Vanhasen hallitus on palauttanut sitä Oiva Härkösen mainostamaa alueellista ja sosiaalista tasapainoa. Viime vuonna syntui yksityisen vuoden muuttoennätys, 290 149 kotiseudultaan pois muuttajaa. Pahempi siis kuin Kekkosen aikaansaamana pahimpana muuttovuonna 1974.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Muuttoliike kiihtynyt ennätysmäiseksi/1135220944738
Muuttoliike kiihtynyt ennätysmäiseksi
Julkaistu: 5.8.2006 23:00
Timo Siukonen
helsingin sanomat
Suomalaisten muuttointo oman paikkakunnan rajojen sisällä ja paikkakunnalta toiseen on kasvanut 2000-luvulla ennätysmäisen vilkkaaksi, kun ajanjaksoksi otetaan viisivuotiskaudet. Tuoreet luvut ylittävät 1960–1970-lukujen suuren muuttoaallon.
Vuosina 2001–2005 muuttajia oli kunnassa toiseen yhteensä 1,4 miljoonaa, 1971–1976 luku jäi alle 1,2 miljoonan.
Viime vuonna syntyi yksittäisen vuoden muuttoennätys 290 149. Suuren muuttoaallon huippu 1974 oli 276 034.
Muuttotappioiden yllättämiksi on joutunut jo monia Etelä- ja Länsi-Suomen seutukuntia. Muuttovoittajien raja valuu jatkuvasti kohti etelää.
Väestö keskittyy entistä selvemmin pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostamaan kolmioon. Yksittäisistä seutukunnista suurin voittaja 2001–2005 oli Tampere ja suurin häviäjä Kajaani.
Tuloksia tarkastellut tutkija Timo Aro totesi, että eihän tässä näin pitänyt käydä. Hänen olettamuksensa mukaan kuntienvälisen muuttoliikkeen olisi pitänyt tasaantua nuorten ikäluokkien pienentymisen, kuntaliitosten ja aiemman keskittymiskehityksen seurauksena.
Muuttoliikkeen kiihtymisen syiksi hän uskoo liikkuvuuden vapautumisen, aluepoliittisten tulonsiirtojen vähentymisen ja maatalouden rakennemuutoksen.
Muuttoliikettä vauhdittavat vaihtuvien työpaikkojen lisäksi mielikuvat hyvästä asumisesta.
Nuoret ja opiskelijat ohjaavat Aron mukaan muuton suuntaa eikä uusien työpaikkojen syntykään aina pysty kääntämään muuttotappioita voitoiksi
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Muuttoliike kiihtynyt ennätysmäiseksi/1135220944738
Muuttoliike kiihtynyt ennätysmäiseksi
Julkaistu: 5.8.2006 23:00
Timo Siukonen
helsingin sanomat
Suomalaisten muuttointo oman paikkakunnan rajojen sisällä ja paikkakunnalta toiseen on kasvanut 2000-luvulla ennätysmäisen vilkkaaksi, kun ajanjaksoksi otetaan viisivuotiskaudet. Tuoreet luvut ylittävät 1960–1970-lukujen suuren muuttoaallon.
Vuosina 2001–2005 muuttajia oli kunnassa toiseen yhteensä 1,4 miljoonaa, 1971–1976 luku jäi alle 1,2 miljoonan.
Viime vuonna syntyi yksittäisen vuoden muuttoennätys 290 149. Suuren muuttoaallon huippu 1974 oli 276 034.
Muuttotappioiden yllättämiksi on joutunut jo monia Etelä- ja Länsi-Suomen seutukuntia. Muuttovoittajien raja valuu jatkuvasti kohti etelää.
Väestö keskittyy entistä selvemmin pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostamaan kolmioon. Yksittäisistä seutukunnista suurin voittaja 2001–2005 oli Tampere ja suurin häviäjä Kajaani.
Tuloksia tarkastellut tutkija Timo Aro totesi, että eihän tässä näin pitänyt käydä. Hänen olettamuksensa mukaan kuntienvälisen muuttoliikkeen olisi pitänyt tasaantua nuorten ikäluokkien pienentymisen, kuntaliitosten ja aiemman keskittymiskehityksen seurauksena.
Muuttoliikkeen kiihtymisen syiksi hän uskoo liikkuvuuden vapautumisen, aluepoliittisten tulonsiirtojen vähentymisen ja maatalouden rakennemuutoksen.
Muuttoliikettä vauhdittavat vaihtuvien työpaikkojen lisäksi mielikuvat hyvästä asumisesta.
Nuoret ja opiskelijat ohjaavat Aron mukaan muuton suuntaa eikä uusien työpaikkojen syntykään aina pysty kääntämään muuttotappioita voitoiksi
Vastaukset 4
Vanhimmat
- johon haluaisin Oivalta vahvistuksen. (-;
Miten sinulle syntyi käsitys, että nuo 290.149 ovat pelkästään muuttaneet kotiseudultaan pois? Eihän jutussa mitään sellaista väitetty.
Lukuun sisältyvät esimerkiksi:
- Naapurikuntaan ja seutukuntakeskukseen muuttaneet. Naapurikuntia ja seutukuntia pidetään yleisesti ottaen kotiseutuna - eivät kai demarit ja kokoomuslaiset muuten kuntaliitoksia värkkäisi.
- Maakuntakeskukseen muuttaneet. Myös maakuntaa pidetään yleisesti ihmisten kotiseutuna.
- Paluumuuttajat eli lähtöalueelle palanneet.
- Opiskelijat, jotka vain sosiaalisia etuja saadakseen muuttavat kirjansa opiskelukuntaan.
Muuttovoittoinen alue on sitä paitsi laajentunut sitten 90-luvun huomattavasti. Muuttovoittoa ei saa pelkästään pääkaupunkiseutu, vaan koko Helsinki-Tampere-Turku -kolmio ja monet seutukunnat myös pohjoisempana. Eikä sielläkään ainoastaan Oulu, vaan myös sellaiset kurjuuden pesinä pidetyt seutukunnat kuten Joensuu, Seinäjoki ja Pietarsaari.
Niitä pitää osata lukea oikein.
Lisäksi nämä pitäisi suhteuttaa alueen yleiseen väestöpohjaan. Parin tuhannen muuttovoitto jollekin Lohjalle on aivan eri asia kuin 8000 Helsingille.
Tämän lisäksi alkuperäisen kommentin kirjoittaja tyystin unohtaa että Suomen väkilukukin oli 1975 4,5 milj. nykyisen 5,2 sijaan.
Joku ei näköjään osaa lukea selttä tekstiäkään:
__________________
"Muuttotappioiden yllättämiksi on joutunut jo monia Etelä- ja Länsi-Suomen seutukuntia. Muuttovoittajien raja valuu jatkuvasti kohti etelää.
Väestö keskittyy entistä selvemmin pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostamaan kolmioon. Yksittäisistä seutukunnista suurin voittaja 2001–2005 oli Tampere ja suurin häviäjä Kajaani.
__________________