Heti alkuun totean, että tämä kuuluisi parhaiten opiskelu-palstalle, ja sinne aioin ensin tämän laittaakin, mutta se jakautuu niin moniin (yliopisto, kauppakorkeakoulu, teknillinen korkeakoulu jne..) ja niissä kussakin on vain1-3 avausta, niin en viitsi tätä sinne turhaan laittaa. Ja politiikastahan tässä on kyse, kun hankkeen on käynnistänyt ministeriö ja päätökset tarvitaan eduskunnalta.
Jabamaisesti aasinsillan tehden kysyn, mitä tämän saitin väki ajattelee seuraavasta ja miten se uskoo siihen keskustan suhtautuvan?
- - -
Opetusministeri Antti Kalliomäki itsekin opettajana on lyhyenä aikana nostanut ministeriönsä painoarvoltaan suurimpien luokkaan. Kruunun jo muutenkin ansiokkaalle työlleen hän saa käynnistämällään korkeakoulu-uudistuksella.
Opetusministeriön entisen kansliapäällikön Markku Linnan johdolla työskennellyt ryhmä esittää Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistämistä. Suomen Akateemian entisen johtajan Reijo Vihkon työryhmä esittää Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhteistyön tiivistämistä niin, että niistä syntyisi liittoyliopisto.
Noidenkin yli merkittävyydessään nousee valtiovarainministeriön kansliapäällikön Raimo Sailaksen työryhmän esitys. Se esittää Helsingin kauppakorkeakoulun, taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistämistä yksityisoikeudelliseksi säätiöksi, jonka 700 miljoonan euron peruspääomasta valtio maksaisi 500 miljoonaa ja elinkeinoelämä 200 miljoonaa.
Uudella yliopistolla olisi ulkopuolisista jäsenistä koostuva hallitus. Sen hallintomalli olisi suoraviivainen. Rehtorin valta olisi suuri ja yliopiston oma väki voisi vaikuttaa asioihin kolmen alakorkeakoulun johtokunnissa. Toisen pääomistajan eli elinkeinoelämän ääni kuuluisi ja painaisi korkeimman hallintoelimen kautta.
Työryhmän mielestä yliopistoa koskevat päätökset tulisi tehdä jo tänä vuonna,
Elinkeinoelämän piirissä ehdotus otettiin innostuneena vastaan. Sen katsotaan olevan juuri sitä, mitä Suomen suurimmat ylitykset ja elinkeinoelämän tärkeimmät järjestöt ovat pitkään toivoneet. Valtionhallinnosta irrotettu yliopisto, jossa elinkeinoelämän sana painaisi entistä enemmän, pystyisi nopeammin ja tehokkaammin vastaamaan niihin haasteisiin, joita nopeasti kehittyvä ja kansainvälistyvä teollisuus, kauppa ja muu elinkeinoelämä, kaikki tutkimuksemme ja koulutuksemme kohtaavat yhä enemmän.
Helsingin Sanomien ensimmäinen pääkirjoitus käsittelee asiaa otsikolla ”Uusi yliopistomalli mullistaisi suomalaisen korkeakoulun". Kirjoituksessa todetaan; ”On tilaisuuksia, jotka jäävät historiaan. Antti Kalliomäen eilinen tilaisuus säätytalolla kuuluu niihin. Teknisen, taiteellisen ja kaupallisen osaamisen yhdistäminen voisi olla suuri voimavara, kun halutaan kasvattaa Suomessa parempaa strategista johtamista, liiketoimintaosaamista ja laaja-alaista innovaatiokykyä”.
- - -
Esitys saa varmaan kannatuksen uuden eduskunnan enemmistöltä. Ainakin kokoomus ja demarit lienevät ”yhtenä miehenä” sen takana. Vastustusta se saanee kenties Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistämisen osalta niissä nurkkakuntaisissa piireissä, joille kaikki muukin kehitys on vastenmielistä. Eli saisiko esitys vastustusta lähinnä ehkä keskustan ja perussuomalaisten edustajien joukosta? Toivottavasti olen heidänkin suhteensa väärässä.
Mitä täällä arvellaan? Ainakin Jaballa ja Mpp:llä uskon olevan mielenkiintoa ja mielipiteitä asiaan.
Jabamaisesti aasinsillan tehden kysyn, mitä tämän saitin väki ajattelee seuraavasta ja miten se uskoo siihen keskustan suhtautuvan?
- - -
Opetusministeri Antti Kalliomäki itsekin opettajana on lyhyenä aikana nostanut ministeriönsä painoarvoltaan suurimpien luokkaan. Kruunun jo muutenkin ansiokkaalle työlleen hän saa käynnistämällään korkeakoulu-uudistuksella.
Opetusministeriön entisen kansliapäällikön Markku Linnan johdolla työskennellyt ryhmä esittää Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistämistä. Suomen Akateemian entisen johtajan Reijo Vihkon työryhmä esittää Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhteistyön tiivistämistä niin, että niistä syntyisi liittoyliopisto.
Noidenkin yli merkittävyydessään nousee valtiovarainministeriön kansliapäällikön Raimo Sailaksen työryhmän esitys. Se esittää Helsingin kauppakorkeakoulun, taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistämistä yksityisoikeudelliseksi säätiöksi, jonka 700 miljoonan euron peruspääomasta valtio maksaisi 500 miljoonaa ja elinkeinoelämä 200 miljoonaa.
Uudella yliopistolla olisi ulkopuolisista jäsenistä koostuva hallitus. Sen hallintomalli olisi suoraviivainen. Rehtorin valta olisi suuri ja yliopiston oma väki voisi vaikuttaa asioihin kolmen alakorkeakoulun johtokunnissa. Toisen pääomistajan eli elinkeinoelämän ääni kuuluisi ja painaisi korkeimman hallintoelimen kautta.
Työryhmän mielestä yliopistoa koskevat päätökset tulisi tehdä jo tänä vuonna,
Elinkeinoelämän piirissä ehdotus otettiin innostuneena vastaan. Sen katsotaan olevan juuri sitä, mitä Suomen suurimmat ylitykset ja elinkeinoelämän tärkeimmät järjestöt ovat pitkään toivoneet. Valtionhallinnosta irrotettu yliopisto, jossa elinkeinoelämän sana painaisi entistä enemmän, pystyisi nopeammin ja tehokkaammin vastaamaan niihin haasteisiin, joita nopeasti kehittyvä ja kansainvälistyvä teollisuus, kauppa ja muu elinkeinoelämä, kaikki tutkimuksemme ja koulutuksemme kohtaavat yhä enemmän.
Helsingin Sanomien ensimmäinen pääkirjoitus käsittelee asiaa otsikolla ”Uusi yliopistomalli mullistaisi suomalaisen korkeakoulun". Kirjoituksessa todetaan; ”On tilaisuuksia, jotka jäävät historiaan. Antti Kalliomäen eilinen tilaisuus säätytalolla kuuluu niihin. Teknisen, taiteellisen ja kaupallisen osaamisen yhdistäminen voisi olla suuri voimavara, kun halutaan kasvattaa Suomessa parempaa strategista johtamista, liiketoimintaosaamista ja laaja-alaista innovaatiokykyä”.
- - -
Esitys saa varmaan kannatuksen uuden eduskunnan enemmistöltä. Ainakin kokoomus ja demarit lienevät ”yhtenä miehenä” sen takana. Vastustusta se saanee kenties Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistämisen osalta niissä nurkkakuntaisissa piireissä, joille kaikki muukin kehitys on vastenmielistä. Eli saisiko esitys vastustusta lähinnä ehkä keskustan ja perussuomalaisten edustajien joukosta? Toivottavasti olen heidänkin suhteensa väärässä.
Mitä täällä arvellaan? Ainakin Jaballa ja Mpp:llä uskon olevan mielenkiintoa ja mielipiteitä asiaan.
Vastaukset 40
Vanhimmat
.....asiasta keskustelemaan. Etenkin jos keskustelevilla henkilöillä ei ole edes akateemista tutkintoa ja koulutusta, niin tuo kirjoittelu olisi tuulesta tempaistua "mullonnääspekkaspäivä"-pölinää.
Viisaan on helppo näytellä tyhmää mutta päinvastoin... se on lähinnä vitsikästä.
"Viisaan on helppo näytellä tyhmää mutta päinvastoin... se on lähinnä vitsikästä."
Koetappa siis näytellä viisasta! Liian vähän täällä vitsejä harrastetaankin.
ajatellut asiaa opiskelijoidenkin kannalta?
Eihän kehitys ole vastenmielistä kenellekään, mutta toivotaan että päätökset ovat kaikkien kannalta hyviä. Ennen muuta opiskelijoiden.
Eivät yliopistot tai muutkaan koulut ole opiskelijoita varten, vaan niissä opiskellaan, jotta opittaisiin tietoja ja taitoja joilla paitsi itsekukin menestyy paremmin elämässään myös ja ennen kaikkea hyödyttää yhteiskuntaa niin, että se luo itselle, muille ja jälkeentulevillekin yhä parempia edellytyksiä...
mutta kyllä ne ovat juuri opiskelijoita varten. Se tieto mikä on siellä nahkakantisen välissä elikkä päässä, ei sitä sieltä ulos saada jos ei ole jostain syystä motivaatiota.
Ihminen ei ole robotti, jota voisi ohjelmoida ulkoapäin.
Mutta en asiaa ole tarkasti miettinyt vielä joten voin olla toistamieltä myöhemmin. =)
Vai ei ole koulut ja yliopistot opiskelijoita varten. Tuo on yhtä tyhmä väite, jos minä sanon, että kaupat ei ole ostajia varten.
Eipä se aamu tv;ssä ollut professori oikein lämmennyt sössöttäjä-Sailaksen esityksestä.
Arveli että ei toteudu ainakaan seraavan hallituskauden aikana.
On se kumma, sama mitä isompaa uudistusta ollaan tekemässä, niin tämä Nivalan juntti on aina nokkamiehenä. Aivan kuin olisi korvaamaton tyyppi.
Olisiko viimeisiä jäänteitä sossuhegemoniasta.
TKK:n TAIK:in ja HKKK:n yhdistäminen on hieno idea, todella upea.
Sen toteuduttua päästään erittäin hedelmälliseen poikkitieteelliseen tutkimukseen, jossa tekniset innovaatiot, muotoiluosaaminen, yritystalous ja markkinointiosaaminen kohtaavat toisensa.
Tämän idean vastustaminen ei voi olla ainoankaan puolueen asialistalla, kaikkein vähiten keskustan.
...on todella sellainen, jota en usko keskustankaan vastustavan, mutta Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistäminen saattaa saada vastustusta siltä taholta.
Turun korkeakoulujen yhdistäminen ei liioin saane poliittista vastustusta.
Vastustusta nuo kaikki saattavat saada jonkin verran yksikköjen nykyisen johdon ja opettajakunnan taholta, mutta päätösvaltahan asiassa tulee olemaan eduskunnalla ja hallituksella.
mahtaa johtua, mutta nimi Sailas saa aina inhon väristyksiä aikaan minussa? Hmmmmm....Minussa lienee jotakin vikaa.
Muistaakseni Vihko on keskustataustainen mies. Liittoyliopisto varmasti vahvistaisi sekä Kuopion että Joensuun tutkimus- ja opetusresursseja ja säästäisi hallintokuluja.
kannattaako se säästäminen jää nähtäväksi.
Korhonen on taas ennakkoluulojensa vanki. Avauksen on kirjoittanut mutumenetelmällä ymmärtämättä asiasta höykäsen pöläystä. Toisaalta niinhän aina.
Ei Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistämisessä mitään vallankumouksellista ole. Yliopistot ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Lisäksi yliopistoilla on sivutoimipisteitä, Joensuulla esimerkiksi Savonlinnassa, eli Savon ja Karjalan rajan rikkovaa yhteistyötä on ollut jo pitkään. Pentti Vartiainen, Joensuun yliopiston rehtori, kirjoitti muutama päivä sitten Karjalaiseen kirjoituksen, jossa hän selkeästi tuki esitystä.
Ainakaan "Kuka Kukin On" - kirjassa enempäää Reijo Vihko kuin Markku Linnakaan eivät ilmoita puoluekantaansa. Heidän historiastaan siellä ei liioin löydy viitteitä kepuun enempää kuin muihinkaan puolueisiin. Sailas sen sijaan on tietysti demari, mutta ei taida hänkään olla kovin sitoutunut puolueeseen, jonka mandaatilla lienee kansliapäällikön paikan saanut.
ensimmäisenä juuri tuota kyseistä liitosta.
Olen muistaakseni tavannut Vihkon pariin kertaan takavuosina, kun pyörin aikuiskoulutuskuvioissa ja olin vähällä joutua mukaan yhteen opetushallituksen kehitysprojektiinkin. Sitoutumattomana häntä silloin pidettiin, koska sitoutumattomuutta arvostettiin erityisen paljon nimenomaan aikuiskoulutuskuvioissa siksi, että liian selvä puolueryhteys saattoi joskus rasittaa henkilön omaa uskottavuutta, kun epäiltiin hänen vetävän kotiinpäin.
Vihkossa siis tuskin on mitään sellaisia piirteitä tai taustoja, että keskusta voisi vastustaa hänen kaavalujaan vastaavalla antipatialla, mitä Sailasta kohtaan varmasti koetaan.
on kaksi Markku Linnaa. Kansliapäällikkö on sosialidemokraatti, mutta muistaakseni aika paljon sai julkisuutta aikaisemmin kepulainen Markku Linna. Muistaako joku tarkemmin?
Linnaa en tunne, mutta se, mitä kerroit, tuntuu tutulta. Linnan kansliapäällikkönimitys taisi herättää huomiota poliittisuudellaan?
nähnyt vaivaa rakentaakseen riitaa..
Opetusministeri nyt taitaa kuulua samaan hallitukseen kuin kepu, joten on hyvinkin mahdollista, että asiasta on puhuttu hallituksen sisällä useampaan kertaan ennen raporttien julkistamista. Vai mitä arvelee ukkelimme.
Kun tällainenkin asia saa kepulaiset törkyilemään, lienee si sittenkin syytä siirtää muualle. Poistan tämän täältä kohta ja koetan löytää sille paremman paikan. Voinhan jättää asian tähänkin, ettei se vaan kiusaisi niitä kepulaisia, jotka eivät pysty muuhun kuin törkyilyyn.
Älä poista avaustasi itsekkäistä syistä. Anna sen olla meitä muita varten paikallaan.
tämän sinun avauksesi vastauksissa?
tuota minäkin mietin ja luin kirjoitukseni moneen kertaan. Ei minulla ainakaan ole tarkoitus ketään loukata tai pahoittaa toisten mieltä. Joskus huonona päivänä minunkin vastaukseni varmasti ovat sitä piiloveetuilua, mutta täytyy yrittää välttää sitäkin.
esilläolo, joten ethän poista, ethän ;))))
pokkuroida niinkuin armeijan perinteeseen kuuluu.
Sinulla taitaa olla vielä armeija käymättä? :)
Siellä kysytään ylempiarvoiselta herralta, että: Saako puhutella, ennenkuin esimerkiksi kysytään mitään.
Uusi-ukki kun tulee niin se "vetää lippaan" ennen kuin alkaa puhuttelemaan kapia. :)
Törkyilyä, nimittäin. Noissa kysymyksesi jälkeen tulleissa monissa.
Sandraa en tarkoittanut. Mutta on tuolla kai ensimmäisenä vastanneellakin tarkoituksensa v-tuilla, ja mutustelija on asettanut täällä niin tyypillisen lähtökohdan pätkälleen, mutta olkoon.
Kyllä minä tuollaiset kestän, olen joutunut kestämään paljon pahempaakin, mutta sitä vain ihmettelen, mikä hinku monilla on esittää typeryyttään, ikään kuin näyttääkseen, että muuhun ei ole eväitä.
Minä en enää keskustele kuin Eversteille, katso tolta toiselta sivulta, siellä teen heti Sotilaallisen ilmoituksen, sotilasurastani kertoen siitä kaiken. Hiljainen eversti on tuo uusi tuttavuuteni Ei kuulemma nikkinsä mukaan vastaa kuin tasokkaisiin kirjoituksiin.
Kyllä meidän on nyt pantava Mielipidepankki, Jomppe ja Jaba asialle, eiköhän ala vastauksia tulla, paljas Rakuuna ei tahdo hänelle kelvata. Lukekaa sieltä hän on Muukalaislegioonan Eversti.
Yliopistoihin ja tieteelliseen tutkimukseen tulee sivistysyhteiskunissa luonnollisesti panostaa. Tällä kohden panostukset näyttävät tehdyn soveltavan tieteen puolelle, tai ainakin toivossa, että panostukset tuottavat käytännön innovaatiota. Vaarana on tietysti, että tieteen teko nähdään vain apuvälineenä kaupallisia tavoitteita varten.
On hyvä, jos yrityselämällä on halua olla mukana tutkimuksen kehittämisessä. Valtio tulee joka tapauksessa kantamaan päävastuun ja on siten myös päätöksentekijän asemassa tutukimuksen suuntaamisessa.
Tutkimuksen painottaminen on myös tärkeää tiedepolitiikkaa. Painotetaanko soveltavaa tutkimusta vai perustutkimusta. Asetaanko panoksia teknisen ja kaupallisen alan kombinaatioon kuten Sailaksen esityksessä vai esim. luonnontieteiden, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen.
Joka tapauksessa on järkevää, että pidetään huolta siitä, ettemme jää jälkeen korkeatasoisen tutkimuksen sektoreilla. Pienen maan resurssit eivät riitä kaikkeen, joten joudumme myös keskittymään ja valikoimaan päämielenkiinnon kohteita. Esim. kylmiä lämpötiloja koskevan tutkimuksen kohdalla Suomi lienee jo vanhastaan kärkitiedeyhteisöjä. Ympäristöteknologia voi olla tärkeä soveltavan tutkimuksen osa-alue jatkossa, joten siihenkin voi olla viisasta panostaa.
Aika ison potin rahaa tuo Sailaksen esitys vaatii ja sekään ei ole vasta kuin alkupanos. Saa nähdä, miten suurta halua hallituksella on lähteä ajamaan hanketta, joka nielee heti puoli miljardia ekstraa.
minusta taitaa tulla Mielipidepankin fani. Sinä se osaat todellakin asettaa sanasi oikein. =)
Valtion ei kannata pihtailla panostuksiaan, koska ne ovat ennenkin tuottaneet itsensä takaisin sata-, ellei satatuhatkertaisesti.
Jo 70-luvulla Suomi oli digitaalisen tiedonsiirron johtavia maita ja valtasi Nokian kautta markkinoita lankapuhelinpuolella ja sittemmin hullujen insinöörien älyttyä mobiiliviestinnän mahdollisuudet, Suomi avasi latua sinä kännykkäboomissa, joka on nyt jo muuttumassa bulkiituotannoksi.
Jotain uutta olisi taas löydettävä, ja se löytyy panostamalla poikkitieteelliseen perustutkimukseen, miltä pohjalta yritykset voivat sponsoroida soveltavaa tutkimusta.
Ympäristöteknologia on niin huimasti lähivuosina kasvava markkina, että nimenomaan sen tutkimiseen pitäisi nyt ammentaa rahaa todella paljon, että saadaan liikkeelle riittävän paljon laadukkaita tutkimusprojekteja.
Asiaa avartavia näkemyksiä tuot esiin. Itselläni kun ei ole yliopisto- tai korkeakouluopintoja, tunnen niiden toimintaa vain oman jälkikasvuni, monien ystävieni ja tietysti median kautta. Mutta se käsitys minulle on syntynyt, että niissä pitäisi satsata enemmän nimenomaan soveltavan tieteen puolelle.
Ammattikorkeakoulut eivät ilmeisesti ole tuoneet sitä, mitä niiltä on odotettu, ja toisaalta niissä ei kuitenkaan opita käytännön taitoja siten kuin entisissä opistoissa. Monien teknisten alojen yritysjohtajien kertoman mukaan teknisestä koulusta tullut teknikko oli valmiimpi työelämään ja opistosta tulleen insinöörin voi heti laittaa vaikka projektinjohtotehtäviin, mutta ammattikorkeasta tuleva pitää laittaa ensiksi ainakin vuodeksi työtä oppimaan.
No, hieman sivuun asiasta tuossa kyllä menen. Oikeastaan halusin sanoa, etten usko perustutkimuksen kärsivän mahdollisesta uudistuksesta.
Tekniseen ja kaupalliseen kombinaatioon on uskoakseni syytä kyllä panostaa entistä enemmän, sillä se edistää parhaiten niitä valmiuksia, joita tarvitsemme yhä kiristyvässä taloudellisessa kilpailussa tässä globalisoituneessa maailmassa. Ja siinä kilpailussa menestyminen on perusehto muulle menestyksellemme ja kehitykselle kaikessa muussa tarpeellisessa, vaikkapa ympäristöasioissakin.
Panostus kuulostaa suurelta, mutta onko se sittenkään kovin valtava tai liian suuri? Paljonko ovatkaan vuotuiset panostuksemme esim. maataloustukiin? Mitkä ovatkaan menetyksemme sen johdosta, että meillä ei ole tarpeeksi osaamista aloilla, joilla tuotantoa joudutaan siirtämään muille maille ja synnytetään suuret joukot työttömyys- ja siosialitukien varaan jääviä ihmisiä? Vaikea laskea, mutta suuri se summa varmaan on, vaikka oetttaisiin huomioon tuotannon karkaaminen muihin maihin esim. työvoiman halpuuden takia.
Kaikki edellä sanomani on tietenkin mutu-tuntumalta sanottua, mutta sitähän täällä lähes kaikki muukin sanottu on. Ja asia on konkreettisempi ja tärkeämpi kuin monikaan täällä keskustelua herättänyt.
kiinitti huomioni tohon AMK:sta valmistuneisiin...monella sinne mennessä on jo vahva kokemus työelämästä jopa 2o vuottakin,mutta mitä on 25v juurivalmistuneella yliopisto insinöörillä....
miksi Suomessa pitää kouluttaa kalliisti tyhmiä majureita kun upseerit voisi ostaa vaikka Puolasta tai Virosta puoli-ilmaiseksi?
Sen verran turhaa on tuo puolustusvoimien "korkeampi" koulutus kun sitä maatalouden tukiin vertaa.
Yliopistotutkimuksen painon tulee aina olla perustutkimuksessa. Ilman perustutkimusta ei ole mahdollista tehdä soveltavaa tutkimustakaan. Tiedemiesten tulee olla alansa kokonaisvaltaisia osaajia ja uusien tutkijasukupolvien kouluttajia. Tämä ei ole mahdollista ilman perustutkimuspainotteisuutta.
Tutkimushan voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Rajanveto näiden välillä ei ole tarkkarajaista. perustutkimukselle on kuitenkin ominaista julkisuus eli tiedon laaja levittäminen tiedeyhteisön arvioitavaksi. Se toimii samalla tavoin kuin atk-maailmassa, missä joillekin innovaatioille ilmoitetaan avoin lähdekoodi. Näin jokaisella on mahdollisuus alkaa kehittämään tiedon pohjalta parannuksia ja uutta tietoa.
Mitä enemmän mennään soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen puolelle, sitä enemmän yritysmaailman tulisi tulla rahoittajana mukaan. Osa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä suoritetaankin yrityksissä ja tieto on silloin tavanomaisesti salaista ja tulokset patentoituja. Jos valtio ryhtyisi painottamaan soveltavaa tutkimusta, se tarkoittaisi neuvostomallista toimintaa, missä tulokset pidetään salassa muilta. Luulen, että NL:ssa jäätiin osin jälkeen juuri sen vuoksi, että avoimuus ja sen myötä prosessuaalinen uuden kehittäminen eivät toimineet.
Perustutkimuksen painotuksilla voimme kuitenkin luoda valmiuksia sille, että soveltava tutkimus on joillakin aloilla merkittävää. Mutta esim. teknis-fysikaalisen alan soveltava tutkimus ei ole mahdollista ilman vahvaa fysiikan perustutkimustietoa. Tiedemies ei voi ikään kuin ohittaa yhtä vaihetta.
onko tarkoitus tehdä korkeakouluopiskelusta uuden tason "peruskoulu"?
Kaikki sisään ja mieluiten ilman mitään pääsykokeita. Kokemuksella, kokemuksella......
Olen juuri siirtymässä eläkeputkeen, työkokemusta paperitehdasympyröistä yli 40 vuotta. Minuko pitäsi olla etulyöntiasemassa verrattuna 25v:seen alalle itselleen koulutusta haluavaan henkilöön. Pääsykokeet on pääsykokeita, AMK:hon pääsee helpomalla, koulutus eiu kuitenkaan ole ihan samaa.
Tässä globalisoituneessa maailmassa pitäisi asioita tehdä siellä, missä niille on parhaat edellytykset, ja tuloksista pääsisivät kaikki osallisiksi muuallakin.
Maanviljelys, kaikkinainen maan tonkiminen, pitäisi näillä subarktisilla alueella lailla ja ankaran rangaistuksen uhalla kieltää. Samoin karjanhoito pitäis jättää Amerikan preerioiden ja pampaksien työksi. Vuorimaissa ehkä lampaiden ja vuohien pito pitäisi sallia. Suomessa vain susien ja riistaeläinten.
Paljon on vielä tyehtävää ennen kuin maailma pääsee kaikkien iohmisten kannalta parhaaseen tulokseen.
Tietysti maailman kaikkien ihmisten puolustaminen ja muu sotiminen pitää jättää Naton tehtäväksi. Ei meillä eikä muualla pikkumaissa sotilaita tarvita.
näin olen ymmärtänyt, eläkkeelle siirtyminen tapahtuu todella varhain.
Katsoin telkusta juttua palomiehistä, se ei ollut kovinkaan mairittelevaa palomiesten eläkkeelle siirtymisen ajan pidentämisestä.
Työpaikalla sattuneet onnettomuudet olivat aivan hurjia lukuja verrattuna nuorempiin. Minusta tuollaisissa ammateissa täytyisi todellakin muistaa se, että kyseessä on usein palomiehen, mutta myöskin monen muun henki.
Valtion tulee satsata nimenomaan monipuoliseen ja poikkitieteelliseen perustutkimukseen ja siihen, että jossain on taho, joka seuloo jyviä akanoista edelleen kehitettäväksi.
Soveltavaan tutkimukseen olisi sitten jo saatava yritykset mukaan osarahoittajina ja toimeksiantajina, kun tuotekehitysvaiheeseen siirryttäessä valtion panostusten tulisi vähitellen hiipua olemattomiin.
näkemys. Kyllä yliopistoissa tehdään myös soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi inversiomatematiikka on tuottanut suoria tuloksia lääketieteen magneettikuvaukseen. Paljon muitakin esimerkkejä on, mutta en tunne viimeistä kehitystä niin paljon, että pystyisin siitä mitään yhteenvetoa tekemään. Toivottavasti täällä käy joku asiantuntija, joka kertoisi vähän enemmän nykytilanteesta.
Neuvostoliitto-vertauksesta huomaan, että olet lukenut Susitaipaleen Suuruuden laskuopin ja hyvä niin, kirja on erinomainen. Mielestäni tuota kohtaa et ole kuitenkaan ymmärtänyt. Neuvostoliitossa tiedon kulku oli todella vain vertikaalista. Sillä ei mielestäni mitään yhteyttä Suomeen, jossa horisontaalinen yhteys korkeakoulujen välillä toimii varmasti paremmin kuin yritysten välillä. Kyllä se Neuvostoliitossa johtui keskitetystä järjestelmästä.
Kalliomäellä ei ole mitään tekoa.
Demarit taas liiottelee.