Etenkin työelämässä. Olen ollut töissä monen monituisissa työpaikoissa. Monissa niistä on ollut naisenemmistö. Mielestäni naiset arvostelevat miehiä enemmän esimiehiä ja työkavereita (ovat tyytymättömi etenkin mieskollegojen työn laatuun). Naisten miehiin kohdistama arvostelu on itsestäni usein käsittämätöntä eli en näe asioita samalla tavalla. Esimerkiksi usein naisilta on hukassa, paljonko johonkin tiettyyn tehtävään kannattaa panostaa (mm. aikaa). Naiset kokevat miesten hutiloivan ja olevan huolimattomia, mutta kuinka paljon kulloinkin on järkevää panostaa ytimen ulkopuolella oleviin marginaalijuttuihin.
Luulen, että naisten työstä johtuva henkinen oireilu johtuu juuri em.: ei nähdä metsää puilta. Tulokset ratkaisevat ja harvemmin tyylipisteitä jaetaan. Kannattaa tehdä ainoastaan sen mukaan, mihin resurssit riittävät. Turha näpertely johtaa siihen, että tulee kiire niiden oikeiden ja merkittävien töiden kanssa. Jos jostain pitää tinkiä, niin juuri niistä oheishommista.
Ottakaa naiset rennommin työssä ja keskittykää oleelliseen. Pitkässä juoksussa se on kaikkien etu. Sp.n välinen kilpailu on myös jokseenkin järjetöntä. Työ on usein tänäpäivänä itsessään jo riittävän stressaavaa ja jos siihen lisää vielä tarpeettoman sp:n välisen kilpailun, niin mitä siitä sitten tulee.
On töitä joita voidaan rinnastaa sprinttijuoksuun, mutta useimmiten iltalenkkityyppinen tahti riittää.
Luulen, että naisten työstä johtuva henkinen oireilu johtuu juuri em.: ei nähdä metsää puilta. Tulokset ratkaisevat ja harvemmin tyylipisteitä jaetaan. Kannattaa tehdä ainoastaan sen mukaan, mihin resurssit riittävät. Turha näpertely johtaa siihen, että tulee kiire niiden oikeiden ja merkittävien töiden kanssa. Jos jostain pitää tinkiä, niin juuri niistä oheishommista.
Ottakaa naiset rennommin työssä ja keskittykää oleelliseen. Pitkässä juoksussa se on kaikkien etu. Sp.n välinen kilpailu on myös jokseenkin järjetöntä. Työ on usein tänäpäivänä itsessään jo riittävän stressaavaa ja jos siihen lisää vielä tarpeettoman sp:n välisen kilpailun, niin mitä siitä sitten tulee.
On töitä joita voidaan rinnastaa sprinttijuoksuun, mutta useimmiten iltalenkkityyppinen tahti riittää.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niin, asiaa puhut. Löysemmin rantein pitäisi työssä pystyä toimimaan. Se pingottaminen ei kuitenkaan kokemukseni mukaan ole yksin naisten ongelma. Kyllä niitä tiukkapipoisia ja pedantteja tyyppejä löytyy sp:sta riippumatta. Samoin niitä, jotka ovat epälojaaleja toimivalle johdolle ja puukottavat selkään ensimmäisessä sopivassa käänteessä. Pelimiehiä ja -mimmejä riittää joka lähtöön.
Mutta allekirjoitan sen, että kaikkien pitäisi pystyä ottamaan rennommin sekä elämä yleensä, että toimiminen työssä. Pilkun viilaaminen on useimmiten turhaa, joskus sitäkin tarvitaan, mutta vaatii taitoa sen tilanteen tunnistaminen.
Minulla ei ainakaan ole mitään tarvetta olla miehiä parempi. Kisatkaa te muut sukupuolten välillä tai keskenänne, ihan sama, ei kuulu minulle.
Ei ongelma olekaan yksin naisten, mutta omien kokemuksieni mukaan miehet ja naiset tekevät ca. eri tavalla töitä ja keskittyvät eri asioihin. Tarkkuus on hyvä asia, mutta ei voi edellyttää kaikkien toimivan samalla tavalla. Pedanteilla on usein tapana puuttua pikkujuttuihin ja usein he eivät näe asioita kokonaisuutena. Tästä johtuen he löytävät alati uutta arvosteltavaa työkaverin töistä. Pedantin työ koostuu liian monesta pienestä palasesta, joita hän ei kykene laittamaan tärkeysjärjestykseen (jonkun tutkimuksen mukaan, juuri pedantit ihmiset stressaantuvat työstä). Tässä on osittain omakohtaistakin kokemusta.
Ajan myötä ja pakon sanelemana olen jossain määrin päässyt liiasta näpräämisestä eroon. Siitä huolimatta sorrun joskus puuhastelemaan jonninjoutavia tärkeempien juttujen kustannuksella.
Jos naiset vaativat mieheltä jotakin sanot, "Sp väinen kilpailu on jokseenkin järjetöntä."
Naisten seksuaalihäirintä ketjussa juuri väitit, että kaikki sosiaalinen kanssakäyminen on vallankäyttöä.
Eli sanomasi on. Naiset antakaa miesten säilyttää oma valta-asemansa.
Jos niistä vioista joita miehissä on ja joita naisissa ei ole ja joista on tänne feministien johdolla kirjoitettu tekisi tekstinkäsittelyohjelmalla listan (ranskalaisilla viivoilla), niin tuskin mikään ohjelma kykenisi siihen paria kertaa "kaatumatta". Ihan sama laulu jatkuu työpaikoilla. Miksi nainen ei voi hyväksyä sitä, että mies tekee ca. asioita hieman eri tavalla ja keskittyy eri asioihin. Tätähän se on nalkutuskin parisuhteessa. Viestini onkin: Ottakaa rennommin ja keskittykää olennaiseen, jaksatte paremmin.
Hyväksykää miesten lääppiminen. Niinkö?
Pepe kirjoittaa kaikille, että ottakaa rennosti. No Jöris vastaa, että tuohan tarkoittaa aivan selvästi miesten mielestä, että "miesten valta-asema halutaan säilyttää", tai että "lääppiminen pitää hyväksyä".
Aika vainoharhaista... Tällaiseenko ajatuksenjuoksuun feministin maailmankuva perustuu (retorinen kysymys)? Jöriksen kommentit kuvaavat aika hyvin, miten patriarkaatti ja sovinismi piilee joka puun takana ja kiven alla. Jöris varmaan näkee sanomalehdissäkin piileviä koodeja jotka propagoivat naisten alistamista.. :D
Klo 13.31 Pepe kirjoittaa Muisteloita -kujussani, kun puhutaan miesten lääppimisestä, että kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä on vallankäyttöä. Hän vähättelee siis lääppimistä ja sanoo sen olevan vain sosiaalista kanssakäymistä.
Kun taas klo 13.26 samainen Pepe on kirjoittanut, että ottakaa naiset rennosti ja älkääkä kilpailko miesten kanssa. No helvata, mihis se sosiaalinen kanssakäynti nyt uhohtui!!??
Eli selvää tekstiö, jos et sitä ymmärrä, ei voi mitään. Lue, MITÄ kirjoitetaan, kommentoi vasta sitten.
Painotit seksuaalisen hyväksikäytön olevan vallankäyttöä. Itse taas ketjussa painotin, että se perustuu himoon. Lisäsin perusteluksi, että kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä on mukana vallankäyttöä joten olisi aika ihmeellistä jos sitä ei olisi sex.häirintätilanteessa eli se siitä. Tähän vielä. Esim. pomo voi kyllä tyydyttää vallankäyttöhimonsa muutenkin, jos tarvetta ilmenee.
Ei sos.kanssakäymisen pidäkään olla kilpailua, ei ainakaan eri sp:n välillä ja kuten mainitsin, vallankäyttöä on monenlaista. Vallankäyttö ja kilpailu ei ole synonyymejä. Naisten ei kannattaisi haastaa miespuolisia työkavereita kilpailuun, siinä väsyy ja joutuu stressilomalle. Jos kuitenkin haluaa kilpailla, pitää selvittää minkätyyppisistä suoritteista saa parhaiten pisteitä.
Saat Jörde tulkinnastasi täydet 0 p.
Sosiaalinen kanssakäyminen ei saa olla sen enempää vallankäyttöä kuin kilpailuakaan. Kumpaakaan ei tule puolustella.
Mutta JOS on sitä mieltä, että sosiaalinen kanssakäyminen on aina jonkinasteista vallankäyttöä ja näkee seksuaalisen häirinnän pelkkänä normaalina sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvänä, niin kyllä silloin on nähtävissä seksuaalisen häirinnän RIKOLLISEN luonteen vähättely.
Ja jos samassa yhteydessä pyydetään naisia olemaan arvostelematta miehiä heidän tavastaan harrastaa sosiaalista kanssakäymistä, olemaan muka kilpailematta miesten kanssa, niin asiayhteys on selvä. 'Älkää naiset arvostelko miehiä seksuaalisesta häirinnästä, vaan olkaa rentoja ja onnellisia ja vailla stressiä, sillä seksuaalinen häirintähän on vain miesten tapa kommunikoida kanssanne!'
Jänskä yritys sinänsä.
Voisihan tähän koota parhaita paloja sieltä ja täältä ja sitten sopivasti yhdistellä niitä. Mihin oikein pyrit? Viestini pedantista näprääjästä taisikin osua nilkkaan? Kirjoituksesi on malliesimerkki eri asioiden yhdistelemisestä ja hämmentämisestä eli siitä, että itse asian ydin hämärtyy.
Mainitsin tuossa, että itsessänikin on ollut näprääjän vikaa ja on varmaan vieläkin. Pyrin kuitenkin eroon siitä, entä sinä? Suoristeletko matosta hapsut päivittäin? Onko paperisi siistissä järjestyksessä lokerikoissa ja mapeissa? Onko tavaroilla oma paikkansa työpöydälläsi?
En edes muista enää, mistä aiheesta tässä keskustelussa oli kyse. Sinun kirjoituksesi eiu sinä asiassa juuri auta.
Mikä muuten on sinulle tärkeää työnteossa?
Kuulemma on jopa tutkittu. Yksityissektorillahan tämä ei onnistu, mutta julkisella kyllä.
Kun asiat sopivasti järjestellään (massivinen byrogratia) ja ihmiset sopivasti motivoidaan, niin kuulemma aika pienellä porukalla saadaan aikaan tilanne, jolloin porukka pyörittää sisäisesti koneistoa (kaikki touhuaa täyden päivän, 5 pv viikossa), joka ei tuota mihinkään mitään. Kyse voi olla vaikkapa jostain ison org. sisäisestä kehitysyksiköstä. En muista mikä oli se laskennallinen henkilömäärä, mutta idea on se, että yksikkö alkaa kehittään omaa toimintaansa ja syytää toisilleen kokouskutsuja, pöytäkirjoja, suunnitelmia, sisäisiä kyselyjä ja raportteja jne...
Vastasinkin tuolla jo aiemmin Pepen viestiin. Mitä te nyt skabaatte, relatkaa jo, vkl alussa ja käytte kuumina kuin uudenvuoden raketit.
Kuten Pepe tuossa ketjussa hyvin sanoi, on tainnut kadota se, mistä alunperin oli kysymys.
Ei ainakaan sukupuolisesta häirinnästä! Voisiko ton aiheen jo jättää, tuntuu olevan aika finaaliin järsitty.
Eihän käydä. Jördestä en tiedä, eli lähinnä yksikössä.
Jörde on minun virtuaalinen Justiina. Jos elämä hymyilee liikaa, "call" Jörde, get the subs.
Sinäkö "kehaist" kirjoitustani? Etenkin jos olet nainen, se lämmitti. Ei siksi, että kirjoitus olisi ollut asiallinen tai hyvä, mutta osasit lukea sen oikein :)
Ja ihan ansiosta! Saat jatkaa!