan tietenkin selviää vaalien tuloksen myötä. Silloin toivottavasti toteamme yhteen ääneen "demokratia on puhunut ja pulinat pois"
Mielenkiintoinen tässä yhteydessä on vaalijärjestelmäämme sisältyvä ns. piilevä äänikynnys, joka on sitä suurempi, mitä vähemmän vaalipiiristä valitaan ehdokkaita. Käsite voitaisiin määritellä siksi prosenttiosuudeksi vaalipiirissä annetuista äänistä, joka puolueen tai listan tulee vähintään saada, jotta se saisi vaalipiiristä valituksi ainakin yhden ehdokkaan.
Uudellamaalla äänikynnys oli viime vaaleissa noin 2,7 %, mutta joissakin muissa vaalipiireissä jopa yli 10 %. Perussuomalaisten osalta äänikynnys läpimenolle on vähiten ankara juuri Uudellamaalla. 2,5 % tarkoittaa noin 12.000 ääntä, olettaen, että 480.000 äänioikeutettua käyttää äänioikeuttaan (Äänestysprosentti olisi olettamassa noin 70 %:n huitteissa) Oletan Timo Soinin tulevan valituksi, mutten pidä realistisena, vaikkakaan ei täysin mahdottomana, toisen PS:n ehdokkaan läpimenoa Uudeltamaalta.
Piilevän äänikynnyksen merkitystä ajateltaessa tulee ottaa huomioon se, että Uudenmaan paikkaluku on noussut yhdellä ja piilevä äänikynnys siten hieman laskenut.
Järjestelmä suosii nimenomaan suurimpia puolueita pienissä vaalipiireissä. Suurten puolueiden haluttomuus vaalijärjestelmän muuttamiseen selittyy tällä.
Jos suhteutamme asiaa edelleen viime vaaleihin, niin tuolloin Perussuomalaisten äänimäärä koko maassa oli 43.816 ääntä joista Tony Halmeen osuus oli 16.390 ääntä. Siis ilman Halmetta 27.426 ääntä. Suhteutetaan vielä prosenteilla koko maasta. Viime vaaleissa antoi hyväksytyn äänestyslipun 2 791 757 äänestäjää. Näistä oli PS:n osuus 1,57 %. Halme-ilmiö sai aikaan hänen valintansa Helsingistä. Soini pääsi edustajaksi edullisen vaaliliiton avulla ja Vistbacka juuri ja juuri. Vistbackan saama vaaliliittoetu oli vaaliliiton pienryhmittymien 436 ääntä, jotka saivat hänen vertauslukunsa 11675 lähinnä olleen RKP:n edustajan 11482 ylitse. Täpärällä oli paikka sielläkin. Kuorikaamme tapaus Halme pois vaalien 2003 kannatusluvuista. Ilman Halmetta Perussuomalaisten kannatusprosentti koko maassa oli vain 0,9 %. Helsingissäkin paikka edellyttää uuden kaltaisen ”Halme-ilmiön” syntymistä. Suhteellinen vaalitapa toteutuu heikoiten nimenomaan pienissä vaalipiireissä. Perussuomalaisten suurimmat mahdollisuudet piilevät pienen piilevän äänikynnyksen vaalipiireissä, kuten Uudellamaalla ja Helsingissä. Vistabacka käynee kovan kisan Vaasan vaalipiirissä ollen valintansa suhteen ” kinthaalla.”
Puolueen tavoite on ilmoitettu 6 %:n ääniosuudeksi ja 10 eduskuntapaikaksi. 6 %:n kannatus tarkoittaisi äänestysprosentin pysyessä ennallaan noin 167 000 äänen saalista koko maassa. Tavoite on kova eivätkä viime aikaiset ennusteet tue noin suuren nousun mahdollisuutta. Kannatuksen kaksinkertaistuminen on toki varsin mahdollista, mutta sekään ei välttämättä riitä, kuten alue-esimerkki pienpuolueen tuloksen kannalta edullismmassa Uudeltamaalta osoitti. Ehdokkaan läpisaaminen korkean äänikynnyksen vaalipiireistä on varsin epätodennäköistä, vaikka kannatus nousisikin ennakoitua ja gallupkannatusta suuremmaksi.
Presidentinvaalien kannatuslukemista ei saa eikä pidä tehdä liian hätiköityjä sellaisia johtopäätöksiä, joissa henkilökannatus siirretään puoluekannatukseen. Presidentinvaalihan on mitä suurimassa määrin henkilövaalit ja eduskuntavaalit puoluevaalit, joissa äänestyspäätös perustuu myös ehdokkaan poliittiseen viiteryhmään. Kun Uudellamaalla ovat ehdokkaina vaalien 1 kierroksen ehdokkaista ainakin Niinistö, Vanhanen, Hautala ja Soini, ei järkevää ole olettaa, että heidän äänimääränsä vastaisi nyt presidentinvaalien tulosta, siis Niinistö 24,1 %, Vanhanen 18,6, Hautala 3,5 ja Soini 3,4 %. Äänimääriksi siirrettyinä kyse olisi Niinistön/Kokoomuksen osalta tuossa hypoteesissa 115.000 äänestä, Vanhasen/Keskustan osalta osalta noin 90.000 äänestä sekä Hautalan/Vihreiden ja Soinin/PS osalta noin 16.800 äänestä. Selvää on sekin, ettei SDP:n kannatus ole se lähes puolet äänistä, jonka tasavallan presidentti Halonen sai vaalien 1. kierroksella
Presidentinvaalien jälkeen tehdyissä mielipidetutkimuksissa kuitenkin puoluekannatus melko pian asettui vastaamaan aiempia tasoja. Muun muassa toukokuussa 2006 perussuomalaisten kannatus oli asettunut 2,6 %:n tienoille eli noin prosentin verran aiempien eduskuntavaalien tuloksen yläpuolelle. Muun muassa RKP:n puoluekannatus oli noussut ehdokas Laxin heikoista kannatuslukemista lähemmäksi puolueen viimeaikaisia ja vaaleissa toteutuneita kannatuslukuja. Oletan toki, että Soini onnistuu korottamaan puolueensa ääniosuutta jossain määrin, mutta tuskin ilmoittamaansa 6 %:n tavoitteeseen. Edelleen uskon Soinin äänimäärän riittävän valintaan. Oletan PS:n valittujen edustajien määrän olevan välillä 1-4, mikä edellyttää varsin reipasta äänikertymää puolueelle.
Kirjoitukseni runko julkaistiin 8.1.2007 tällä palstalla ennen 2.2.2007 julkistettua Taloustutkimuksen Uuttamaata koskevaa ennustetta. Sinällään tutkimus tukee havaintojani.
Tulevaisuuden merkittävä poliittinen kysymys on vaalilainsäädännön uudistaminen siten, että edustajapaikat tulevat vastaaman nykyistä enemmän vaaleissa ilmennyttä suhteellista kannatusta. Tästä seikasta voisi keskustella pidempäänkin.
Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 2003 vaaleissa perussuomalaiset olivat vaaliliitossa Kristillisdemokraattien sekä KIPU ja Eläkeläiset Kansan asialla nimisten ryhmittymien kanssa. Vaaliliitto sai yhteensä 22753 ääntä. Vaaliliiton sisällä jakaantuivat äänet siten, että kristillisdemokraatit saivat 15936 ääntä, perussuomalaiset 5263, Kipu 137 ja eläkeläiset 1417 ääntä.
Vaaleissa noudatetaan D’Hondtin vertauslukumenetelmää. Vaaliliiton eninten ääniä saanut saa vertausluvukseen vaaliliiton koko äänimäärä, toinen puolet, kolmas kolmanneksen ja neljäs neljänneksen jne,
Timo Soini oli vaaliliiton eniten ääniä (4397 ääntä) saanut yksittäinen ehdokas, vaikka hänen puolueensa sai vain noin neljänneksen vaaliliiton äänistä. Perussuomalaisten osalta äänten keskittäminen onnistui ehdokkaan läpimenon osalta parhaiten. Seuraavaksi tuli KD:n ehdokas 3294 äänellä ja vertausluvulla 11376,5 kristillisdemokraattien äänten hajotessa useiden ehdokkaiden kesken. KD menetti tuossa edustajanpaikan huolimatta 5337 äänen lisäyksestä aiempiin vaaleihin. PS:lle vaaliliitto oli todella edullinen.
Uudenmaan vaalipiirin viimeinen paikka tuli vertausluvulla 11758 vihreille ja parhailla vertausluvulla jäivät rannalle Kokoomuksen edustaja (11637,111) ja RKP:n edustaja (11578,25). PS:n ja KD:n vaaliliiton toiseksi eniten ääniä saanut jäi rannalle neljäntenä edellään vielä demarien edustaja.
Jos ajattelisimme 2007 vaaleja Uudenmaan piirin aiemman 2003 eduskuntavaalin tuloksen pohjalta, todettakoon ensinnäkin, ettei perussuomalaisilla ole tällä kertaa sellaista edullista vaaliliittoa, jossa olisi todellista äänitukea odotettavissa. Vaaliliittokumppanin Itsenäisyyspuolueen äänituki on olletikin marginaalinen. Oletan myös äänestysprosentin pysyvän suunnilleen samana.
Yhden ehdokkaan läpimeno edellyttäisi lähemmäs 12 000 ääntä, mikä käytännössä tarkoittaisi perussuomalaisten äänimäärän yli kaksinkertaistumista. Oletan, että läpimenevä ehdokas olisi puolueen puheenjohtaja Soini, joka on valtakunnallisesti ja alueellisesti tunnettu ja jonka varsin onnistunut presidentinvaalikampanja on muistissa. Mahdotonta ei ole Soinin valintaan vaadittava PS:n kokonaisäänimäärän reipas kaksinkertaistuminen ja hänen henkilökohtaisen äänimääränsä kolminkertaistuminen, mutta kovan takana kuitenkin. Mielenkiintoista tietenkin on se, miten muista ehdokkaista löytyy äänitukea.
Kahden ehdokkaan läpimeno edellyttäisi noin 23500-24000 ääntä, jotta vertausluvuksi toiselle tulisi tuo noin 12000, jolla pääsisi lävitse. Kyseessä olisi todella “veret seisauttava vaalivoitto” . Muiden ehdokkaiden tosiasilliseksi tehtäväksi jäänee toimia Timo Soinin uudelleen valinnan tukijana.
Uudellamaalla ehdokkaina on puolueiden ns. ykkösketjua, joten on syytä arvella heidän olevan ns. äänikuninkaita.
Vaalien jälkeen nähdään, olenko arvioinut väärin, mutta tältä mielestäni näyttää tässä vaiheessa. Uskon Timo Soinin läpimenoon ja hänenkin kohdallaan kyse on aiemman äänimääränsä kolminkertaistamisesta, jos hän lävitse menee. Kyllä nämä näkymät PS:n puoluetoimistossa hyvin tiedetään. Lopullinen totuushan tietenkin selviää vaalien tuloksen myötä. Silloin toivottavasti toteamme yhteen ääneen "demokratia on puhunut ja pulinat pois"
Mielenkiintoinen tässä yhteydessä on vaalijärjestelmäämme sisältyvä ns. piilevä äänikynnys, joka on sitä suurempi, mitä vähemmän vaalipiiristä valitaan ehdokkaita. Käsite voitaisiin määritellä siksi prosenttiosuudeksi vaalipiirissä annetuista äänistä, joka puolueen tai listan tulee vähintään saada, jotta se saisi vaalipiiristä valituksi ainakin yhden ehdokkaan.
Uudellamaalla äänikynnys oli viime vaaleissa noin 2,7 %, mutta joissakin muissa vaalipiireissä jopa yli 10 %. Perussuomalaisten osalta äänikynnys läpimenolle on vähiten ankara juuri Uudellamaalla. 2,5 % tarkoittaa noin 12.000 ääntä, olettaen, että 480.000 äänioikeutettua käyttää äänioikeuttaan (Äänestysprosentti olisi olettamassa noin 70 %:n huitteissa) Oletan Timo Soinin tulevan valituksi, mutten pidä realistisena, vaikkakaan ei täysin mahdottomana, toisen PS:n ehdokkaan läpimenoa Uudeltamaalta.
Piilevän äänikynnyksen merkitystä ajateltaessa tulee ottaa huomioon se, että Uudenmaan paikkaluku on noussut yhdellä ja piilevä äänikynnys siten hieman laskenut.
Järjestelmä suosii nimenomaan suurimpia puolueita pienissä vaalipiireissä. Suurten puolueiden haluttomuus vaalijärjestelmän muuttamiseen selittyy tällä.
Jos suhteutamme asiaa edelleen viime vaaleihin, niin tuolloin Perussuomalaisten äänimäärä koko maassa oli 43.816 ääntä joista Tony Halmeen osuus oli 16.390 ääntä. Siis ilman Halmetta 27.426 ääntä. Suhteutetaan vielä prosenteilla koko maasta. Viime vaaleissa antoi hyväksytyn äänestyslipun 2 791 757 äänestäjää. Näistä oli PS:n osuus 1,57 %. Halme-ilmiö sai aikaan hänen valintansa Helsingistä. Soini pääsi edustajaksi edullisen vaaliliiton avulla ja Vistbacka juuri ja juuri. Vistbackan saama vaaliliittoetu oli vaaliliiton pienryhmittymien 436 ääntä, jotka saivat hänen vertauslukunsa 11675 lähinnä olleen RKP:n edustajan 11482 ylitse. Täpärällä oli paikka sielläkin. Kuorikaamme tapaus Halme pois vaalien 2003 kannatusluvuista. Ilman Halmetta Perussuomalaisten kannatusprosentti koko maassa oli vain 0,9 %. Helsingissäkin paikka edellyttää uuden kaltaisen ”Halme-ilmiön” syntymistä. Suhteellinen vaalitapa toteutuu heikoiten nimenomaan pienissä vaalipiireissä. Perussuomalaisten suurimmat mahdollisuudet piilevät pienen piilevän äänikynnyksen vaalipiireissä, kuten Uudellamaalla ja Helsingissä. Vistabacka käynee kovan kisan Vaasan vaalipiirissä ollen valintansa suhteen ” kinthaalla.”
Puolueen tavoite on ilmoitettu 6 %:n ääniosuudeksi ja 10 eduskuntapaikaksi. 6 %:n kannatus tarkoittaisi äänestysprosentin pysyessä ennallaan noin 167 000 äänen saalista koko maassa. Tavoite on kova eivätkä viime aikaiset ennusteet tue noin suuren nousun mahdollisuutta. Kannatuksen kaksinkertaistuminen on toki varsin mahdollista, mutta sekään ei välttämättä riitä, kuten alue-esimerkki pienpuolueen tuloksen kannalta edullismmassa Uudeltamaalta osoitti. Ehdokkaan läpisaaminen korkean äänikynnyksen vaalipiireistä on varsin epätodennäköistä, vaikka kannatus nousisikin ennakoitua ja gallupkannatusta suuremmaksi.
Presidentinvaalien kannatuslukemista ei saa eikä pidä tehdä liian hätiköityjä sellaisia johtopäätöksiä, joissa henkilökannatus siirretään puoluekannatukseen. Presidentinvaalihan on mitä suurimassa määrin henkilövaalit ja eduskuntavaalit puoluevaalit, joissa äänestyspäätös perustuu myös ehdokkaan poliittiseen viiteryhmään. Kun Uudellamaalla ovat ehdokkaina vaalien 1 kierroksen ehdokkaista ainakin Niinistö, Vanhanen, Hautala ja Soini, ei järkevää ole olettaa, että heidän äänimääränsä vastaisi nyt presidentinvaalien tulosta, siis Niinistö 24,1 %, Vanhanen 18,6, Hautala 3,5 ja Soini 3,4 %. Äänimääriksi siirrettyinä kyse olisi Niinistön/Kokoomuksen osalta tuossa hypoteesissa 115.000 äänestä, Vanhasen/Keskustan osalta osalta noin 90.000 äänestä sekä Hautalan/Vihreiden ja Soinin/PS osalta noin 16.800 äänestä. Selvää on sekin, ettei SDP:n kannatus ole se lähes puolet äänistä, jonka tasavallan presidentti Halonen sai vaalien 1. kierroksella
Presidentinvaalien jälkeen tehdyissä mielipidetutkimuksissa kuitenkin puoluekannatus melko pian asettui vastaamaan aiempia tasoja. Muun muassa toukokuussa 2006 perussuomalaisten kannatus oli asettunut 2,6 %:n tienoille eli noin prosentin verran aiempien eduskuntavaalien tuloksen yläpuolelle. Muun muassa RKP:n puoluekannatus oli noussut ehdokas Laxin heikoista kannatuslukemista lähemmäksi puolueen viimeaikaisia ja vaaleissa toteutuneita kannatuslukuja. Oletan toki, että Soini onnistuu korottamaan puolueensa ääniosuutta jossain määrin, mutta tuskin ilmoittamaansa 6 %:n tavoitteeseen. Edelleen uskon Soinin äänimäärän riittävän valintaan. Oletan PS:n valittujen edustajien määrän olevan välillä 1-4, mikä edellyttää varsin reipasta äänikertymää puolueelle.
Kirjoitukseni runko julkaistiin 8.1.2007 tällä palstalla ennen 2.2.2007 julkistettua Taloustutkimuksen Uuttamaata koskevaa ennustetta. Sinällään tutkimus tukee havaintojani.
Tulevaisuuden merkittävä poliittinen kysymys on vaalilainsäädännön uudistaminen siten, että edustajapaikat tulevat vastaaman nykyistä enemmän vaaleissa ilmennyttä suhteellista kannatusta. Tästä seikasta voisi keskustella pidempäänkin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
samalla tavalla.
RKP = yhden asian liike joka on puolueeksi naamioitunut.
Kannatus laskee etc.
Joten analyysi, mikä on tappio tällä kertaa..
RKP:n osalta todettakkoon tässä ihan lyhyesti se, että sen ehdokasasettelu on niissä vaalipiireissä, joissa kertomani piilevä äänikynnys on alhainen. Nämä vaalippirit äänikynnyksineen ovat Helsinki (4,5), Uusimaa (2,7 %), Varsinais-Suomi 5.5 % ja Vaasa 5,5 %. Näissä vaalipiireissä osuus äänimääristä on ylittänyt puolueen vaalien koko maan viime vaalien ääniosuuden 4,6 % niin, että viime vaaleissa äänisouus Helsingissä oli 7 %, Uudellamaalla 10,3 %, Varsinais-Suomessa 5,3 ja Vaasan vaalipiirissä 18,6 %. Muualla ei ehdokasasettelua ollut.
Joulukuun 2006 mielipidekyselty kannatus RKP:n osalta oli 4,1 %, joten pienehkö - tosin tutkimuksen virhemarginaaliin sisältyvä - kannatuksen lasku oli havaittavissa. Tämä voi aiheuttaa lisääntyneen kilpailun vaalipiirien pienimpien vertauslukujen ns. viimeistsä paikoista.
Joka tapauksessa se analyysi, minkä toin esille piilevästä äänikynnyksestä antaa aiheen siihen johtopäätökseen, ettei piilevä äänikynnys ole RKP:n osalta niin ankara kuin sellaisten pienryhmien osalta, joiden kannatusta on myös sellaisissa vaalipiireissä, joissa piilevä äänikynnys on suuri. RKP:n voidaan katsoa jopa hyötyvän tästä ilmiöstä.
On mahdollista, että RKP:n osalta on mahdollista edustajapaikkojen väheneminen, mutta muutos ei ole merkittävä, mikäli puoluekannatuksen osalta ei tapahdu dramaattista muutosta. Varsin mahdollista on se, että paikkaluku säilyy ennallaan. Vaasan vaalipiiri on mielenkiintoisin, sillä RKP kärkkyy vaalipiirin viimesitä paikkaa, jonka PS voi sille menettää. Ääniero oli varsin vähäinen, joten kaikki on siellä mahdollista. Paikan menetys Helsingissä ja Uudellamaalla taasen voi olla mahdollinen. Romahdusta tuskin tapahtunee.
Tarkempaan analyysiin voine palata joskus toiste.
Et taida osata?
Hätäisesti kirjoitetun kommentin kirjoitusvirheet anteeksi suotakoon. Todettakoon, että samaisen mielipidetutkimuksen (Taloustutkimus/Yle radiouutiset) mukaan PS:n kannatus oli joulukuussa 2006 2,6 %. Tuo Vaasan vaalipiiri on sangen mielenkiintoinen vaalipiiri RKP:n ollessa vaalipiirissä suuri puolue.
joten jatkahan värityskirjojen kanssa.
Oli muuten varsin kattava kirjoitus.
Uskon, että olet varsin lähellä oikeaa tulosta ennustuksessasi.
Ensimmäinen vastaaja kysyi samankaltaista analyysiä RKP:n vaalimenestyksestä.
Se olisi mielenkiintoista lukea myös, yhtä kattavana.
Itse uskoisin, että RKP saavuttanee suurinpiirtein saman kannatuksen, kuin tähänkin mennessä. Ja siinä arvauksessa täytyy myöntää se, että se perustuu kyllä niihin arvailuihin, että suuri osa RKP:n äänistä tulee tosiaankin muista syistä, kuin poliittisen ajatusmaailman syistä.
Vähemmistö äänestää itseään, osaksi kai siksi, että ovat aina tehneet niin ja osaksi muusta syystä.
Yllätysmomenttina mahdollisiin RKP:n läpimenijöihin saattaa olla tilanne Vaasan seudulla, jossa kuntaliitosasioiden vuoksi, se saattaa saada yhden läpimenijän lisää.
Timo Soini olisi tuskin päässyt eduskuntaan ilman Halme-ilmiötä. Helsingin naapurikuntiin levisi sama ilmiö, ja kun ei siellä Halmetta voitu äänestää, meni ääniä Uudenmaan vaalipiirin perussuomalaisille. Lähinnä Soinille.
Soinihan on ensimmäisen kauden kansanedustaja, eikä nyt ole olemassa Halme-ilmiötä. Soinin läpimeno on kiikun kaakun.
lähiökansa äänestää Ilkka Sysimetsää Stadingradissa.
Frederik?
eduskuntaan
Kuinka paljon ääniä Soini sai pressavaaleissa Uudellamaalla? Ei välttämättä riitä hänelle sekään määrä, ja nyt ehdokkaita on paljon enemmän kuin silloin. Moni Soinia pressvaaleissa tukenut äänestää nyt toisin. Päinvastaista liikehdintää tuskin on. Ei näytä kovin hyvältä. Vaaliliitto on kerrassaan surkea. Eikä hänellä ole Halmeita omassa piirissä auttamassa.
Soinin äänimäärä presidentinvaaleissa 1. kierroksella oli yli 15.000 ääntä Uudeltamaalta (ILmoitan tarkistetun luvun myöhemmin. Se määrä kyllä riittää, mutta johtopäätöset suhteessa prsedintetinvaalit/eduskuntavaalit eivät ole välttämättä luotettavia. Uskoisin Soinin karruttavan edellisten eduskuntavaalien äänimääräänsä rutkasti niin, että se riittää valintaan.
Muuten, Uudellamaalla voidaan käydä mielenkiintoinen ottelu Vihreiden ja RKP:n välillä vaalipiirin viimesestä paikasta. Erot eivät ole välttämättä suuret ja vaaka voi kallistua kuinka tahansa. Se voisi jopa tietää lisäpaikkaa RKP:lle. Muistetaan nyt se vielä, että Uudellamaalla on vaalipiirissä yksi lisäpaikka puolueiden kesken jaossa, joka paikka siirtyi Pohjois-Karjalasta Uudellemaalle.