Nousit tänään 10-ratikkaan Stockmannin edessä olevalla pysäkillä, toiseksi etummaisesta ovesta. Menit istumaan heti sen oven viereiselle penkille. Olit käsittämättömän upea ja elegantti ilmestys, jo yli viisissäkymmenissä tai hieman enemmän. Päälläsi sinulla oli vaalean ruskea pitkä turkistakki, pitkät mustat saappaat terävin ja korkein koroin ja käsissäsi tiukat valkoiset nahkahansikkaat, ilmeisesti vuorettomat, jotka jotain laukusta kaivettuasi laitoit uudestaan päälle huolella, rypyt silotellen.
Hiuksesi olivat vaaleat ja aseteltu ylös klassiseen malliin. Itse olin se nuori mies joka seisoi vaunun liitoskohdassa taaempana, josta siirryin istumaan yksittäiselle penkille viistoon sinusta. Päälläni oli pitkä musta nahkatakki ja mieleen jäävä kaulaliina. Hiukseni hartioille asti, vaaleat, suorat ja auki. Jäit jo heti Sokoksen kohdalla pois kuten minäkin ja ylitit äkkiä tien Lasipalatsille, jota kuljit edelläni ikkunoiden ja seinustan vieressä kääntyen kiasman puoleisesta päädystä Kampin keskusta kohti. Olin myös menossa Kamppiin ja ohitin sinut tuossa päädyssä. Olit mahdollisesti huomannut minut jo Lasipalatsin ikkunoista, sillä vilkaisit minua ohikulkiessani, kuten minä sinua. Vilkaisin lähempänä Kamppia taakseni ja keräsin jo rohkeutta tulla juttelemaan, mutta olit jo hävinnyt johonkin.
Jos tunnistit itsesi (epätodennäköistä, tiedän), täällä päässä linjoja on harras ihailija. Olit käsittämättömän upea ilmestys ja olisin ehdottomasti halunnut tulla puhumaan, jos olisin uskaltanut. Nyt varmasti uskaltaisin. Otatko yhteyttä? [email protected]
Hiuksesi olivat vaaleat ja aseteltu ylös klassiseen malliin. Itse olin se nuori mies joka seisoi vaunun liitoskohdassa taaempana, josta siirryin istumaan yksittäiselle penkille viistoon sinusta. Päälläni oli pitkä musta nahkatakki ja mieleen jäävä kaulaliina. Hiukseni hartioille asti, vaaleat, suorat ja auki. Jäit jo heti Sokoksen kohdalla pois kuten minäkin ja ylitit äkkiä tien Lasipalatsille, jota kuljit edelläni ikkunoiden ja seinustan vieressä kääntyen kiasman puoleisesta päädystä Kampin keskusta kohti. Olin myös menossa Kamppiin ja ohitin sinut tuossa päädyssä. Olit mahdollisesti huomannut minut jo Lasipalatsin ikkunoista, sillä vilkaisit minua ohikulkiessani, kuten minä sinua. Vilkaisin lähempänä Kamppia taakseni ja keräsin jo rohkeutta tulla juttelemaan, mutta olit jo hävinnyt johonkin.
Jos tunnistit itsesi (epätodennäköistä, tiedän), täällä päässä linjoja on harras ihailija. Olit käsittämättömän upea ilmestys ja olisin ehdottomasti halunnut tulla puhumaan, jos olisin uskaltanut. Nyt varmasti uskaltaisin. Otatko yhteyttä? [email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
vaikee sanoo,mut mietitään.