Eroanko vaimostani joka teki aviorikoksen (10kk suhde), hän ei ole uskossa, itse olen. yli en ole päässyt vaikka asiasta on kohta aikaa kaksi vuotta.
avioero
joni v60
12876
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä ihmeessä eroa .
7.He sanoivat hänelle; Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet? 8. Hän sanoi heille; Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut. 9. Mutta ninä sanon teille; joka hylkää vaimonsa muun kun huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin....
Nämä on vaikeita juttuja joihin ei neuvoja hel´posti löydy. Oletko ihan varma asiasta? Vai luuletko niin käyneen...Särjettyä on inhimillisesti vaikea saada samanveroiseksi. Muista kuitenkin, että sielunvihollinen yrittää kaikkensa (jopa luulojen kylvämisellä)- hänhän on tullut tappamaan tuhoamaan ja varastamaan. Anna anteeksi . Ulkopuolisen on helppo sanoa. Se kuitenkin on ainoa tie. Älä katkeroidu - ala alusta ja rukoile.
Kiitos neuvoista, kyllä asia on varma ja vaimoni tuunnusti teon. Olen antanut anteeksi, mutta silti asia vaivaa päivittäin. Olemme käyneet perheasiain neuvottelukeskuksessa ja välillä on ollut hyviäkin aikoja, mutta viime syksynä paloin loppuun ja vein eropaperit käräjäoikeuteen. Asumme edellen yhdessä, puolivuotta tulee ensi kuussa täyteen.
tiet ensin, ennen kuin eroaa.
Perheasiain neuvottelukeskuksen lisäksi voisi olla muitakin neuvojia. Avioliittoleireistä on tietääkseni ollut apua monille. Kirjojakin näistä aiheista on hyvä lueskella, esim. Walter Trobisch on kirjoittanut joitain.
1. Kor. 7.luku.
Siunausta sinulle!
Toivon että voitte jatkaa liittoanne ja että voit anteeksiannon lisäksi unohtaa teot ja luottaa jälleen puolisoosi!Erota teko ja ihminen toisistaan!
Rukoilen puolestanne!
Mieti mistä nuo ajatukset tulevat. Vaikka olisit oikeassa ja tiedät kaiken varmasti niin ei ole muita vaihtoehtoja. Jos haluat - niinkuin näyttää, että rakastat edelleen puolisoasi. Älä anna sielunvihollisen tehdä tuhoa enempää.... Palauta luottamuksesi vaimoosi ja älä kaivele menneitä (sitähän sielunvihollinen haluaa) jos ne on anteeksi annettu. Jonkun ajan kuluttua huomaat vaimosi rakastavan sinua todella syvästi( rakastaa varmasti nytkin, mutta et huomaa sitä..)...rukoile liittosi puolesta ja vaimosi puoolesta. Keskustelkaa arkipäivän asioista ja myös uskon asioista ...
.. ja ystäväiseni, kääntykää yhdessä tässäkin asiassa lähimmän lähiseurakuntamme puoleen, Katso; (http://www.adventtikirkko.fi/seurakunnat/ )
*
Ystävällisesti Siunausterveisin Totuuden etsijöille
minulle niin Rakkaassa
Voittoisassa ja Voimallisessa
JAH SHUAN (Ilm.14:1) MESSIAAN Armollisessa ja Pyhässä Nimessä
י ה וֹ שׁ ﬠ
eepu
*
"Anna kastaa ja pelastaa itsesi"!
Tämä ei ole adventtikirkon palsta!
Ihan turha on raamatusta etsiä vastauksia kysymykseesi. Kyse on SINUN elämästäsi. Jos tuntuu (yrityksestä ja ulkopuolisesta AMMATTIAVUSTA huolimatta) siltä, ettet voi antaa anteeksi ja unohtaa tapahtunutta niin et voi uhrata omaa elämääsi ja mielenterveyttäsi avioliittosi takia. Jos olet jo joutunut olemaan sairaslomalla, en usko, että tilanne ainakaan paranee asiaa itsekseen (tai uskonporukan) kanssa pohtimalla. Menet vaan entistä enemmän sekaisin ajatuksissasi, jos mietit raamatun jakeita.
Kannattaa vielä pohtia mistä saisi ulkopuolista muutakin apua (yksityiset parisuhdeterapiat esim.) ja käyttää näitä keinoja. Turhat "jeesustelut" kannattaa jättää nyt takavasemmalle ja keskittyä siihen oleelliseen eli teidän suhteeseen. Tiedätkö mistä vaimosi uskottomuus johtui? Vaimosi on ilmeisesti ollut suhteessanne jotian vailla: yhteistä aikaa, hauskaa tekemistä, keskustelua, leikkisää seksiä ???
Jospa etsitte yhdessä yhteistä tekemistä, jotain mitä kumpikaan ei ole koskaan ennen tehnyt ja jotuisitte tukemaan, opettamaan toinen toisianne ja löytämään keskinäistä luottamusta uudelleen. Tosiasia on se, että mikään uskonto ei tuo pelastusta parisuhteeseen - se on KAHDEN IHMISEN VÄLINEN asia!
Toivon, että suhteenne jatkuu - onnea ja menestystä... valitsitpa minkä tahansa etenemistavan :)
p.s. kokemuksia vastaaavanlaisesta tilanteesta on hamasta menneisyydestä ja löysimme miehemme kanssa uuden aaltopituuden parisuhdeterapian jälkeen. Aloimme myös käymään reippailla iltalenkeillä, matkustelemaan yhdessä, aloitimme lasketteluharrastuksen ja golfin, muutimme maalle ja reimme ison remontin... Listassa on paljon meille molemmille uusia asioita. Tuo golf on hyvä esim. siitä miten toinen toistamme tukien ja opettaen opettelimme haastavaa lajia ja mikä tärkeintä samalla kasvoi luottamus uudelleen pikkuhiljaa ja löysimme uusia tapoja kommunikoida. TÄRKEINTÄ SE, ETTÄ MOLEMMILLA OLI OIKEASTI HALU JATKAA LIITTOA!
Nykyisin olemme tosi onnellisia, lapsia perheessä kolme. Harrastamme paljon yhdessä ja järjestämme kahdenkeskistäkin aikaa. Niin ja vaikka olemme normeja "riviuskovaisia", niin voin kertoa, että tuollaisessa kuvailemassasi epäselvässä tilanteessa uskonasiat vain sekoittavat kuvion...
Vielä pitää lyhyt jatke laittaa edelliseen viestiin ja edellisiä viestejä kommentoiden. Jos aiot kädet ristissä istua ja odottaa vastauksia / voimia tms. korkeammalta taholta, niin vaimosi kerkiää lähteä takavalot vilahtaen. Teidän on ihan tosisaan tehtävä asioille jotain eikä jeesusteltava.
Tsemppiä!
Jos asia kahdenkin vuoden kuluttua kaivelee, ei asia ole kohdaltasi läpi käyty. Mitäpä vaimosi ajattelee? Vieläkö on vieraan suonikas mielessä? Ehkä... Ehkä ei...
Otit jo askeleen kohti itsenäistä elämää viemällä paperit vetämään. Mieti miksi olette yhdessä:
onko perimmäinen syy kuitenkin se, että vaimo tiskaa, pyykkää,siivoaa ja sinä puolestasi takaat varman elannon?
Jos em. symbioosi on ainut asia joka teitä yhdistää, ei suhteelta voi paljon vaatia, vai mitä? Vaikka edellä mainittu olisi totta, voi elämäsi olla suht' tyytyväistä. Vai onko sittenkään?
Vai velvollisuusko pitää teidät yhdessä? Vai onko omatuntosi nokinen kuin kiirastulen kivet siksi, että itse olet jotain tehnyt ja salannut ja yrität suhdetta väkisinkin ylläppitämällä hyvittää tekojasi?
MIETI! OLE ITSELLESI JA VAIMOLLESI REHELLINEN!!!