Parisuhdeväkivalta on asia joka nähdään usein pelkästään miesten harjoittamana asiana. Lisäksi korostetaan sitä että fyysinen väkivalta kuten lyöminen on se kauhein asia. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin niin että henkinen väkivalta on usein paljon haavoittavampaa. Jo yläasteella tytöt osaavat kiusata toisiaan paljon ilkeämmin. Kaikkein pahimmat traumat jää nimenomaan naisten harjoittamasta henkisestä väkivallasta. Poikien harjoittama fyysinen väkivalta aiheuttaa muutaman mustelman mutta monet tyttömäiset ilkeät sutkautukset eivät parane koskaan. Monissa parisuhteissa (olen vierestä nähnyt) nainen pahoinpitelee miestään henkisesti erittäin julmasti. Olen sitä mieltä että tietyissä tilanteissa mies voi vähän läppästä kälättävää akkaansa kunhan homma pysyy kohtuuden rajoissa.
väkivalta
totuudenpuhuja
303669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 25 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Luento Naispoliisipäivillä
Naisten väkivaltaisuus
Naiset ja miehet on yhtä aggressiivisia, kyllähän me sen tiedämme, ei siihen mitään tutkimuksia tarvita, mutta on sitä tutkittukin. Mm. Kirsti Lagerspetsin tutkimuksen mukaan naiset käyttävät pienestä pitäen enemmän epäsuoraa aggressiota ja miehet suoraa. Epäsuorassa aggressiossa tekijä pyrkii pysyttelemään piilossa ja säästymään kohteen vastahyökkäyksiltä ja ympäristön paheksunnalta. Vaatii sosiaalista taitavuutta, voi olla niin hienovaraista, ettei sitä melkein huomaa tekijä itsekään.
Ei saa tutkia
Ensi- ja Turvakotien liitto sai taannoin Raha-automaattiyhdistykseltä määrärahan naisten aggression tutkimista varten. Summa oli mitättömän pieni verrattuna naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksen saamiin rahoihin, mutta silti Naisjärjestöjen keskusliitto vaati määrärahan peruuttamista. Perusteena oli, että suurin ongelma on miesten naisiin kohdistama väkivalta, ja kaikki voimavarat on suunnattava siihen. Britanniassa on tehty tutkimus eräässä turvakodissa, ja siellä olevista naisista 60 prosenttia oli yhtä väkivaltaisia kuin heidän kumppaninsakin. Ei noita naisia pystytä auttamaan, ellei heidän omaa väkivaltaisuuttaan tunnisteta ja osata käsitellä.
Poliisitilastoja
Risto Lättilä on tutkinut vuonna 1998 poliisin tietoon tulleet törkeät pahoinpitelyt. Niissä tapauksissa, joissa oli kyse parisuhdeväkivallassa mies pahoinpiteli naisen 63 prosentissa ja nainen miestä 37 prosentissa. Eli sukupuolijakauma törkeissä parisuhdepahoinpitelyissä ei niin vino kuin muissa lievemmissä teoissa
Onko nainen aina uhri
Mielikuva on, että hakattu ja alistettu naisparka viimein tarttuu leipäveitseen. Ihan viimeisimmät tutkimukset eivät tue tätä väitettä. On mielenkiintoista, että nainen halutaan nähdä aina uhrina. Osa naisten tekemistä henkirikoksista on supisuomalaisia ryyppysakkitappoja. Ennen miehet ryyppäsivät ja tappelivat humalapäissään keskenään. Nyt ryyppyporukoissa on naisia ja parisuhteessakin ryypätään yhdessä, joten on ihan luonnollista, että myös naisten tekemät henkirikokset lisääntyvä.
Alkoholi
Naisten runsas alkoholinkäyttökin selitetään näissä parisuhdedraamoissa siten, että mies joi ja hakkasi, ja sitten naisenkin oli ihan pakko alkaa juoda jaksaakseen. Tässäkin kohtaa naisilta viedään pois aikuinen vastuu. Vanha viisaus sanoo, että asiat ei ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä voisi viinalla pahentaa.
Alkoholin vaikutus
Kaikenlainen humalassa törttöily, on se sitten vieraisiin sänkyihin päätymistä tai väkivaltaista riehumista, johtuu siitä, että aivojen tietoinen säätely, kontrolli, häviää ja alla olevat erilaiset tunnetilat nousevat pintaan. Tunnekuohut voimistuvat ja leimaavat käyttäytymistä.
Hormonit
Väkivaltaisen käyttäytymisen ja kohonneiden testosteroniarvojen välillä vallitsee yhteys, korkeat testosteronipitoisuudet liittyvät miesten aggressiiviseen käyttäytymiseen. Naisissakin on testosteronia pieniä määriä. Tutkittaessa naisten testosteronitasoja ja aggressiivisuutta, on todettu, kohonnut testosteronitaso liittyi verbaaliseen aggressiivisuuteen (KTL / Bettina von der Pahlen). Minua kiinnostaa se, että alkoholi nostaa naisten testosteronimääriä, ja kun testosteroni korreloi aggressiivisuuteen, niin mielestäni iso osa naisten lisääntyneestä väkivaltaisuudesta selittyy naisten huimasti lisääntyneellä alkoholinkäytöllä. Naisten väkivaltaisuuden lisääntyminen saattaa hyvinkin heijastella naisen sukupuoliroolin muutosta, mutta osansa on myös naisten alkoholin käytön lisääntymisellä.
Naisten osuus rikoksentekijöinä lisääntynyt
Naisten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt Suomessa 20 vuodessa. Vuonna 2003 naiset syyllistyi yli 3000 pahoinpitelyyn ja noin 20 henkirikokseen. Henkirikoksen yrityksiä oli yli 40. Naisten osuus kaikista väkivaltarikoksista on ollut viime vuosina noin 12 prosenttia.
Väitöstutkimus naisten väkivaltaisuudesta
Vanhan Vaasan sairaalan psykologi Gitta Weizmann-Henelius on tehnyt väitöstutkimuksen väkivaltaan syyllistyneistä naisista. Feministisen liikkeen hellimä ajatus siitä, että väkivaltaan syyllistynyt nainen on uhri, ei saa siinä tutkimuksessa tukea. Weizmann-Henelius toteaa, että naista ja äitiä on idealisoitu vuosisatojen ajan, eikä ole haluttu nähdä sitä, että naiset voivat olla kotioloissaan hyvinkin aggressiivisia. Kun naiset ovat yhä enemmän siirtyneet kodin seinien ulkopuolelle viettämään vapaa-aikaansa, naisten väkivaltaisuus näkyy selvemmin. Weizmann-Henelius oli kiinnostunut aiheesta todettuaan, että Vanhan Vaasan sairaalan väkivaltaisista potilaista valtaosa oli naisia. Tutkija ei usko, että he olisivat olleet väkivaltaisempia kuin miehet, mutta heillä oli suurempia ongelmia tunteidensa hallinnassa. Tutkimuksen kohteena oli 61 naista, jotka olivat vankilassa tai sairaalassa väkivaltarikosten takia. Valtaosa teoista oli tehty äkkipikaistuksissa ja humalassa. Taustalla oli ollut riitaa ja vuorovaikutusongelmia. Aikaisemmissa naisten tekemiä henkirikoksia koskevissa tutkimuksissa naisen väkivalta kohdistui hänen läheisiinsä. Nykyisin uhrina on yhä useammin satunnainen henkilö. Normien höltyminen ja päihteiden käytön lisääntyminen on vienyt naisten käyttäytymistä perinteiseen miehiseen suuntaan. Naisetkin viettävät aikaa ryyppyporukoissa, ja niissä otetaan väkivalta avuksi välien selvittelyyn. Miesten ja naisten väkivaltaisuuden taustatekijät on samantyyppisiä. Runsaasti lapsuusajan traumaattisia kokemuksia, väkivaltaa ja heitteillejättöä. Kaikkein pahinta näytti olevan alkoholisoitunut äiti. Verrokkiryhmässä oli naisia, joilla oli yhtä pahoja traumoja kuin näillä väkivaltaan syyllistyneilläkin, mutta äidillä ei ollut alkoholiongelmaa. Väitöksessä kuva väkivaltaan syyllistyneiden naisten psyykkisestä profiilista täsmentyi. Useimmilla oli antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, johon saattoi liittyä psykopatian piirteitä ja empatiakyvyn puutetta. Monet olivat tunne-elämältään epävakaita ja ihmissuhteissaan epäonnistuneita. Psyykkiseen profiiliin kuuluu myös kykenemättömyys tuntea ahdistusta, syyllisyyttä ja häpeää väkivaltaisen teon jälkeen. Tutkimus antoi lisäksi viitettä siitä, että väkivaltaisilla oli heikommat verbaaliset taidot kuin vertailuryhmän naisilla. Naisillakin näyttää pätevän sama kuin miehillä, että kun sanat loppuvat, tulevat nyrkit kuvaan.
Onko aika jo kypsä?
Olisiko aikamme jo kypsä näkemään, että molemmissa sukupuolissa on kyky niin huolenpitoon ja rakkauteen kuin vihaan ja tuhoavuuteenkin. Sekä naisilla että miehillä pitää olla oikeus tulla kuulluiksi uhreina, mutta molempien on yhtälailla kannettava vastuunsa väkivaltaisista teoistaan niin kodeissa kuin kaduillakin.
http://www.marjavuento.fi/index.php?contentid=12
Niin tulisihan se näistä palstankin kirjoitteluista esiin...tuo miesten huolenpito ja rakkaus. Niistä kuitenkin pääosin esiin tulee katkeruus, viha, oikeassa olemisen tarve, jyräämishalu, vääristelynhalu ja suorastaan p e t o m a i n e n kohtelu naisen asemasta puhuvia naisia kohtaan.
Vuento saa mennä vaalipuheitaan pitämään jonnekin kauas Suomen rajojen ulkopuolelle tai vaikkapa avomerelle. Tuollaista jorinaa en jaksa enää kuunnella. Piste.
Edellisen kirjoittajan lainaus:
" - - molemmissa sukupuolissa on kyky niin huolenpitoon ja rakkauteen kuin vihaan ja tuhoavuuteenkin. Sekä naisilla että miehillä pitää olla oikeus tulla kuulluiksi uhreina, mutta molempien on yhtälailla kannettava vastuunsa väkivaltaisista teoistaan niin kodeissa kuin kaduillakin."
(Ei mielestäni ole aivan hirmuisen sovinistinen kannanotto. Kuvaavaa on, että feministi tykittää "Sovinisti!!" -tähyslaidallisen tällaista kannanottoa vastaan...)
Johon Jöris:
"No jos noin olisi - - - Niin tulisihan se näistä palstankin kirjoitteluista esiin...tuo miesten huolenpito ja rakkaus"
Feministi siis päättelee, että feministisivuilla ei hänen mielestään tunnu liikkuvan rakastavia ja helliä miehiä, niin heitä ei sitten ole olemassakaan. No, en yhtään epäile, etteikö feministi muodostaisi mailmankuvaansa "Miehet on sikoja!" -seminaareissa ja muissa vastaavissa piireissä. Näkyyhän se tälläkin palstalla.
Tosiasiaksi jää, että naiset ovat kykeneviä väkivaltaiseen käytökseen siinä missä miehetkin. Tukea "mies on synnynnäisesti väkivaltainen" -myytille ei tutkimustiedon valossa vain ole.
Kirjoitin aiheesta tuossa alempana otsikolla "Väkivaltainen mies - Väkivallaton nainen?" -otsikolla, mutta palstan feministeillä ei juuri ollut paukkuja ryhtyä argumentoimaan siihen keskusteluun, muuta kuin parilla "miehen väkivaltaisuus on luonnollinen fakta" ja "itsestäänselvyys" kliseellä...
Väkivalta keskustelussa on monta tasoa. Mikäli naisten väkivaltaisuutta käsitellään siten, että tämän väkiväkvallan katsotaan mitätöivän naisten kokemukset, itseensä kohdistuneeseen väkivaltaan, silloin keskustelussa ei ole mieltä.
Naisten väkivaltaisuus on lisääntynyt ja on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Tämä on varmaan kaikkien tiedossa. Naisille ei kuitenkaan ole järjestetty hoitoonohjausta ja myös tutkimukset (väkivallasta) ovat varsin vähäisiä.
Naisten ja miesten väkivallassa on eroja. Naisten väkivalta on usein tilanteeseen liittyvä ja äkillistä (esineiden paiskomista, päälle käymistä) miesten -naisiin kohdistama väkivalta on usein tavoitteellista, pyrkimyksenä on kontrollointi. Avausviestissä on varsin hyvin kuvattu tämä tapa, tarkoituksena on vähentää naisen itsemäärämisoikeutta, oikeutta puhumiseen.
Myytti, miesten synnynnäisestä väkivallasta, on tietenkin tuulesta temmattu. Väkivaltaisilla ihmisillä on väkivaltaan usenmiten syynsä, esim. kotikasvatuksessa saadut traumat, tai muut psyykkiset ongelmat. Siksi väkivaltaa kannattaa hoitaa ja sen perusteita tutkia, se on sellainen ilmiö, jolle voidaan tehdä jotain.
Lapsiin kohdistuviin pahoinpitelyihin täytyisi puuttua nykyistä napakammin, edelleen terveydenhuolto panttaa ilmoituksia pahoinpidellyistä lapsista.
Perheiden tukitoimet olisi hyvä saada aloitetuksi ennen kun tilanteet ovat kärjistyneet liiaksi. Naisten masennus on eräs tekijä, jonka huolellinen hoitaminen, vaikuttaisi nopeasti lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Alkoholistiäitien hoitoonohjaus on toinen tärkeä tekijä.
Väkivallan tuomitseminen on tärkeää, se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Mikäli mahdollisuuksia hoitoon ei ole ja väkivaltaiset naiset häpeävät taipumuksiaan, niin tämä ongelma ei tule vähenemään -ikävä kyllä.
Olipa stooria.
Oletko ryhtynyt antifeministiksi?
Nyt olisi sitten viela seuraava askel. Kuka ja ketka yllapitavat myyttia miesten synnynnaisesta vakivaltaisuudesta?
Kuka ja ketka yllapitavat tuota ideomaa, ihan jopa valtiotasoilta asti?
Oletkos muuten koskaan katsonut mita esimerkiksi sisko Haatainen tiedottaa ministerion kautta..? Yhtena esimerkkina vaan...
Eiko vaan...
En ole ryhtynyt. Lisäksi tätä kirjoittaessani miten, kuinka monta kertaa ole tätä saman tyypistä tekstiä tänne suoltanut. Tuskin nämä minun mielipiteeni, kenellekään mitään yllätyksiä ovat.
Miesten synnynnäinen väkivalta myytti on vaarallinen, koska sen olemassa olo lisää jo sinänsä väkivaltaa. Lisäksi hoitojärjestelmien luomista ei nähdä tarpaalliseksi. Vaiettu väkivalta on aivan yhtä paha yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan.
Tuula ja minä olemme varsin eri linjoilla monessakin asiassa, käsitykset väkivallan muodosta eivät poikkeusta muodosta.
Kasittamatonta on etta yksi ministerion tavoite on ollut "saada tarkkaa informaatiota vakivallasta" ja samalla vippaamalla jopa "naisiin ja lapsiin kohdistuvan vakivallan" yhteen nippuun.
Yksi Tuulan projekteista on ollut "vakivallan vahentaminen". Minusta kylla tuntuu etta han on sita lisannyt.
Ajattele. Kyseessa on siis Suomen valtion ministeri!
Mukana starttaamassa uth tutkimusta ja joka puhuu seminaareissakin "sukupuolistuneesta vakivallasta".
Voi helvetti.
Ruotsin feministipuolue on ehka kaikkein pahin. Yliopistotkin tuottavat omaa kasittamatonta myyttimateriaalinaa. Ja muunlaiset instituutiot. Eiko se ollut Naisunioni jonka aloitteesta laajempi vakivallan tutkimus haluttiin pommittaa.
Siis, kyseessa on valtio.
Kuin pienet lapset.
Väkivalta on sukupuolittunutta, sikäli termi on aivan oikea. Lisäksi uusi päivitetty väkivaltatutkimus oli tarpeen tehdä. Naisten tekemää väkivaltaa täytyisi tarkastella myös ja heidän mahdollisuuksiaan saada hoitoa olisi parannettava. Nämä asiat eivät ole toisiaan poissulkevia. Perheiden sisällä tapahtuvat väkivallanteot olisi saatava julkisuuteen ja keskusteltaviksi, vain siten tämä kierre voidaan katkaista.
Ymmärsin aikoinaan Unionin ottaman kannan väkivaltatutkimusten priorisoinnista. En ymmärä kyllä sitä, miksi naisväkivallan tuktkimuksia jarrutellaan vieläkin.
...on vakivalta osaksi sukupuolittunutta kyllakin.
Mutta eiko sinulta tosiaan riita evaat pidemmalle?
Tuota, kun kutsutaan vakivaltaa "sukupuolittuneeksi", niin sehan on taysin tarkoituksellista meininkiakin, jottei laajempaa vakivaltaskenaariota saada aikaiseksi.
Kyseessa on siis myos samalla poliittis-propagistinen lause.
Opi ajattelemaan.
Mika loppujen lopuksi on motiivit, ja kella, on monimutkaisempi juttu. Koska en nyt juuri sita liikaa jaksa lahtea pohtimaan, niin totean vaikka etta se on sellaista sosiaalipsykologista kotkotusta.
Vahan sama kuin tuo "syokaa kanaa". Kot-kot-kot. Valtiotasolla.
Millä perusteella kutsut perheväkivaltaa "sukupuolittuneeksi"?
Viittaan aiemmin viittaamiini tietoihin, joissa sairaalahoitoa vaativien perheväkivaltatapausten uhreina on miehiä 40% tai enemmän.
Lisäksi, perheväkivaltaa parisuhteissa on karkeasti saman verran parisuhteessa elävien sukupuolesta riippumatta.
"En ymmärä kyllä sitä, miksi naisväkivallan tuktkimuksia jarrutellaan vieläkin. "
- harvinaisen terve kannanotto tällä palstalla, kiitos siitä :) Mutta, mielestäni ainoa selitys tarpeelle peitellä naisten tekemää väkivaltaa on tarve "mies paha - nainen hyvä" -tyyppisten feminististen myyttien ylläpitämiseen.
Sukupuolittunut väkivalta on yksinkertaisesti sitä, että sekä väkivallan toteuttamismuodot että väkivallan kohteet kohdistuvat erilailla sukupuolesta riippuen.
Perheväkivalta on laajenpi käsite, kuin parisuhdeväkivalta. Perheväkivalta pitää sisällään myös perheenjäsenten keskinäiset kahinnoinnit. Veljesten, sisarusten, vanhenpien ja lasten välisen väkivallan.
Parisuhdeväkivalta on enemmän miesten naisiin kohdistamaa edelleenkin. Lisäksi väkivallan muodot ovat hieman erityyppiset. Naisten väkivalta on harvoin kontrolloivaa ja alistamaan pyrkivää, kuin miesten taas usein on. Naisväkivalta voi olla vaarallista, mutta sillä ei ole tapana pahentua/koventua ajan kuluessa, toki poikkeuksia tästäkin on.
"Nainen hyvä" myytti ei oikeastaan aja feministien tarkoitusperiä, se on pikemminkin perusnaisellisuuteen (madonna myytiin) liittyvä käsite. Feministinen ajattelutapa lähtee siitä, että naiset eivät kovinkaan paljoa poikkea miehistä. Sikäli ajatus siitä, että naiset olisivat tältä osin täysin poikkeuksellisia, on jo ajatuksena mahdoton.
Ja kuinka ollakaan, tietty palstalaisryhmä reagoi siihen viettämällä känkkäränkkäpäivää.
Kirjoituksesi sisältää vieläkin pari yleistä ja valitettavaa myyttiä:
"Parisuhdeväkivalta on enemmän miesten naisiin kohdistamaa edelleenkin."
- Tästä en ole niin varma. Viranomaisten tietoon tulevissa perheväkivaltatapauksissa miestä toki epäillään valtaosassa tapauksissa. Toisaalta varmasti tiedetään, että mies jättää naista helpommin ilmoittamatta häneen kohdistuvasta väkivallasta (esim Saksan "UTH" -tutkimus, joissa kyselyyn osallistuneista väkivaltaa kokeneista miehistä yksikään ei ollut ilmiantanut puolisoaan poliisille). Kun väkivalta johtaa sairaalareissuun, tulee väkivalta myös viranomaisten tietoon helpommin. Tällöin tilastot ovat hyvin "tasa-arvoiset", vähintään suhteessa 40/60. Ottaen huomioon miehen suuremman kynnyksen ilmoituksen tekoon, ei liene syytä olettaa, etteikö lievemmissäkin tapauksissa suhde ole lähellä tätä.
"Lisäksi väkivallan muodot ovat hieman erityyppiset. Naisten väkivalta on harvoin kontrolloivaa ja alistamaan pyrkivää, kuin miesten taas usein on."
- Tästäkään ei ole mielestäni näyttöä. parisuhdeväkivalta on aina kontrolloimaan ja alistamaan pyrkivää. Naisten harjoittamana perheväkivalta ei tässä(kään) mielessä ole miesten touhuja "lievempää"
"Naisväkivalta voi olla vaarallista, mutta sillä ei ole tapana pahentua/koventua ajan kuluessa,"
- Ei näyttöä. Parisuhdeväkivallalla on myöskin jatkuessaan aina tapana raaistua
"Feministinen ajattelutapa lähtee siitä, että naiset eivät kovinkaan paljoa poikkea miehistä."
- Feminismiä ja feministejä on ainakin tällä palstalla monenlaista. Monet äänekkäistä kirjoittajista - molemmat varmaan nämä tunnistamme - toitottavat kovaan ääneen stereotypioita millaisia paholaisia miehet ovat.
"Sikäli ajatus siitä, että naiset olisivat tältä osin täysin poikkeuksellisia, on jo ajatuksena mahdoton."
- Samaa mieltä.
Minulla ei ole mitään tarvertta vähätellä naisten tekemää väkivaltaa. Kuitenkin, jos itsepäisesti sotketaan perheväkivallan ja parisuhdeväkivallan uhrien määrät, täytyy alkaa jo ihmetellä, onko takana tarkoituksen hakuisuutta.
Parisuhdeväkivaltaa ja sen muotoja on tutkittu jo jonkin verran ja väkivallassa on sukupuoli eroja. Aune Flinckin väitöskirja esim. viime vuonna valoitti tätä puolta.
http://acta.uta.fi/teos.phtml?10882
Mikäli tutkijan sukupuoli tuntuu hankalalta niin professori Leo Nyqvist sosiaalipolitiikan laitoskselta (Turun Yliopisto) on tullut samoihin johtopäätöksiin.
http://www.miespaivat.net/alustukset/Miestenjanaistenaggressio.rtf
Parisuhdeväkivallalla on tapana raaistua, mutta naisten tekemä väkivalta ei toimi aivan näin suoraviivaisesti. Tämä johtuu lähinnä siitä, että väkivallan purkaus on useinmiten reaktio johonkin. Väkivallalla ei pyritä varsinaisesti mihinkään.
Keskustelupalstojen tapana on kärjistetyt puheenvuorot, näin on täälläkin. Mikäli täällä kirjoittavien miesten mielipiteet ottaisi täysin tosissaan, niin varsin outo mielikuva myös miehistä syntyisi. Osa kirjoittajista tietenkin pysyy asiassa.
Mitä merkitystä sillä on, pyritäänkö väkivallalla johonkin vai onko se vain hetkellinen purkaus eli reaktio johonkin? Väkivalta on aina väkivaltaa.
Väkivalta on aina väkivaltaa ja myöskin joka tapauksessa aina väärin.
Mikäli väkivalta on purkauksen omaista, se on siis hetkellistä, siitä puuttuvat silloin jatkuvalle väkivallalle tyypilliset muut alistavat piirteet. Väkivallalla ei siis pyritä hallitsemaan ja alistamaan. Tämä on aika merkittävä silloin, jos puhutaan väkivallan raaistumisesta ja myös uhriutumisen käsitteestä.
Purkauksen omainen väkivaltainen käytös voi toistua ja usein toistuukin, mutta siitä puuttuu johdonmukaisuus ja manipulatiivinen luonne. Väkivaltaa on myös hieman helpompi hallita, mikäli tähän on tarvetta. Reaktiivinen väkivalta on myös helpompi hoitaa, se on myös helpompi mitätöidä ts. sitä ei havaita väkivallaksi "se vain sattui".
Luin tuossa hyvästä tutkimuksesta, jonka mukaan miehet ja naiset ovat yhtä väkivaltaisia ja naiset aloittavat väkivallan 2 kertaa miehiä useammin.
"Naisten ja miesten väkivallassa on eroja. Naisten väkivalta on usein tilanteeseen liittyvä ja äkillistä (esineiden paiskomista, päälle käymistä) miesten -naisiin kohdistama väkivalta on usein tavoitteellista, pyrkimyksenä on kontrollointi. "
Mihin tuon väiteen perustat? Myös kälättävää akkaa turpiin lyöminen on minun mielestäni äkillistä tilanteeseen liittyvää väkivaltaa, epätoivoinen teko, jolla ei ole sen enempää tavoitetta kuin naisten "esineiden paiskomisellakaan", joka sekin voidana nähdä tavoitteelliseksi.
Tutkimus ei ole hyvä siksi, että se vahvistaa omia ennakkoasenteita. Mikäli jokin tutkimus on selkeästi ristiriidassa sekä todellisuudentajun, että muiden tutkimusten kanssa, niin silloin voi hieman epäillä, kuinka "hyvä" tutkimus se onkaan.
Annoin jo jonkin viiteitä aiemmassa viestissäni, en siis ole näissä linjanvedoissani yksi. "Kälättävän akan" lyöminen siksi, että hän pitäisi suunsa kiinni on tavoitteelista, pyrkimyksenä on vaientaminen. Harvoin, jos koskaan, vaientaminen onnistuu kerta tempaisulla, näitä lyöntikertoja on siis useita. Mikäli tavoite on edelleen vaientaminen, tässä on selkeästi nähtävissä tavoitteellisuus ja kontrollin tarve.
Naisten ja miesten väkivaltaisuuden eroja on selitetty kasvatuksella ja myös miesten perinteisellä asemalla "perheenpäänä". Mikäli mies haluaa säilyttää vahvan auktoriteetti aseman, sen tukemiseksi voidaan turvautua manipulatiiviseen väkivaltaan. Naisilla ei tälläistä historiallista ristiä ole. Naisten väkivalta on siis useammin reaktiota, johonkin yksittäiseen tapahtumaan.
Jätän toistamatta nyt liturgian siitä, että kaikki väkivalta jne.. Eiköhän kantani ole tullut tältä osin jo selväksi.
http://www.dn.se/DNet/road/Classic/article/0/jsp/print.jsp?&a=370807
"Parisuhdeväkivallalla on tapana raaistua, mutta naisten tekemä väkivalta ei toimi aivan näin suoraviivaisesti. Tämä johtuu lähinnä siitä, että väkivallan purkaus on useimmiten reaktio johonkin. Väkivallalla ei pyritä varsinaisesti mihinkään."
Onko tämäntyyppinen väkivalta naiselle
myötäsyntyistä , jo geeneissä saatua ?
Aggressiivisuus korreloi varsin selvästi testosteronin määrän kanssa. Aggressiivisillä naisilla ko. hormonien pitoisuuden voivat olla hyvinkin korkeita. Alkoholin käyttö nostaa myös testosteroni pitoisuuksia. Miehilläkin, korkea hormonipitoisuus vähentää kynnystä väkivaltaisiin purkauksiin, kyseessä on silloinkin reaktion omainen purkaus.
Naisten ja miesten väkivaltaisuuden eroja on selitetty myös kasvatuksella. Tyttöjen aggressiivistä käytöstä paheksutaan enemmän.
parista ketjun viestistä: Naisten väkivaltaisuutta EI ole eikä tule. Missään nimessä sitä ei saa mainita tai olet sovinisti.
Naisten väkivaltaa ja ennen kaikkea naisten välistä
väkivaltaa ei ole olemassa.
Ihan humalatilan aiheuttama hallusinaatiokin oli
viime viikonloppuna ravintolan pihalla näkemäni
yhteenotto. Ja dagen efter aiheuttamaa harhanäkyä
ne pihalla varmaan vieläkin olevat hiustukot.
Kymenlaakso=>Kotka osiossa käydään kiivasta
keskustelua siitä, että kaksi tummaihoista
naisihmistä olivat piesseet vaaleatukkaisen
tyttö paran.
Saattiin tuo rasismi aspektikin mukaan.
Näkökulma ja vastauksia kyselyyn naisten keskinäisestä väkivallasta.
Pääsääntöisesti vastaajat ovat itse naisia.
vastauksista osoitteessa:
http://www.geocities.com/mikael_2001fi/tuloksia.html
Taustatietoja löytyy:
http://www.geocities.com/mikael_2001fi/vakivaltatutkimus.html
Väkivalta kaikissa muodoissaan on inhottavaa. Itsepuolustuksenakin se on äärimmäinen keino. Olen itse usein ajatellut että miksei yhteiskunta ilmaise kovaäänisesti suuttumustaan väkivaltaa vastaan. Jokaisesta pahoinpitelystä, raiskauksesta (aikuiseen tai lapseen kohdistuvasta), taposta tai murhasta pitäisi nostaa suurella joukolla valtava vastalauseiden myrsky. Ehkä joskus ennen niin olisi tehtykin, mutta nyt vallitsee uusi aika ja uusi kulttuuri. Elämme kyynistä ja nihilististä aikaa. Elämme "äijäkulttuurin" aikaa. Siihen kuuluu fyysinen ja verbaalinen pullistelu ja uho. Siihen kuuluu asiaton käytös, erilaisuuden ivaaminen, toisille tärkeiden ja pyhien asioiden halveksiminen ja häpäiseminen. Väkivaltaa ihannoidaan ja glamurisoidaan mediassa enemmän ja enemmän. Elokuvat, sarjat ja jopa tv-mainokset pursuavat tietyillä tasoilla väkivaltaa ja agressiiviuutta. Liikenne on täynnä väkivaltaa, uhoa, itsekkyyttä, halveksintaa ja heikompien tallomista. Totudenpuhujan kommenttiin "kälättävää akkaa voi vähän läpsäistä kunhan hommaa pysyy aisoissa" vastaisin, että siinä läpsäisyvaiheessa homma ei enää ole aisoissa. Siinä vaiheesa syyllistytään pahoinpitelyyn ja parisuhdeväkivaltaan. Yksi ainoa lyönti, oli se kuinka kevyt hipaisu tahansa on liikaa. "harmitonta lyöntiä ei ole olemassakaan ja asian vähättely on mielestäni moraalitonta.
Oikeassa olet. Ehkä hieman kantani eroaa sen suhteen, että joskus väkivaltaan voi vastata vain väkivallalla. On ihmisiä, joihin ei tehoa sana, eivät viranomaiset, auktoriteetit, lähestymiskiellot, ei rukoilu, ei mikään. Väkivaltaisia ei useinkaan vangita pois silmistä edes vähäksi aikaa. Silloin iskuun on voitava vastata iskulla, jos vain onnistuu. Varsinkin, jos tilanne tulee yllättäen.
En missään nimessä usko toisenkin posken kääntämiseen ja siihen, että nuiji vaan vahvemmaksesi. Meillä Suomessa on itsepuolustus lähes kielletty ja ulkoistettu poliisille, ja poliisi on puolestaan ulkoistettu peninkulmien päähän tärkeämpiin tehtäviin. Että silleen.
Siitä on jo jonkin aikaa, kun ns. "oikeus"laitos vaati tuomiolle raskaana olevaa naista suojellutta miestä, raiskauksenyrittäjä oli nääs saanut ihan mustelmia. Suojelija oli käyttänyt liikaa väkivaltaa. Kansa nosti melun ja suojelija jätettiin tuomitsematta. Mutta edelleen meillä kotiaan suojelevat vanhukset, naiset tai muut heikot tuomitaan väkisintunkeutujien vahingoittamisesta, jos sattuvat onnistumaan puolustautumisessa. Pitäisi näetsen osata arvioida ja mitoittaa tyynesti oman voiman käyttö yllättävissä ja pelottavissa tilanteissa sen enempiä etukäteen harjoittelematta, mieluiten "keskustella" hohhoijaa ja odottaa poliisia. Vaikka ruumiina.
Mistä näitä vanhoja juttuja ihmiset kaivelevat esille? Osallistuin itse vielä tuolloin palstan väittelyihin ja tunnistin nimimerkkejä. Nyt vilkaisin äkillisestä päähänpistosta, eipä täällä pal mittää oo. Asialliset ovat lähteneet.
Siis voimankäyttö itsensä tai jonkun muun puollustamiseksi on hyväksyttävää, mutta voimankäyttö pitää suhteuttaa tilanteen vakavuuteen. Suunsoitto ei ole peruste, mutta jos on joutunut tilanteeseen jossa joku käy päälle eikä ole mahdollisuutta paeta, niin silloin on puollustauduttava. Henkilö joka hallitsee itsepuollustuslajeja, joutuu harkitsemaan taitojensa käyttöä yhtä vakavasti kuin poliisi ampuma-aseen käyttöä.
Samaa mieltä. On ällistyttävän rentouttavaa lukea normaali mielipide tällä palstalla. Kirjoittajan oma, vailla linkkejä, ilman sitaatteja, ja sellainen, jonka minä normaali tavisfeministi myös allekirjoitan. Sinä siunattu ihminen! Vähennät kyynisyyttäni ja lisäät uskoani ihmisiin.
Minusta on ilo tuottaa toisille hyvää oloa. Kiitos.