Lewyn kappale

motorisia oireita, kävely vaikeutuu ja tasapaino heittää yms. Lewyn kappale dementiassa myös näkö ja/tai kuuloharhoja.

monet kävelee hissuttamalla ja laahaamalla jalkoja eteenpäin.Tunnen kaksi tapausta ja toinen tuli vastaan ollessani harjoittelemassa vanhainkodissa. Siellä eräs mummo jolla oli diagnosoitu Levynkappaletauti, hissutteli käytävillä ja ei puhunut kuin kysyttäessä ja vastasi sanalla tai korkeintaan parilla. Hän kulki itsekseen ja näpräsi alusvaatteita ja muita vaatteitaan kaappiin ja takas ja viikkaili niitä välillä tuolille. Se oli hänelle tärkeää ja annoimme hänen tehdä sitä. Hän oli hyvin rauhallinen eikä käyttäytynyt huonosti. Hänellä oli jo pitkällä tämä dementia ja hän oli 79-vuotias.

ikäinen?

Onko hänen persoonallisuutensa muuttunut "hulvattomaksi", siis jotenkin estottomaksi? Onko hän omaisuustuhoinen, eli kaikki menemään -tyyliin?

Minunkin mieheni sairastaa Parkinsonia, mutta hänelle ei ole tehty mitään neuropsykologista testiä, mutta hänen käsityskykynsä on huonontunut, sekä selviäminen yksinkertaisistakin vaikeista tehtävistä joissa tarvittaisiin hahmotuskykyä ja ongelmanratkaisua, sanotaansko niitä nyt kongitiivisiksi taidoiksi, vai miksi, en muista miekä ..mieheni on 60 -vuotias. Mieheni on sairastanut Parkinsonia ainakin 7 vuotta, diagnoosi tosin tehtiin 2000.

Miehelläni on epäilty Lewynkappaletauti.
Olen ollut kohta 10-vuotta hänen omaishoitajansa.
Harhoja oli alkuun enemmän.
Jutteli kuolleitten omistensa ja lemmikkieläintemme kanssa.
Harhat ovat hyvin todellisia, usein ovat jonkin unen jatkeena.
Liikuminen on miltei kokonaan loppunut.
Liikkuu vähän autettaessa, kävely on hiihtämistä se vähä mikä on jäljellä.
Ei ole juuri mistään kiinnostunut eikä puhu vapaaehtoisesti, vastaa kysyymyksiin yleensä en tiedä.
Muisti on säilynyt ihmeen hyvänä.
On ERITTÄIN herkkä pienillekkin muutoksille lääkityksessä.
On oltava hyvin tarkka että saa lääkkeet just ajallaan ja samalla annostuksella.
On yritetty vaihtaa lääkitystä niin liikuntakyky loppui kokonaan ja harhat pahenivat.

Vapinaa on valveilla ollessa, paljon vähemmän nukkuessa..
Liikuntakyky vähenee koko ajan, en tiedä jaksanko enää kauan hoitaa kotona.
Säälittää kun hän hoidossa ollessan ikävöi ja on hyvin haluton lähtemään hoitoon kun pidän vapaapäiviäni.

Kumpa olisin aikaisemmin ymmärtänyt etsiä tietoa näistä asioista. Isäni nimittäin kuoli marraskuussa 2010. Hänellä diagnosoitiin vuonna 2001 Parkinsonin tauti, joka sittemmin lähti etenemään niin hurjalla vauhdilla, ettemme me omaiset pysyneet perässä hoidon suhteen.
Isälle ostettiin viihtyisä palvelutaloasuntokin yksityispuolelta, mutta jatkuvasti oli tunne. että olimme askelen tautia jäljessä.
Oli hallusinaatioita, puheen sekavuutta, liikkuisvaikeuksia jne. ja narkolepsiaa. Veljeni koetti vaatia lääkärikäyntien yhteydessä tarkempia tutkimuksia, joita ei koskaan tehty.
Kaatuilu meni sitten niin pahaksi, että vaikka hänen luonaan käytiin 8-10 kertaa vuorokaudessa, hän satutti sekä niskansa, että kätensä eri kerroilla pahasti. Oli pakko siirtää hoitovastuu vanhainkotiin. Siitä alkoi alamäki.
Aika oli todella, todella raskasta sekä hänelle itselleen että omaisille.
Siispä neuvoksi teille, joiden omainen sairastaa mahdollisesti Parkinsonia. Se ei ole välttämättä ainoa totuus. Vasta ruumiinavauksessa (jonka vaadimme) selvisi, että isällä oli lisäksi Lewyn kappaletauti. Lewyn taudissa on lisäksi toisenlainen lääkitys, joten väärällä lääketasapainolla voi olla jopa kohtalokkaat seuraukset.
Isän kehno kymmenvuotinen olisi voinut olla helpompi, jos hänen sairauttaan olisi osattu hoitaa oikein.

Hei, meidän äiti alkoin vähän reilu 50 vuotiaana sairastaa ja loppupeleissä diagnoosiksi on vahvistunut Lewyn kappale & alzhaimer. Totuushan paljastuu sitten joskus vasta ruumiinavauksessa mutta tällä hetkellä mitään muutakaa selitystä ei ole löytynyt.
Olisin halunnut kysyä sinulta "isän tyttö", miten isäsi tauti eteni? Meidän äidiltä on melkein kokonaan mennyt puhekyky, viikko sitten liikuntakyky ja tänään joutui sairaalaan " kohtausten" takia, jotka on nyt todettu epilepsiaksi. Kuinka paljon rakkaan äidin täytyy vielä kestää ja kärsiä. Meidät lapset ja lapsen lapset tunnistaa, mutta en tiedä kuinka jauan....aivan järkyttävää seurata kuinka toinen viikko toisensa perään hiipuu pois meidän elämästä.

,Äitini sairastaa Lewyn kappale tautia,ilmeisesti mukana on alzheimeria,hän on nyt pätevän lääkärin hoidossa.Lewyn kappale tautia sairastavan henkilön lääkitys on aika tarkkaa puuhaa,siksi lääkitystä on oltava mahdollisimman vähän tietysti kaikki on hyvin yksilöllistä.Äitini sai sairauden toteamisen jälkeen kokeiluna,tosi paljon erilaisia lääkkeitä,ja meni aivan sekavaksi. Äitini on ollut 3 vuotta hoivakodissa,ja voi tosi hyvin,muistikin toimii ja kävelee ulkona kanssani.Liikkuminen on oltava säännöllistä.Lääkkeenä on exelon laastarina,sekä mielialalääke,rauhoittavia hänelle ei saa antaa.Lääkärimme on kieltänyt turhan lääkityksen.Harhoja hänellä ei ole ollut.Sairaus on todettu 2009.Nykyään vanhuksille annetaan lääke lähes ,joka asiaan sairauden hoitona on myös lääkkeettömiä toimia,kuten,ympäristö hoitajien ammattitaito muisti potilaan hoidossa. Meillä kävi tuuri saimme,kunnallisen hoivapaikan tosin ei ilman taistelua.Kuntosali ,jossa käytän äitiäni se on laitoksen oma. Asun samalla paikkakunnalla,muutenhan tämä ei onnistuis,2-3 kertaa viikossa käymme ulkona tai salilla.Ilman omaisten apua äitini ei enää liikkuisi.

Mieheni on yrittäjä eikä halua luopua yrityksestään. Ei tunnusta omaa sairauttaan.
Oireet alkaneet hiipinen jo 3-4 v. sitten. Nyt tilanne pahnetunut. Joka päivä riidellään
yrityksen lopettamisesta. Neurologin Dg: Lewyn kappaletauti ja Altzeimer. Omat voi-
mavarat hiipumassa. Tunnen syyllisyyttä kun suunnittelen hänen siirtämistään jos onnistuu palvelutaloon. Rauhoittavia lääkkeitä ei halua ottaa. Tekee mitä omituisempia temppuja joita joudun perässä paikkaamaan. Jos ei olisi tehnyt omaa
bisnestä koko ikänsä tilanne ehä olisi toinen. t.

Meidän äiti ollut reilut 2 vuotta laitoshoidossa, lewyn kappale altzhaimer Parkinson epäilyt eli hällä on oireita näistä kaikista sairauksista.
Ikää nyt 64 v, noin 10 vuotta sitten alettiin tutkimaan että mikä vikana ja nyt ollaan oltu reilu vuosi siinä tilanteessa että mitään ei pysty itse tekemään - ei pukemaan, ei liikkumaan, ei syömään, puhekykykin on mennyt ihan täysin. "Ei" pystyy jossain tilanteissa sanomaan. Joka päivä ei syö eikä suostu ottamaan lääkettä, ainoastaan särkylääkettä annetaan. Paljon on eri lääkkeitä laastareita myöten kokeiltu mutta ei ollut apua. Vireystila vaihtelee, eilen oli istunut ja syönyt hyvin, tänään makaa puoli tiedottomassa tilassa, uskon että tänään tunnisti minut vaikka ilme ei värähtänyt eikä puhetta tullut. Pahaa tekee, itkettää ja poden päivittäin huonoa omaatuntoa. Mikä sairauden on laukaissut ja olisiko jotain keinoja ollut pysäyttää taudin kulku?

Miten olette omaisina jaksaneet suhtautua karmeisiin haukkumisiin ja syytöksiin? Tyttärenä olen aivan loppu viranomaisten kanssa vääntämiseen; mielestämme äidin pitäisi saada apua ja lääkitystä harhoihin, mutta koska lääkärin on kerrottava, että lääke on harhoihin, äiti on sitä mieltä, että nyt hänestä hullua tehdään, eikä suostu lääkkeeseen. Lääkäri pelkää itse syytettä.

Koemme lasteni kanssa, että olemme "altavastaajina" terveydenhuollolle siinä, että meidän pitäisi jotenkin todistaa äidin olevan sairas, koska hän käyttäytyy vastaanotolla sen lyhyen ajan aika asiallisesti. En jaksa enää kirjoitella ja vaatia diagnoosia -jos äiti kerran on heidän mielestään kykenevä asumaan yksin niin olkoon. Tilanteen on ilmeisesti ajauduttava jonkinlaiseen katastrofiin.

Äiti on 82-vuotias ja asuu vanhassa maalaistalossa yksin. Naapurit ovat soitelleet minulle, että heidän mielestään touhu menee liian pitkälle: äiti pyytää apua ja pian taas syyttelee varastamisista. Minulle huusi viimeksi: olet leveeperseinen ämmä, haista sinä paska, varastetun tavaran kätkijä! Ja 14-vuotiaalle lapselleni: olet huoran näköinen!

Läheisen ihmisen käytös,alkaa muuttua on todella tärkeää selvittää syy.Vanhemmalla henkilöllä usen on kysymys sairaudesta.Omaiset tuntevat henkilön pidemmmaltä ajalta,joten muutoksen huomaa.

Isälläni diagnosoitiin vuotta sitten Parkinsonin tauti ja diagnoosi muutettiin vajaa vuosi sen jälkeen Lewyn kappaletaudiksi, jota se varmasti nyt onkin (lbda.org-sivustolla on paljon tietoa).

Mieli toimii kohtuullisesti eikä vainoharhaisuutta esim. ole juurikaan esiintynyt, mutta nyt huolestuttaa liikkuminen - se on niin hidasta ja erityisesti nouseminen tuolilta, sohvalta, sängystä on hankalaa. Hän on aloitteellinen liikunnan suhteen, mutta silti mietin millä hän voisi vahvistaa itseään ja mistä se johtuu tuo lihasten toiminnan heikkeneminen, tietääkö kukaan? Ruokavaliovinkkejä?

Äidilläni todettiin lewyn kappale tauti.Hän on 63 vuotias ja sairastanut tai ainakin diagnosoitu 15 vuotta sitten kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnoosi.Ja tätä sairautta on hoidettu mutta oireet ovat jokseenkin samankaltaisia.Lääkkeenä hänellä nyt leponex ja lito.Sairaalajaksot kaksisuuntaisen takia ovat olleet hyvinkin pitkiä ja lääkärit ovat olleet hyvin ymmällään äidin lääkevasteesta.Ennen kun selvisi tämä toinen diagnoosi viimeisimmän 8kk psykiatrisen hoidon jälkeen.Väkisinkin tulee mieleen että mistä tälläinen vielä lisäksi,sähköhoidot maanisen psykoosin vai oliko katatoonisuuden poistamiseen.Voiko kenties aiheuttaa vai onko jo silloin ollut tämä viimeksi diagnosoitu sairaus.Jos jollain samanlaisia tai ihan mitä vaan kokemuksia niin kuulisin mielelläni

Onko kenelläkään kokemuksia tasokkaasta, yksityisestä tilapäishoitopaikasta pääkaupunkiseudulla kotona asuvalle kappale Lewyn tautia sairastavalle, jonka muisti on nopeasti huonontunut merkittävästi ja puoliso uupunut?

Puolisolla nyt 56v
Oireeta alko 2010 diagnoosi Alz 2011
lääkeet 1kk värit hävis lopetettiin
2013 rintasyöpä leikkaus hoidot puolikaita Alz takia (heikentävät muistia)
hieno lääkäri sanoi ettei ole tarkoitus parantaa toista sairautta huonontamalla toista
Nyt 6v menossa ja epäly Lewyn taudista oireiden mukaan
laahava kävely syötettävä jos nestemäinen ruoka muutoin syö sormin
wc homat ite paperit täytyy antaa käteen
suihkutus onneks mahutaa molemmat suihkuu yhessä
sosiaalinen juttelee minun tai mielikuvituskavereiden kanssa (useimiten minusta) rauhalinen ilonen luonne ei agresioita lainkaan näkö toimii jotenkuten tasasellakin korkeuseroja hahmottaa huonosti, kuulo pelaa 100%
Ja sit paras mulla 25h viikossa tuuraja ja puoliolla 24/7 hoito
(piti muutaa espanjaan sen takia, kun suomen palvelut ihan alaarvosia liian vähä hoitohenkiläkuntaa per asiakas )

Äitini sairasti n.5v.Alkoi pelkotiloilla.Ei uskaltanut mennä saunaan sanoi että naapurit kuulee.Äitini asui rivitalossa.Pelkäsi ääniä kuuli kaikenlaisia ääniä.Piti verhot kiinni.Loppuajan ei muistanut mitään vuodepotilas täysin hoidattava.Kamalan jäykkä

Onko mielestänne Parkinson lääkkeistä hyötyä jos on Lewyn kappaleen tauti?

Isälläni todettiin Lewyn kappaleen tauti keväällä 2018. Hän näyttää voivan hyvin, mutta hän ei pystynyt lähtemään yksin ulos. Pelkää aina jos hän kaatuu tai hänelle tapahtuu jotain. Siis hän tietää eikä luota omaan kehoon. Asuu edelleen yksin kotona eikä keitä ruokaa ja tiskaa. Ateria-, siivouspalvelu ja avustajat ovat nykyään hänellä. Käyn katsomassa isääni kerran kuukaudessa, koska asumme eri kaupungeissa. Kannattaako hänen muuttaa pian luokseni / entiselle kaupungille (uuteen asuntoon)? Isä ei halunnut muuttaa nyt ja viihtyy edelleen yksin kotona, koska hän ei usko muistisairautensa etevän nopeasti. En osaa sanoa mitä pitäisi tehdä isäni puolesta oikein tavalla. Otan mielelläni neuvoja. Kiitos!