Feministiseen ideologiseen myyttiin kuuluu, että mies on jo sukupuolestaan johtuen, geneettisesti tai jostain muusta biologisesta taikka "patriarkaalisesta" syystä väkivaltainen nimenomaan naisia kohtaan, ja nainen on rauhaarakastava, viaton uhri.
Haluamatta puolustella kenenkään tekemää väkivaltaa, lienee kohtuullista että keskustelua käydään useammasta näkökulmasta ja naisten(kaan) väkivaltaisuutta vähättelemättä. Itse asiassa kaikenlaiset argumentit väittämille väkivallan sukupuolittuneelle lähtökohdalle rapisevat armotta, kun asiaa lähemmin tarkastellaan.
Tässä siis hieman kyytiä tuolle "paha mies" -myytille:
Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan 23 prosenttia miehistä oli joskus kokenut parisuhteessaan vähintään lievää väkivaltaa, naisten vastaava luku oli 25. Kysytyt väkivallan muodot kattoivat laajan skaalan väkivallan muotoja, kuten taannoin julkaistussa Usko, Toivo, Hakkaus -tutkimuksessa, joka käsitteli perheväkivaltaa ainoastaan naisuhrien näkökulmasta. Se, että perheväkivallan yleisyys näyttäisi olevan noinkin lähellä toisiaan (todennäköisesti tutkimuksen luottamusvälin puitteissa saman verran) on varsin yllättävää - tälläkin palstalla hellittävän "mies paha ja väkivaltainen - Nainen viaton uhri" -myytin valossa.
"Suomessa ei ole tehty uhritutkimusta miehille. Puhuttu siitä on, mutta tutkimuksissa on aina kysymys, että kuka ne rahoittaa", sanoo ylitarkastaja Helena Ewalds sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mielestään miehiä käsittelevälle uhritutkimukselle olisi kyllä tarvetta"
- Kun perheväkivalta jo veronmaksajien rahaa saavien tutkimusten tutkimusasetelmissa asemoidaan "oletteko jo lakanneet lyämästä vaimoanne" -akselille, jo yhteiskunnan taholta ylläpidetään myyttiä miesten väkivaltaisuudesta ja naisten viattomuudesta. Kuvaavaa siis on, ettei miesten uhritutkimuksille tahdo löytyä rahoitusta. Kuitenkin, niukat käsillä olevat tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei nainen ole mikään viaton pulmunen perheväkivallasta puhuttaessa.
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Uhritutkimuksia vain naisille/HS20060312SI1YO010p0
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Perhev%C3%A4kivallasta ep%C3%A4illyist%C3%A4 l%C3%A4hes joka kuudes on nainen/HS20060312SI1YO010p1
Kun miehen lähtökohtaista "syyllisyyttä" perheväkivaltaan todistellaan tilastoilla, joissa kaikista perheväkivallasta epäillyistä valtaosa on miehiä, unohdetaan kiistämätön tosiasia, että mies yksinkertaisesti jättää naista useammin ilmoittamatta viranomaisille väkivaltaisesta puolisosta. Esimerkiksi em. saksalaistutkimuksen miehistä yksikään ei ollut illmoittanut asiasta viranomaisille. Myyttiin kuuluu tässä kohtaa, että väitetään naisen väkivallan olevan vaikutuksiltaan "lievempää" kuin miehen. Tämäkin on täyttä soopaa, kuten seuraavasta ilmenee:
"Miesten kriisikeskuksen projektipäällikön Jussi Pullin mukaan miehet kokevat kertomisen usein häpeälliseksi"
- Eli naisen väkivaltaisuus jää yksinkertaisesti piiloon silloin, kun seurauksena on "vain" mustelmia. Vakavammassa väkivallassa tilanne muuttuu:
"Väkivalta tulee viranomaisten tietoon sitä todennäköisemmin, mitä vakavampia vammoja se on aiheuttanut"
- Eli vakavissa pahoinpitelyissä - siis lähinnä sairaalareissun aiheuttavissa tapauksissa, joissa ongelman tapaus tulee helpommin viranomaisten tietoon - tilastot ovatkin 'yllättävän' "tasa-arvoisia":
"Vuonna 2000 Tilastokeskus julkaisi raportin, jonka mukaan vuonna 1998 poliisin tietoon tulleista parisuhteessa tehdyistä törkeistä pahoinpitelyistä 37 prosentissa nainen oli kolhinut miestä."
http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=06/2006&id=0abb0ee
Pitemmältä ajalta vv. 1997-2005 tilastokeskuksen tiedoista voidaan laskea, että naisten osuus parisuhteessa tehdyistä törkeistä pahoinpitelyistä on ollut keskimäärin hieman oli 40 prosenttia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perhev%C3%A4kivalta
Kun tiedetään, että väkivaltaisesta puolisosta raportoimiseen miehillä on suurempi kynnys, ei ole mitään syytä kuvitella, etteikö lievemmissäkin tapauksissa (joihin perustuu tuo naisten 15%:n "aliedustus" viranomaisten tietoon tulleissa väkivaltatapauksissa) suhde olisi vähintään tuo 40/60 kuten vakavissakin pahoinpitelyissä.
Entä sitten, kun väkivallan uhrina on puolustuskyvytön lapsi, ja näin ollen miehellä ja naisella on "yhtäläiset" fyysiset edellytykset pahoinpitelyyn?
Lapsiin kohdistuvien henkirikosten osalta, joissa piilorikollisuus on pientä, lapsiin kohdistuva perheväkivalta on merkittävin, mutta vaiettu lasten kuolinsyy. Vuosina 1990–1999 väkivallan seurauksena kuoli 4,4 alle 15-vuotiasta lasta 100 000:ta henkeä kohti. Suurin riski kuolla väkivallan seurauksena on alle yksivuotiailla; 2,6/100 000. Vuosina 1970-94 sai Suomessa henkirikoksen uhrina surmansa 292 alle 15-vuotiasta lasta. Äiti todettiin tekijäksi 41 prosentissa ja isä 26 prosentissa tapauksista. Tuija Vanamon, Anne Kaupin, Kari Karkolan, Juhani Merikannon ja Eila Räsäsen tutkimuksen mukaan lapsella on suurin riski tulla surmatuksi alle vuoden ikäisenä: uhreja oli kaikkiaan 113. Äiti todettiin tekijäksi 73 prosentissa ja isä 23 prosentissa näistä tapauksista. Äiti oli tekijä 63 prosentissa ja isä 29 prosentissa tapauksista, joissa lapsi oli 1-4 -vuotias. Isä todettiin tekijäksi 53 prosentissa ja äiti 41 prosentissa tapauksista, joissa lapsi oli 5-15-vuotias. Kun koko tutkimusaineistosta on suljettu pois vastasyntyneiden tapot ja laajennetut itsemurhat, jäljelle jäi 70 lapsen kuolemaa, joista 61 prosenttia oli äidin ja 37 prosenttia isän aiheuttamia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsen_kaltoinkohtelu
Feministi tietenkin löytää kosolti (tietenkin miehestä/patriarkaatista johtuvia) syitä, miksi nimenomaan perheen äiti on ylivoimaisesti isää väkivaltaisempi juuri lapsiaan kohtaan; itse tyydyn tässä toteamaan (ilman syyllistämisiä ja selittelyjä) em. aineiston perusteella, ettei ole tässäkään mitään syytä ylläpitää "väkivaltainen mies - viaton nainen" -myyttiä.
Ja yleisesti siitä, miten taipumus väkivaltaan on todellakin sukupuoliriippumaton piirre, ei todellakaan miesten ominaisuus:
"Sekä naiset että miehet kokevat parisuhteissa väkivaltaa. Naisten ja miesten kokemukset ovat osittain samanlaisia, mutta niissä on myös eroja. - - -Sekä miehet että naiset loukkaavat ja vahingoittavat toisiaan: he kaivelevat puolisonsa menneisyyttä, arvostelevat hänen nykyistä elämäntapaansa ja arvojaan ja tuhoavat hänen tulevaisuuttaan. He riistävät puolisoltaan vapauden ja toimivat vastuuttomasti. He mitätöivät tämän ihmisarvon ja oikeuden olemassaoloon ja pyrkivät nujertamaan hänet erilaisin keinoin sekä tulkitsevat hänen käytöstään usein toisin kuin hän on tarkoittanut"
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Parisuhdev%C3%A4kivalta on luultua monimuotoisempi ongelma/HS20061110SI1MA01h2m
Miten muuten voitaisiin tarkastella väittämää, että mies olisi lähtökohtaisesti väkivaltainen ja nainen toisaalta rauhaarakastava olento? Esimerkiksi tarkastelemalla perheväkivaltaa samaa sukupuolta edustavien parisuhteissa: "Väkivaltainen mies" -myyttihän edellyttäisi, että veri roiskuu miesparisuhteissa, ja naisparisuhteissa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus, oikea Feministinen Utopia. Mutta katsotaanpa:
Homo/lesboparien välillä on väkivaltaa aivan samassa määrin kuin heteroillakin; Lesbojen ja homojen perheväkivalta juontaa juurensa samoihin syihin kuin heteropareillakin: väkivallan syynä vallankäyttö ja halu alistaa kumppani - tämä piirre ihmisissä ei siis ole mitenkään sukupuolittunutta.
http://www.aafp.org/online/en/home/policy/policies/v/violencepositionpaper.html
http://www.uwstout.edu/cvpp/same_gender_stats.html
"Everyone who wants to be politically correct stresses that women are nonviolent. This must be wishful thinking. - - - all the available evidence points to domestic violence in lesbian couples occurring 'no more and no less often than in heterosexual couples.'"
http://www.divorcenet.com/states/new_york/politics_of_domestic_violence
Lähteestä riippuen 18-45% lesboparisuhteista on väkivaltaisia.
http://pn.psychiatryonline.org/cgi/content/full/37/12/22
http://en.wikipedia.org/wiki/Domestic_violence#Domestic_violence_in_same-sex_relationships
http://www.musc.edu/vawprevention/lesbianrx/factsheet.shtml
Oheinen lähde jopa väittää, että väkivalta olisi "naisyhteisöissä" juuri kaikkein yleisintä:
"Domestic Violence Is A Human Problem - - - Despite feminist dogma, no relationship has been found between domestic violence and the patriarchy. In fact, domestic violence appears to be more common in matriarchal societies"
http://www.ejfi.org/DV/dv-8.htm
Ja, tässä todetaan, että lesboparien välinen väkivalta olisi yleisempää kuin heteroisuhteissa - ja että naisparien väkivalta olisi raaempaa kuin miessuhteissa:
"Battering in lesbian couples is much more frequent than heterosexual battering and lesbian relationships are significantly more violent than gay relationships"
http://www.dvmen.org/dv-28.htm
Lesbosuhteissa naiset kohdistavat toisiinsa fyysistä väkivaltaa miespareja enemmän:
http://www.springerlink.com/content/r130ql0471892435/
Väistämätön johtopäätös tästäkin: Väkivalta on ihmisen perusluonteeseen kuuluva valitettava piirre, eikä asiaa lähemmin tarkasteltuna ole mitään perusteita myytille miesten lähtökohtaiselle väkivalvaisuudelle ja naisten luontaiselle väkivallattomuudelle.
Haluamatta puolustella kenenkään tekemää väkivaltaa, lienee kohtuullista että keskustelua käydään useammasta näkökulmasta ja naisten(kaan) väkivaltaisuutta vähättelemättä. Itse asiassa kaikenlaiset argumentit väittämille väkivallan sukupuolittuneelle lähtökohdalle rapisevat armotta, kun asiaa lähemmin tarkastellaan.
Tässä siis hieman kyytiä tuolle "paha mies" -myytille:
Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan 23 prosenttia miehistä oli joskus kokenut parisuhteessaan vähintään lievää väkivaltaa, naisten vastaava luku oli 25. Kysytyt väkivallan muodot kattoivat laajan skaalan väkivallan muotoja, kuten taannoin julkaistussa Usko, Toivo, Hakkaus -tutkimuksessa, joka käsitteli perheväkivaltaa ainoastaan naisuhrien näkökulmasta. Se, että perheväkivallan yleisyys näyttäisi olevan noinkin lähellä toisiaan (todennäköisesti tutkimuksen luottamusvälin puitteissa saman verran) on varsin yllättävää - tälläkin palstalla hellittävän "mies paha ja väkivaltainen - Nainen viaton uhri" -myytin valossa.
"Suomessa ei ole tehty uhritutkimusta miehille. Puhuttu siitä on, mutta tutkimuksissa on aina kysymys, että kuka ne rahoittaa", sanoo ylitarkastaja Helena Ewalds sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mielestään miehiä käsittelevälle uhritutkimukselle olisi kyllä tarvetta"
- Kun perheväkivalta jo veronmaksajien rahaa saavien tutkimusten tutkimusasetelmissa asemoidaan "oletteko jo lakanneet lyämästä vaimoanne" -akselille, jo yhteiskunnan taholta ylläpidetään myyttiä miesten väkivaltaisuudesta ja naisten viattomuudesta. Kuvaavaa siis on, ettei miesten uhritutkimuksille tahdo löytyä rahoitusta. Kuitenkin, niukat käsillä olevat tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei nainen ole mikään viaton pulmunen perheväkivallasta puhuttaessa.
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Uhritutkimuksia vain naisille/HS20060312SI1YO010p0
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Perhev%C3%A4kivallasta ep%C3%A4illyist%C3%A4 l%C3%A4hes joka kuudes on nainen/HS20060312SI1YO010p1
Kun miehen lähtökohtaista "syyllisyyttä" perheväkivaltaan todistellaan tilastoilla, joissa kaikista perheväkivallasta epäillyistä valtaosa on miehiä, unohdetaan kiistämätön tosiasia, että mies yksinkertaisesti jättää naista useammin ilmoittamatta viranomaisille väkivaltaisesta puolisosta. Esimerkiksi em. saksalaistutkimuksen miehistä yksikään ei ollut illmoittanut asiasta viranomaisille. Myyttiin kuuluu tässä kohtaa, että väitetään naisen väkivallan olevan vaikutuksiltaan "lievempää" kuin miehen. Tämäkin on täyttä soopaa, kuten seuraavasta ilmenee:
"Miesten kriisikeskuksen projektipäällikön Jussi Pullin mukaan miehet kokevat kertomisen usein häpeälliseksi"
- Eli naisen väkivaltaisuus jää yksinkertaisesti piiloon silloin, kun seurauksena on "vain" mustelmia. Vakavammassa väkivallassa tilanne muuttuu:
"Väkivalta tulee viranomaisten tietoon sitä todennäköisemmin, mitä vakavampia vammoja se on aiheuttanut"
- Eli vakavissa pahoinpitelyissä - siis lähinnä sairaalareissun aiheuttavissa tapauksissa, joissa ongelman tapaus tulee helpommin viranomaisten tietoon - tilastot ovatkin 'yllättävän' "tasa-arvoisia":
"Vuonna 2000 Tilastokeskus julkaisi raportin, jonka mukaan vuonna 1998 poliisin tietoon tulleista parisuhteessa tehdyistä törkeistä pahoinpitelyistä 37 prosentissa nainen oli kolhinut miestä."
http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=06/2006&id=0abb0ee
Pitemmältä ajalta vv. 1997-2005 tilastokeskuksen tiedoista voidaan laskea, että naisten osuus parisuhteessa tehdyistä törkeistä pahoinpitelyistä on ollut keskimäärin hieman oli 40 prosenttia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perhev%C3%A4kivalta
Kun tiedetään, että väkivaltaisesta puolisosta raportoimiseen miehillä on suurempi kynnys, ei ole mitään syytä kuvitella, etteikö lievemmissäkin tapauksissa (joihin perustuu tuo naisten 15%:n "aliedustus" viranomaisten tietoon tulleissa väkivaltatapauksissa) suhde olisi vähintään tuo 40/60 kuten vakavissakin pahoinpitelyissä.
Entä sitten, kun väkivallan uhrina on puolustuskyvytön lapsi, ja näin ollen miehellä ja naisella on "yhtäläiset" fyysiset edellytykset pahoinpitelyyn?
Lapsiin kohdistuvien henkirikosten osalta, joissa piilorikollisuus on pientä, lapsiin kohdistuva perheväkivalta on merkittävin, mutta vaiettu lasten kuolinsyy. Vuosina 1990–1999 väkivallan seurauksena kuoli 4,4 alle 15-vuotiasta lasta 100 000:ta henkeä kohti. Suurin riski kuolla väkivallan seurauksena on alle yksivuotiailla; 2,6/100 000. Vuosina 1970-94 sai Suomessa henkirikoksen uhrina surmansa 292 alle 15-vuotiasta lasta. Äiti todettiin tekijäksi 41 prosentissa ja isä 26 prosentissa tapauksista. Tuija Vanamon, Anne Kaupin, Kari Karkolan, Juhani Merikannon ja Eila Räsäsen tutkimuksen mukaan lapsella on suurin riski tulla surmatuksi alle vuoden ikäisenä: uhreja oli kaikkiaan 113. Äiti todettiin tekijäksi 73 prosentissa ja isä 23 prosentissa näistä tapauksista. Äiti oli tekijä 63 prosentissa ja isä 29 prosentissa tapauksista, joissa lapsi oli 1-4 -vuotias. Isä todettiin tekijäksi 53 prosentissa ja äiti 41 prosentissa tapauksista, joissa lapsi oli 5-15-vuotias. Kun koko tutkimusaineistosta on suljettu pois vastasyntyneiden tapot ja laajennetut itsemurhat, jäljelle jäi 70 lapsen kuolemaa, joista 61 prosenttia oli äidin ja 37 prosenttia isän aiheuttamia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsen_kaltoinkohtelu
Feministi tietenkin löytää kosolti (tietenkin miehestä/patriarkaatista johtuvia) syitä, miksi nimenomaan perheen äiti on ylivoimaisesti isää väkivaltaisempi juuri lapsiaan kohtaan; itse tyydyn tässä toteamaan (ilman syyllistämisiä ja selittelyjä) em. aineiston perusteella, ettei ole tässäkään mitään syytä ylläpitää "väkivaltainen mies - viaton nainen" -myyttiä.
Ja yleisesti siitä, miten taipumus väkivaltaan on todellakin sukupuoliriippumaton piirre, ei todellakaan miesten ominaisuus:
"Sekä naiset että miehet kokevat parisuhteissa väkivaltaa. Naisten ja miesten kokemukset ovat osittain samanlaisia, mutta niissä on myös eroja. - - -Sekä miehet että naiset loukkaavat ja vahingoittavat toisiaan: he kaivelevat puolisonsa menneisyyttä, arvostelevat hänen nykyistä elämäntapaansa ja arvojaan ja tuhoavat hänen tulevaisuuttaan. He riistävät puolisoltaan vapauden ja toimivat vastuuttomasti. He mitätöivät tämän ihmisarvon ja oikeuden olemassaoloon ja pyrkivät nujertamaan hänet erilaisin keinoin sekä tulkitsevat hänen käytöstään usein toisin kuin hän on tarkoittanut"
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Parisuhdev%C3%A4kivalta on luultua monimuotoisempi ongelma/HS20061110SI1MA01h2m
Miten muuten voitaisiin tarkastella väittämää, että mies olisi lähtökohtaisesti väkivaltainen ja nainen toisaalta rauhaarakastava olento? Esimerkiksi tarkastelemalla perheväkivaltaa samaa sukupuolta edustavien parisuhteissa: "Väkivaltainen mies" -myyttihän edellyttäisi, että veri roiskuu miesparisuhteissa, ja naisparisuhteissa vallitsee täydellinen harmonia ja väkivallattomuus, oikea Feministinen Utopia. Mutta katsotaanpa:
Homo/lesboparien välillä on väkivaltaa aivan samassa määrin kuin heteroillakin; Lesbojen ja homojen perheväkivalta juontaa juurensa samoihin syihin kuin heteropareillakin: väkivallan syynä vallankäyttö ja halu alistaa kumppani - tämä piirre ihmisissä ei siis ole mitenkään sukupuolittunutta.
http://www.aafp.org/online/en/home/policy/policies/v/violencepositionpaper.html
http://www.uwstout.edu/cvpp/same_gender_stats.html
"Everyone who wants to be politically correct stresses that women are nonviolent. This must be wishful thinking. - - - all the available evidence points to domestic violence in lesbian couples occurring 'no more and no less often than in heterosexual couples.'"
http://www.divorcenet.com/states/new_york/politics_of_domestic_violence
Lähteestä riippuen 18-45% lesboparisuhteista on väkivaltaisia.
http://pn.psychiatryonline.org/cgi/content/full/37/12/22
http://en.wikipedia.org/wiki/Domestic_violence#Domestic_violence_in_same-sex_relationships
http://www.musc.edu/vawprevention/lesbianrx/factsheet.shtml
Oheinen lähde jopa väittää, että väkivalta olisi "naisyhteisöissä" juuri kaikkein yleisintä:
"Domestic Violence Is A Human Problem - - - Despite feminist dogma, no relationship has been found between domestic violence and the patriarchy. In fact, domestic violence appears to be more common in matriarchal societies"
http://www.ejfi.org/DV/dv-8.htm
Ja, tässä todetaan, että lesboparien välinen väkivalta olisi yleisempää kuin heteroisuhteissa - ja että naisparien väkivalta olisi raaempaa kuin miessuhteissa:
"Battering in lesbian couples is much more frequent than heterosexual battering and lesbian relationships are significantly more violent than gay relationships"
http://www.dvmen.org/dv-28.htm
Lesbosuhteissa naiset kohdistavat toisiinsa fyysistä väkivaltaa miespareja enemmän:
http://www.springerlink.com/content/r130ql0471892435/
Väistämätön johtopäätös tästäkin: Väkivalta on ihmisen perusluonteeseen kuuluva valitettava piirre, eikä asiaa lähemmin tarkasteltuna ole mitään perusteita myytille miesten lähtökohtaiselle väkivalvaisuudelle ja naisten luontaiselle väkivallattomuudelle.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Nainen on rauhaarakastavampi osapuoli ja mies aggressiivisempi osapuoli. Kaikki arvostetut evoluutiobiologit ovat sitä mieltä. Miehen kuuluukin olla agressiivisempi, jotta pystyy suojelemaan naarastaan/naaraitaan muiden urosten lähestymisyrityksiltä. Yksilöllisiä eroja on, mutta maailman kaikissa kulttuureissa mies on aggressiivisempi kuin nainen. Venezuelassa elää heimo, jossa miehet hakkaavat naisia jopa sellaisesta syystä kuin että tuo teen jäähtyneenä paikalle. Tämä on ääripää. Esim Ruotsi voisi olla toinen ääripää.
Jos mennään tänne biologia/luolamiestasolle, tuo koiraiden/miesten "luonnollinen aggressiivisuus" on peräisin samasta myyttitehtaasta kuin nuo muutkin:
"Male Animals Are Not Consistently More Aggressive Than Females - - - In any case there is no support here for the myth that humans have inherited a general mammalian tendency for males to be more aggressive than females."
http://www.culture-of-peace.info/biology/chapter4-5.html
Linkitätkö tänne mainitsemiesi "arvostettujen evoluutiobiologien" tutkimuksia, joiden perusteella koiraat/miehet olisivat biologisesti naaraita/naisia aggressiivisimpia...?
David M. Buss, ja hänen kirjansa.
http://www.amazon.com/Evolution-Desire-Strategies-Human-Mating/dp/0465021433
Se, että miehet ovat aggressiivisempia, ei tarkoita että miesten PITÄISI olla aggressiivisempia tai miehen KUULUISI olla sellainen. Niin kuin sekään että nainen on rauhaarakastavampi ei tarkoita että naisen pitäisi tai kuuluisi olla sellainen. Ne ovat vain biologisia faktoja.
On se vaan jännää miten ihminen aina tulkitsee asiat itselleen parhaalla tavalla. Ja on se vaan jännä että tämäkin itsestään selvä asia: mies on väkivaltaisempi kuin nainen, tämäkin kielletään ja käännetäänkin asia toisinpäin.
Mieshormonikin jo aiheutttaa aggressiivisuutta, ja silti tämäkin luonnollinen fakta kielletään. Hohhoijaa!
aggressiivisuus ei tarkoita yleensä väkivaltaisuutta.
"Ja on se vaan jännä että tämäkin itsestään selvä asia: mies on väkivaltaisempi kuin nainen, tämäkin kielletään ja käännetäänkin asia toisinpäin. "
- Asiaan kuuluu, että "mies on väkivalvaisempi kuin nainen" -myytti "perustellaan" ottamalla se lähtökohdaksi - "itsestäänselvyytenä" ja "luonnollisena faktana". Ilman perusteita, kuten tässä.
- En myöskään ole yrittänyt kääntää mitään toisinpäin. Osoitin tekstissäni ettei väkivaltaisuutta parisuhteessa tai perheessä voida tutkimustietojen valossa pitää miehelle kuuluvana ominaisuutena, vaan kyse on yleisinhimillisestä piirteestä.
Hohhoijaa... :)
Voitko pls. tiivistää, ei kellään, ainakaan minulla ole aikaa lukea yo-kirjoitusten pituisia esseitä. Eivät kuulu chattipalstoille. Kiteytä se oleellinen.
Pahinta mahdollista näillä palstoilla on se, että itse heittää jonkun esseen muiden luettavaksi ja sen lisäksi tulee linkkiä sinne sun tänne. Keskustelutaito syntyy kyvystä tiivistää, where's the beaf?
No, oli kieltämättä pitkä juttu. Mutta tässä oleellinen:
"Väkivalta on ihmisen perusluonteeseen kuuluva valitettava piirre, eikä asiaa lähemmin tarkasteltuna ole mitään perusteita myytille miesten lähtökohtaiselle väkivalvaisuudelle ja naisten luontaiselle väkivallattomuudelle. "
tässä on hyvä ja hyödyllinen linkki parisuhdeväkivaltaan liittyvistä myyteistä ja vähän muutakin sisältöä löytyy.
http://www.gmdvp.org/pages/myth.html
"Miten muuten voitaisiin tarkastella väittämää, että mies olisi lähtökohtaisesti väkivaltainen ja nainen toisaalta rauhaarakastava olento? Esimerkiksi tarkastelemalla perheväkivaltaa samaa sukupuolta edustavien parisuhteissa--"
Aaa, tässä siis välineellistään seksuaalivähemmistöt, jotta heteromies voi todistella omaa normaaliuttaan. Asiaa ei ole syytä tutkia ensisijaisesti siksi, koska seksuaalivähemmistöissäkin tapahtuu parisuhdeväkivaltaa ja heidän, jotka sitä kokevat, on vaikea hakea siihen apua.
"Lesbojen ja homojen perheväkivalta juontaa juurensa samoihin syihin kuin heteropareillakin: väkivallan syynä vallankäyttö ja halu alistaa kumppani - tämä piirre ihmisissä ei siis ole mitenkään sukupuolittunutta."
Kulttuurimme on sukupuolittunut ja heteroseksualisoitunut yhden ryhmän ympärille. Kenties nykypäivänä on jo hieman tapahtunut muutosta,mutta kulttuurin historian varjo on pitkä ja levittäytyy vieläkin yllemme. Tätä kautta se vaikuttaa myös jokaiseen lesboon ja homoon antaen heille malleja, rooleja ja vaikutteit, käsityksiä omasta itsestä suhteessa muihin. Heteromiesten tulisi jättää naiset ja seksuaalivähemmistöt ja kaikki muut heidän sortamansa ryhmät rauhaan ja antaa heidän itse määritellä itsensä. Mutta ei, aina joku [vaikutusvaltainen] heteromies on sormi pystyssä kertomassa millaisia seksuaalivähemmistöt ja naiset ovat. Ja yleensä heillä on valtaa. Ajatellaanpa vaikka George Bushia, paavia, Moskovan pormestaria jne. Heteromiehiä vallan huipulla.
Jos tutkitaan erityisesti heteromiesten omaa alakulttuuriamieheydestä urheilumaailmassa ja vaikkapa intissä, niin sen raadollisuus paljastuu kaikessa kauheudessaan. Musta koripalloilija John Amaechi on äskettäin tullut kaapistaan lopetettuaan uransa ja kritisoinut urheilukulttuuria homovihamielisyydestä. Hän on kirjoittanut kirjan urastaan ja toivonut keskustelua tästä tabusta.
Legendaarinen koripalloilija Tim Hardaway puhui suunsa puhtaaksi pari viikkoa sitten tästä kaapista ulos tulemisesta. Hän kertoi vihaavansa homoja ja inhoavansa heitä, homot eivät kuulu urheiluun. Hän erottaisi homon urheilijan joukkueestaan tai ainakin etäännyttäisi itsensä ja muun joukkueen hänestä. Sellainen ei kuulemma kuulu tähän maailmaan. Hän kertoi olevansa homofoobikko ja ylpeä siitä. Lisäksi hän kertoi monen urheilijan ajattelevan samoin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tim_Hardaway#Homophobia_controversy
Vaikka tämä sooloilu tulikin kalliiksi, hänet potkaistiin ulos edustamistaan urheilujärjestöistä, niin tässä vain putsattiin julkisivua, eikä lähdetty käsittelemään itse ongelmaa miehisessä urheilukulttuurissa. Hardaway myös osoitti millaisessa ilmapiirissä monet homourheilijat joutuvat elämään ja salaamaan itseään. Surullista on sekin, että mustana hänkin on osa tiettyä "alakulttuuria" Amerikassa, mutta tämä ei estä mustiakaan heteromiehiä vihaamasta homoja.
Tyypillinen vastine feministiltä: kun ei tilastot ja faktat tue omaa väitettä niin siirrytään puhumaan yksittäisistä tapauksista. Ei kai tämän keskustelun aiheena olleet urheilun alakultuurit? Ja jos olivat, mikset puhut naisurheilun alakulttuureista? Kukaan ei ole myöskään kieltänyt tutkimusta, itseasiassa päinvastoin...
Jos käyttäytyisin tyypillisen palstalle kirjoittavan miehen tavoin, niin vastaisin, että sinun kirjoituksesi on tyypillistä mieheltä. Mutta olen rationaalisesti ajatteleva ihminen, enkä sorru emotionaalisiin purkauksiin toista kirjoittajaa kohtaan.
Nähdäkseni tuo tapaus ilmentää hyvin yleisiä premissejäni koskien nykyisen kulttuurin luonnetta, eikä kukaan järkevä ihminen kiistä heteromiehisen kulttuurin avointa homovihamielisyyttä. Tämä vihamielisyys näkyy siis yleisesti viimeisissä selvästi miehisissä linnakkeissa, kuten miesurheilussa, armeijassa ja vaikkapa mustien miesten rap-musiikissa. On järkyttävää, että nyt Yhdysvalloissa entiset rikollisetkin pääsevät armeijaan, mutta homot eivät, koska homous on jotain pahempaa kuin rikollisuus. Vihamielisyys on käsin kosketeltavaa kulttuurissamme.
Minun viestini on yksinkertainen heteromiehille: jättäkää seksuaalivähemmistöt ja naiset rauhaan ja antakaa heidän itse määritellä itsensä.
Tarkennan, ennen kuin tämä homofobiakeskustelu tästä rönsyilee pidemmälle: Tarkoituksenani ei ollut lietsoa mitään homofobiaa; olen pahoillani, mikäli sellainen mielikuva tuli.
Otin esille tietoja perheväkivallasta samaa sukupuolta olevien pariskuntien keskuudessa osoittaakseni, että samaa sukupuolta olevat pariskunnat olevat perheväkivallan(kin) suhteen ihan tavallista väkeä.
Siis vertailuryhmänä heteroille, joiden viranomaisille asti kantautuneita perheväkivaltatilastotietoja virheellisesti tulkitaan "osoituksena" miesten synnynnäisestä väkivallasta.
Siis, nainen/nainen ja mies/mies -parisuhteissa on kaikissa käytännössä saman verran perheväkivaltaa kuin heteroillakin. Siis, myytti väkivaltaisen käyttäytymisen liittymisestä miessukupuoleen romuttuu (monien muiden faktojen) avulla myös näin.
Ja minä tarjosin laajemman viitekehyksen, selityksen, sille miksi seksuaalivähemmistöjenkin piirissä esiintyy väkivaltaa.
On ikävää, että edelleenkin välineellistät seksuaalivähemmistöjä pyrkimyksenäsi puhdistaa kokemasi heteromiesten perusteeton vaino. Tällaisessa kontekstissa on syytä jokaisen suhtautua varauksella niihin "faktoihin", joita esität samaa sukupuolta olevien parisuhteissa esiintyvästä väkivallasta. Konteksti on aina syytä huomioida. Väität, että väkivalta on yhtä yleistä homo,lesbosuhteissa verrattuna heterosuhteisiin. Esimerkiksi Poliisi-tvn dokumentin mukaan homosuhteissa elävät naiset ja miehet kohtaavat selvästi enemmän väkivaltaa kuin heterosuhteissa elävät. Heterosuhteissa naisista viidesosa verrattuna lesbosuhteiden 40%, homosuhteiden homomiehistä 20% verrattuna heterosuhteiden heteromiesten alle 10%. Tämä näkemys löytyy otsikon "Parisuhdeväkivalta tabu myös homoilla" alta.
http://www.yle.fi/poliisitv/raportit.php?sivu=raportti_anon
On mielenkiintoista kuinka näinkin toisistaan poikkeavia käsityksiä esitetään yhtäaikaa, toisia virallisissa medioissa ja toisia forumeilla. Missä määrin motiivit ohjaavat näiden tutkimusten valikointia ja esittelyä jonkin asian puolesta, entäpä tutkimusmetodiikkaa?
Niin, mutta kuka sitä väkivaltaa sitten harrastaa?
Tuo oli hyvä linkki poliisi tvstä.
Miten ihmeessä olet sen onnistunut lukemaan? Siinähän mainitaan jopa "väkivaltaisesta lesbokulttuurista". Ja että 40% on joutunut nimenomaan toisen kumppaninsa pahoinpitelemäksi.
Homsselit taas ottavat turpiin toisiltaan. Ja myös joiltain miehiltä, joita ovat yrittäneet pokata.
Kyseessähän ei siis ole pelkkä linkki, vaan käsikirjoitus televisiossa esitetylle dokumentille. Käytin sitä vain esimerkkinä siitä kuinka konteksti näyttää määrittävän tulkintaa väkivallan yleisyydestä parisuhteissa, niin homoseksuaalisissa kuin heteroseksuaalisissa.
Sylttytehtaalla tapahtuu muuten kummia. Netin käsikirjoitusta on muuteltu, koska itse dokumentissa esitettiin paljon kyseenalaisia juttuja. Toimituksessa on pieni paniikki.
Käsikirjoituksessa on tämä kohta: "Toiset ovat miesten välisiä kunniakiistoja, joissa heteroksi itsensä määrittelevä mies kostaa homomiehen lähentely-yrityksen."
Itse dokumentissa poliisi kertoo kuinka homoseksuaali kohdistaa hyökkäyksen heteromiestä kohtaan ja heteromies sitten puolustaa kunniaansa. Onko naurettavampaa ennen kuultu? Olemmeko palanneet ajassa kenties 1970- ja 1980-luvun Suomeen?
Missään nimessä en pidä dokumenttia onnistuneena. Dokumentissa on myös muita outouksia. Kari S. Tikka kuoli poliisi-tvn toimituksen mukaan, koska "ystävien varoituksista huolimatta Tikka halusi toteuttaa itseään ja elää taipumustensa mukaisesti." Jotenkin tuo muotoilu "40% kumppaninsa kaltoinkohtelemaksi elämänsä aikana" tuntuu nyt oudolta, ikään kuin en olisi siitä ollut tietoinen. Nyt kun asian mainitsit. Onkohan sekin muutettu tuohon muotoon, pehmennetty. Ehkä pitää tarkistaa.
"On ikävää, että edelleenkin välineellistät seksuaalivähemmistöjä pyrkimyksenäsi puhdistaa kokemasi heteromiesten perusteeton vaino."
- No, on tietysti ikävää mikäli joku pahoittaa mielensä ottaessani vertailukohteeksi nainen/nainen ja mies/mies -parisuhteista kertovia tutkimustietoja, kun tarkastellaan myyttiä "synnynnäisesti väkivaltaisesta miehestä". Jos näiden tietojen käyttö referenssinä on välineellistämistä, niin olkoon sitten. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole ollenkaan käydä keskustelua homosuhteista tai muutenkaan sanoa juuta eikä jaata samasukupuolisista suhteista sinänsä, vaan osoittaa tämän(kin) informaation avulla se tosiasia, ettei ole mitään perusteita väittää miestä sukupuolensa johdosta naista taipuvaisemmaksi väkivaltaiseen käytökseen.
"Ja minä tarjosin laajemman viitekehyksen, selityksen, sille miksi seksuaalivähemmistöjenkin piirissä esiintyy väkivaltaa. "
- Minun tarkoituksenani ei tässä ole osallistua keskusteluun seksuaalivähemmistöjen piirissä esiintyvästä väkivallasta sinänsä.
"Konteksti on aina syytä huomioida. Väität, että väkivalta on yhtä yleistä homo,lesbosuhteissa verrattuna heterosuhteisiin. Esimerkiksi Poliisi-tvn dokumentin mukaan homosuhteissa elävät naiset ja miehet kohtaavat selvästi enemmän väkivaltaa kuin heterosuhteissa elävät. Heterosuhteissa naisista viidesosa verrattuna lesbosuhteiden 40%, homosuhteiden homomiehistä 20% verrattuna heterosuhteiden heteromiesten alle 10%."
- Tarkkoja prosenttilukuja oleellisempaa tässä itse käyttämässäni kontekstissa on se kaikissa tutkimuksissa ja lähteissä esiintyvä tosiseikka, että kaikissa parisuhteissa esiintyy väkivaltaa. Myös siis niissä, joissa ei ole miestä ollenkaan. Siis, ei ole perusteita liittää väkivaltaista käyttäytymistä erityisesti miessukupuoleen. Perheväkivalta on alistamisen väline, ja siihen syyllistyvät naiset yhtä lailla kuin miehetkin.
Tämän osoittamiseen ei edes tätä homoparikeskustelua edes tarvita, havainnollistaapahan perheväkivallan sukupuoliriippumattomuuden konkreettisesti.
Tässä paljastuu hienosti keskustelijan asenne ja keskustelutaidot. Hän ei kykene aitoon keskusteluun asioista, vaan rajaa kaiken puhtaasti omasta näkökulmasta toimivaksi. Tilanne on hieman sama kuin jos yrittäisi keskustella saarnaajan kanssa. Hänen ainoa pyrkimyksensä on jatkaa saarnaamista ja tuoda sanomaansa esille. Siksi hän ohjaisi keskustelun jatkuvasti takaisin saarnaamiseen ja oman sanomansa levittämiseen. Tämän johdosta hän ei edes välitä ymmärtää mitä toinen sanoo, mikä johtaa hassuihin väärinkäsityksiin hänen puoleltaan näkyen hänen vastauksissaan.
Huomatkaa, että hän edelleen välineellistää seksuaalivähemmistöjä ja tuo tämän selvästi esille: näin hän todella tekee. Hän riepottelee heitä puhtaasti kuin räsynukkeja pyrkiessään osoittamaan kuvitelmiaan heteromiehiin kohdistuvasta vainosta vääriksi, eikä ole kiinnostunut avaamaan kysymystä laajemmaksi, vaikka siihen liittyisi oleellisesti muita kysymyksiä.
Et siis näytä ymmärtävän mitä olen sanonut, vaan tulkitset minua täysin väärin. Surullista.
Olet väärässä siinäkin, että pelkästään se riittää osoittamaan heteromiesten vallankäytön olemattomaksi, jos seksuaalivähemmistöjen parisuhteissa esiintyy väkivaltaa. Väkivallan tulee olla määrällisesti samoissa lukemissa tai korkeammalla, jotta voit todistaa näkemyksesi. Ongelma syntyy, jos lukemat ovat selvästi alempana kuin heterosuhteissa. Olenkin jo osoittanut, kuinka motiivisi värittävät niitä tutkimuksia, joita valikoidaan käyttöön näissä kysymyksissä. Mikä on motivoinut tutkimuksen tekijöitä käyttämään tietynlaista metodiikkaa päästääkseen tiettyyn lopputulokseen on toinen kysymys.
En tiedä yhtään tutkijaa, joka tosissaan väittäisi että kaikissa parisuhdemuodoissa ei voisi esiintyä väkivaltaa. Tällainen väite on naurettava, eikä sitä vastaan ole mitään tarvetta siis käydä.
"En tiedä yhtään tutkijaa, joka tosissaan väittäisi että kaikissa parisuhdemuodoissa ei voisi esiintyä väkivaltaa."
- En minäkään. Mutta feministille moiset väittämät ovat ydinideologiaa: Kritisoinkin aloituksellani mm. tällä palstalla esiintyvää tosiasioista ja tutkimustuloksista vähät välittävää feminististä retoriikkaa, jonka yksi ydinajatuksista on väittämä miehen synnynnäisestä väkivaltaisuudesta. Se tuli esille tässäkin keskustelussa tuolla ylempänä "itsestäänselvyytenä".
"Tällainen väite on naurettava, eikä sitä vastaan ole mitään tarvetta siis käydä. "
- M.O.T.
"Hän ei kykene aitoon keskusteluun asioista, vaan rajaa kaiken puhtaasti omasta näkökulmasta toimivaksi"
"Et siis näytä ymmärtävän mitä olen sanonut, vaan tulkitset minua täysin väärin. Surullista."
- Jos näin mielestäsi on, meitä on sitten kaksi. Emme oikeastaan ole varsinaisesta aiheesta edes eri mieltä, itse käännät keskustelua väkisin seksuaalivähemmistöihin, keskusteluun johon minulla ei ole tarvetta edes mennä. Joten anna jo olla.
"- Jos näin mielestäsi on, meitä on sitten kaksi. Emme oikeastaan ole varsinaisesta aiheesta edes eri mieltä, itse käännät keskustelua väkisin seksuaalivähemmistöihin, keskusteluun johon minulla ei ole tarvetta edes mennä. Joten anna jo olla."
Tässä on jälleen osoitus, että kirjoittaja ei halua, eikä välitä ymmärtää minua, vaan jopa vääristelee päästäkseen haluamalleen polulle.