TÄMÄ HÄIKÄILEMÄTÖN PUOLUE LUPAA NYT TÄYSTYÖLLISYYTTÄ - LIPPONEN LUPAILI TYÖTTÖMYYDEN PUOLITTAMISTA KAHTEENKIN ERI KERTAAN.
TÄMÄ PUOLUE ON HÄIKÄILEMÄTTÖMIN SUOMEN PUOLUEISTA, TOSIN ÄÄNESTÄJÄT OVAT MENNEET TÄHÄN RETKUUN AIKAISEMMIN. MENEEKÖ NYT.
SDP RETKUTTAA AINA.
TÄMÄ PUOLUE ON HÄIKÄILEMÄTTÖMIN SUOMEN PUOLUEISTA, TOSIN ÄÄNESTÄJÄT OVAT MENNEET TÄHÄN RETKUUN AIKAISEMMIN. MENEEKÖ NYT.
SDP RETKUTTAA AINA.
Vastaukset 4
Vanhimmat
täysin mahdotonta toteuttaa.
Pätkä sdp:n 2007 vaalilupauksesta
Kaikki mukaan – tavoitteena täystyöllisyys Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Kaiken yhteiskunnalli-sen uudistustyön perustana on oltava työllisyyden parantaminen. Tavoitteenamme onluoda seuraavankin vaalikauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Terve talouspolitiik-ka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat sosialidemokraattienlähtökohta myös tulevalla vaalikaudella. Työvoiman saatavuus on turvattava ja työn ja työntekijän kohtaamista on edistettävä.Työvoiman ulkopuolella oleville on tarjottava mahdollisuus työhön. Työelämän on olta-va reilua ja työnteon on aina oltava kannattavaa. Työelämän ulkopuolelle pudonneita on aktiivitoimilla tuettava takaisin työelämään. Nuorten yhteiskuntatakuuta on vahvistettava. Tavoitteena on, että jokainen nuori jokoopiskelee, työskentelee tai osallistuu muutoin ammattitaitoa vahvistavaan toimintaan.Sairauden tai muun elämäntilanteen vuoksi työelämän ulkopuolelle joutuneiden työky-kyä on vahvistettava. Vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia ansaita toimeen-tulonsa omalla työllään on tuettava.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 5
- 5 - Työelämässä tarvitaan kaikkien panosta. Työpaikoille on luotava sukupolvien silta, jos-sa vanhempi väki voi siirtää osaamistaan nuoremmille. Työuran pidentyminen vähen-tää paineita sekä eläkejärjestelmässä että hoivamenoissa, ja lisää ikäihmisten aktiivi-suutta. Ikääntyneiden työtehtävät on mitoitettava kohtuullisesti, työkykyä on ylläpidettä-vä ja motivaatiosta on huolehdittava. Hyvinvointia työelämässä on tuettava. Tarvitsemme työelämään myös maahanmuuttajia, ja maahanmuuttajat tarvitsevat työ-tä. Paras keino kotoutumiselle on varmistaa jokaiselle paikka työmarkkinoilla. Työpaik-ka antaa ihmiselle identiteetin ja tunteen, että on mukana yhteisössä. Se antaa yhtei-sön ja työtoverien verkoston. Työttömyys on köyhyyden suurin syy. Siksi parasta sosiaalipolitiikkaa on uusien työ-paikkojen luominen ja vahva työllisyyspolitiikka. Jokaisen työkykyisen on voitava elät-tää itsensä ja perheensä työnsä tuloksin. Työllä ansaitun ansiosidonnaisen sosiaalitur-van ja sitä täydentävän syyperusteisen vähimmäisturvan tulee mahdollistaa toimeentulotulonhankintakyvyn heikentyessä. Toimeentulotuki takaa että ketään ei jätetä heitteille. Työllisyyttä tukevaa oikeudenmukaista verolinjaa jatkettava Veropolitiikan päämääränä on myös jatkossa palveluiden ja tulonsiirtojen kestävä ra-hoittaminen. Siksi veropohja on pyrittävä pitämään laajana ja yhtenäisenä. Verotukses-sa tärkeä periaate on että verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Verotuksella voidaan vaikuttaa työllisyyden lisäämiseen, tulonjaon tasaamiseen, ympäristöön, terveyteensekä talouden kilpailukykyyn. Työllisyyden hoidolle veropolitiikalla on ratkaiseva merkitys. Palkkatulojen verotusta onkevennettävä edelleen maltillisesti osana ostovoiman ja vakaan kehityksen takaavaa tulo- ja talouspolitiikkaa. Tavoitteena on, että palkkoihin kokonaisuudessaan kohdistuvavero- ja maksurasitus ei kiristy eläkemaksujen ja yleisen ansiotason noustessa. Työn verotuksen alentaminen on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. Harmaan talouden torjuntaa on edelleen tehostettava. Tavoitteena on edelleen kehittää verorakennetta työntekoa ja työllisyyttä suosivaksi. Yritysverotus on pidettävä kilpailukykyisenä. Päättyvällä vaalikaudella tehtyjen uudis-tusten vaikutuksia on seurattava. Työllisyyssyistä työpaikkaruokaloiden ja ravintoloidenruokatarjoilun arvonlisäveroa on alennettava, mikä edellyttää ratkaisun saamista ai-kaan EU-tasolla. Euroopan unionissa on pyrittävä ratkaisuihin jotka yhtenäistäisivätyritysveropohjaa. Julkisten palveluiden rahoittamiseksi verojen tuotosta on pidettävä kiinni. Tulevalla hal-lituskaudella on käytävä läpi sosiaalisten tulonsiirtojen verotus ja korjattava selvät koh-tuuttomuudet. Tämä koskee erityisesti eläkeläisten verotusta.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 6
- 6 - Suomessa pienten perintöjen verotus on kansainvälisesti vertaillen kireää, kun taas suurten perintöjen verotus on matalaa. Perintöverotusta on alennettu yritysvarallisuu-den osalta sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Perintöverotuksen epäkohtia onpoistettava ja tavanomaisten pienten perintöjen verotusta helpotettava. Maailmantalouden haasteet kohdattava reiluin pelisäännöin Maailmankaupan vapautuminen, verkostotuotannon lisääntyminen ja osaamistasonnousu myös kehitysmaissa on johtanut tuotantojen ja investointien herkkään siirtymi-seen maasta toiseen. Tämän muutoksen aiheuttaman epävarmuuden keskellä on huo-lehdittava ihmisten turvallisuudesta. Työntekijöiden oikeuksien on oltava yhtäläiset eripuolilla maailmaa. Reilut työelämän pelisäännöt kuuluvat niin suomalaiselle kuin kehit-tyvän maan työntekijällekin. Suomalaisyritysten on kannettava yhteiskuntavastuunsa sekä kotimaassa että toimiessaan ulkomailla. Suomen tulee antaa panoksensa reilun maailmankaupan pelisääntöjen rakentamiseen.Kauppajärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet on purettava. Markkinat tulee avatamyös kehitysmaiden tuotteille. Suomen kansainvälistymistä on edistettävä yliopistojen tutkijavaihtoa lisäämällä. Ta-voitteena on, että jokaisella korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus opiskella osanaikaa myös ulkomailla. Ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä on helpotettava. Kannattavan ja työllistävän elinkeinotoiminnan laajentumista ja sijoittumista Suomeen tulee edistää. Erityistä huomiota on jatkossakin kiinnitettävä yrittäjyyden edellytyksiin.Paras kilpailuvalttimme on edelleen hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoama koulutus jamuut laadukkaat palvelut kaikille. Suomen houkuttelevuutta sijoittumiskohteena on parannettava huolehtimalla liikennein-frastruktuurista ja nopeista sekä tehokkaista yhteyksistä maan sisällä ja maasta ulos. Liikenneväylien ja logististen yhteyksien kehittäminen parantaa yritystemme kilpailuky-kyä ja lisää työpaikkoja. Suomen kilpailukyky vaatii sekä teollisuuden, että palveluiden osalta hyvin toimivat logistisen väylät. Liikenneväylien investointitasoa tulee nostaanykytasosta ja rahoituspäätöksiä tulee pitkäjänteistää. Pitkäjänteisyyden turvaamiseksi on laadittava erillinen yli hallituskauden ulottuva liikenneinvestointiohjelma. Ulkomaankaupan tarvitsemien liikenneyhteyksien ohella on kehitettävä alueiden me-nestymisen kannalta ja turvallisen liikkumisen kannalta keskeisiä väyliä. Liikenneverk-komme keskeiset runkoyhteydet on uudistettava vuoteen 2030 mennessä vastaamaan elinkeinoelämän ja ihmisten liikkumistarpeita. Tämä vaatii uusia, nopeaa henkilöliiken-nettä ja raskasta tavaraliikennettä palvelevia rataosuuksia, keskikaiteellisia ohituskais-tateitä sekä moottoriteitä.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 7
- 7 - Osaamisella ja tietoyhteiskunnalla turvaa muutokseen Ympäröivä maailma muuttuu tänä päivänä nopeasti. Suomi kansainvälistyy ja rajat madaltuvat. Ammateissa vaaditaan yhä monipuolisempia osaajia sekä jatkuvaa uudel-leen kouluttautumista. Suomeen on luotava kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutus-järjestelmä, joka mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja uusimisen. Työntekijöidenja työnantajien on yhdessä huolehdittava ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämi-sestä. Korkea osaaminen ja ammattitaito antavat ihmiselle turvan työelämän muutok-sissa. Työntekijöiden kouluttaminen parantaa myös yrityksen tuottavuutta, kun työnteki-jät pystyvät nopeasti omaksumaan uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja sekä kehit-tämään omaa työtään. Työaikaa on jatkossa voitava käyttää yhä enemmän työntekijöi-den osaamisen päivittämiseen ja kohottamiseen. Työnantajien on kannettava nykyistä suurempi vastuu myös irtisanottavien uudelleen- ja täydennyskoulutuksesta ja uuden työpaikan löytymisestä. Tavoitteena on, että irtisa-nomisen kohdatessa voitaisiin turvata mahdollisimman monelle siirtyminen työstä toi-seen työhön. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa sähköiset palvelut helpottavat ihmisten pääsyä palveluihin. Pitkien etäisyyksien Suomessa sähköinen asiointi voi parantaa alueellistatasa-arvoa ja tukea edellytyksiä asumiseen ja työntekoon myös kasvukeskusten ulko-puolella. Yhteiskunnan ja liike-elämän näkökulmasta tietoyhteiskunnan toteuttaminen merkitsee parempaa tuottavuutta ja entistä kilpailukykyisempää toimintaympäristöä. Tietoyhteiskunta voi myös vahvistaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaatarjoamalla kansalaisille uusia keinoja osallistua ja vaikuttaa. Koko väestölle on taatta-va edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa, kaikki on pidettävä mukana. Tämä merkit-see muun muassa laajakaistayhteyksien ulottamista laajasti kotitalouksiin. Verkkoasi-ointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen tulisi olla tarjolla kirjas-toissa sekä yhteispalvelupisteissä. Kansalaisten verkko-osaamisen edistämisessä si-vistysjärjestöillä on merkittävä rooli.Eroon pätkäelämästä ja työelämän epäkohdista Huoli työn ja toimeentulon jatkumisesta on pahimpia esteitä ihmisten jaksamiselle, jase vaikuttaa myös tuottavuuteen. Ihmisten suhde työhön on muuttunut. Puolet työnteki-jöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia. Työn ja muun elämän raja hämärtyy. Epä-säännöllisiä työvuoroja tehdään paljon, ja pienten lasten vanhemmat tekevät pitkää työpäivää. Toiset ihmiset puolestaan ovat alityöllistettyjä tai tekevät pätkätöitä. Kokoai-kainen työ on ihmisten perusoikeus, osa-aikaisen työn tulee olla mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat. Kaikilla on oltava oikeus työhön, jolla tulee toimeen. Epätyypillisten työsuhteiden käyt-töä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen vallan on
--------------------------------------------------------------------------------
Page 8
- 8 - näytettävä tässä esimerkkiä. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Pätkätöitä ei saa teettää huonommin työsuhteen ehdoin kuin vastaavaa vakituista ja kokoaikaista työtä. Pätkätyöntekijällä on oltava myös käytännössä samanlaiset mah-dollisuudet esimerkiksi työterveyshuoltoon kuin vakituisilla kokoaikaisilla työntekijöillä. Vuokratyövoiman käytölle on asetettava selkeät työoikeudellisesti määritellyt ehdot jarajoitukset. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa on vahvistettava. Ihmiset on otettava työpaikoilla huomioon nykyistä paremmin. Ihmisiä kuluttavasta työ-yhteisöstä on siirryttävä ihmisiä ja heidän vahvuuksiaan tukevaan työyhteisöön. Työ-aikojen on oltava sellaisia, että ihmiset jaksavat sekä työssä että muussa elämässään.Työn, muun elämän ja levon pitää olla tasapainoisessa suhteessa. Perheen ja työn yhteen sovittamisella työelämään tasa-arvoaVanhempien on voitava viettää aikaa lastensa kanssa, ja siksi pienten lasten hoito jatyöelämä on voitava sovittaa yhteen. Isiä on kannustettava osallistumaan nykyistäenemmän lastenhoitoon ja perhevapaiden käyttöön. Perhevapaiden kustannusten ta-saamista kaikkien työnantajien kesken on jatkettava. Myös opiskelun ja perheen yh-teensovittamista pitää helpottaa. Julkisia palveluita on edelleen kehitettävä; päivähoito, kouluruokailu ja vanhusten pal-velut luovat tasaveroiset työssäkäyntimahdollisuudet niin naisille kuin miehillekin. Toi-miva ja laadukas päivähoitojärjestelmä takaa molemmille vanhemmille ja yksinhuoltajil-le mahdollisuuden osallistua työelämään. Myös vuorotyössä käyvien vanhempien las-ten päivähoidon laatuun, hoito-olosuhteisiin ja hoitomuotoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sosialidemokraatit haluavat kehittää lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Haluam-me pitää kiinni päivähoidon hyvästä laadusta. Siihen kuuluu ammattitaitoinen ja riittävähenkilökunta sekä turvallinen hoitoympäristö. Päivähoidolla on tärkeä merkitys myössyrjäytymisen ehkäisyssä. Työelämän tasa-arvoa on syytä edistää eri keinoin, mm. luomalla naisille ja miehilleyhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja uralla etenemiseen. Tasa-arvolain mu-kaisten tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten avulla edistetään palkkauksellistatasa-arvoa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ilmastonmuutosta torjuttava - puhdas ympäristö kaikille Ilmastomme lämpenee lähivuosikymmeninä poikkeuksellisen nopeasti. Se uhkaa muut-taa koko maapallon ekosysteemiä. Meidän on sitouduttava toimiin ilmastonmuutosten
--------------------------------------------------------------------------------
Page 9
- 9 - ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan voida pysäyttää Suomen yksipuolisintoimin, vaan tarvitaan myös EU:n ja globaalin tason toimia. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen kasvun pysäyttämistä ja vähentä-mistä. Vähäpäästöistä tekniikkaa on suosittava taloudellisin keinoin. Sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi;vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjol-la vaihtoehto öljylle. Biopolttoaineiden käyttöä on lisättävä, ja ympäristöystävällisiä au-toja sekä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa lämmitysjärjestelmien kehittämistäon tuettava tutkimus- ja kehityspanostuksilla ja investointituilla. Kohtuuhintaisen ja saa-tavuudeltaan varman energian saanti on turvattava kotitalouksille ja teollisuudelle. Tä-mä edellyttää monipuolista energiantuotantoa. Toimiva joukkoliikenne vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää ihmisten tasaveroi-sia liikkumismahdollisuuksia. Joukkoliikenteen rahoitukseen on tehtävä selkeä tasoko-rotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi on kiinnitettävä huomiotamaankäytön suunnitteluun ja työsuhdematkalipun käytön lisäämiseen. Itämeren ja muiden vesistöjemme tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöt on saatu jo varsin hyvin kuriin. Rehevöitymisen suurin koti-mainen aiheuttaja on maatalous, jonka päästöjä on vähennettävä aktiivisesti. Laivojen jätevesien laskeminen mereen on saatava loppumaan. Itämeren alueen yhteistyötätarvitaan edelleen mm. alueen suurkaupunkien jätehuollon ja vedenpuhdistuksen kehit-tämisessä. Ympäristönäkökohdilla on vahvistettava talouden kilpailukykyä ja luotava edellytyksethyvään työllisyyden kehitykseen. Uutta ympäristöteknologiaa tulee kehittää ja luoda edellytykset myös sen konkreettiselle käyttöönotolle. Eläinsuojeluvalvontaa on tehostettava ja alan lainsäädäntöä on saatettava ajan tasalle. Tavoitteena palvelukykyiset kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistus vahvistaa kuntien kykyä turvata ja kehittää palveluitaja huolehtia elinkeinopolitiikasta ja omasta taloudestaan. Uudistuksen lähtökohtana onkansanvallan vahvistaminen ja kuntalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien turvaami-nen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus johtaa kuntarakenteen eheytymiseen. Työssäkäynti-alueista tulee keskeinen perusta kuntarakenteen ja palveluiden kehittämiselle. Palve-luiden on oltava korkeatasoisia ja kaikkien saatavilla. Julkisesti tuotetut palvelut takaa-vat parhaiten palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttämiä palveluja. Tavoitteena onvarmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 10
- 10 - Jotta haasteisiin voidaan vastata, uudistuksella on pyrittävä vahvempaan kuntaraken-teeseen. Yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä koko maassa ja eheytettävä kaupunki-seuduilla keskuskaupunkivetoisesti. Tuottavuutta on lisättävä. Uudistus jättää päätösvallan palvelutuotannon järjestämisestä kunnille ja säilyttää demo-kraattisen päätöksentekojärjestelmän. Henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava. Hankkeessa selkiytetään myös valtion kuntapolitiikkaa parantamalla peruspalveluoh-jelman asemaa sekä vahvistamalla kuntien omaa rahoituspohjaa ja yksinkertaistamallakuntien valtionosuusjärjestelmää. Ikäihmisille arvostusta ja turvaa Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää hoito- ja hoivapalveluita ikäihmisille ja veteraaneil-le. Hoitohenkilökunnan riittävyydestä sekä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on huo-lehdittava. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu on turvattava yhdenvertaisesti eripuolilla Suomea. Vanhuksille on sosiaali- ja terveyskeskusten yhteistyöllä turvattava riittävät kotipalvelut. On laadittava yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudu-taan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen pitkäjänteisesti. Eläkeläisjärjestöjen arvokasta työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä kult-tuuri- ja harrastustoiminnan järjestämiseksi on tuettava ja siihen on osoitettava riittä-västi varoja. Väestön ikääntymiseen on varauduttava sukupolvisopimuksella. Sitoudutaan nyky-tasoisten eläkkeiden hoitamiseen, ja sen vaatimaan noin 0,2 prosenttiyksikön vuotui-seen työeläkemaksujen nousuun vaalikauden aikana. Eläkerahastointia lisätään suur-ten ikäluokkien vielä ollessa työelämässä. Väestön ikääntyessä tarvitsemme kaikkien panosta työelämään. Työnantajien on si-touduttava inhimillisyyteen työelämässä. Sukupolvisopimuksella taataan nuorille kun-nollinen koulutus ja sen jälkeen ensimmäinen työ- tai harjoittelupaikka. Eläkkeellä ole-villa tulee olla, niin halutessaan, mahdollisuus osallistua työelämään. Eläkeläisille taa-taan kohtuullinen osuus hyvinvoinnin kasvusta. Sitoudutaan julkisen talouden velan vähentämiseen. Näiden toimien tavoitteena on turvata kaikille toimeentulo, sovitutetuudet sekä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvä asuinympäristö kaikilleSosialidemokraattien tavoitteena on turvata kaikille ihmisille hyvä koti ja kohtuullinen asumistaso. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä kaupunkimaista pientalotuotantoaon lisättävä. Pientaloja on rakennettava sekä omistus- että vuokra-asunnoiksi. Kau-punkipolitiikan avulla on edistettävä kestävää kehitystä ja hyvää asumista, ehkäistävä
--------------------------------------------------------------------------------
Page 11
- 11 - asuinalueiden eriytymistä ja huolehdittava nykyisen asuntokannan ja alueiden korjaa-misesta. Lähiöiden viihtyisyyttä on lisättävä. Kuntien tulee huolehtia kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämisestä. Tarvitaan myöskuntien yhteistyötä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Rakentamaton tonttimaa on saatava nopeammin tarvetta vastaavaan asuntotuotantoon maapolitiikan ja verotuksen keinoin. Kuntien määräämät luovutusehdot mahdollistavat tonttimaan osoittamisen kohtuuhin-taiseen asuntotuotantoon sekä omatoimiseen rakentamiseen. Asunnottomuuden kipeään ongelmaan on tehokkaasti puututtava. Vammaisille, mielen-terveyskuntoutujille ja ikäihmisille on toteutettava toimivat asunnot ja riittävät tukipalve-lut kohtuullisin kustannuksin. Erityisryhmille rakennettavien asuntojen investointiavus-tusjärjestelmän toimivuus on selvitettävä. Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistettava Sosialidemokraattinen terveyspolitiikka nostaa terveydenhuollon päätavoitteeksi väes-tön terveystason parantamisen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämi-sen. Tulevalla vaalikaudella on selvitettävä, millä keinolla terveyserojen kasvu voidaan pysäyttää ja kääntää kehityssuunta päinvastaiseksi. Julkista terveydenhuoltoa on edel-leen kehitettävä koko maassa. Kansallisten terveys- ja sosiaalihankkeiden vaikutukset ja kehittämistarpeet on arvioitava. Sosialidemokraatit haluavat tarjota suomalaisille entistä toimivammat ja monipuoli-semmat terveyspalvelut lähellä ihmistä. Nykyistä vahvemmat peruskunnat kykenevät järjestämään ihmisille nykyistä laadukkaampia ja monipuolisempia terveyspalvelujailman turhia odotusaikoja ja hoitojonoja. Väestöpohjaltaan riittävän suuriin terveyskes-kuksiin voidaan luoda toimivat työyhteisöt, joissa terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien ja hoitajien määrä on nykyistä suurempi. Lasten terveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kouluterveydenhuoltoa sekä las-ten ja nuorten mielenterveyspalveluja on lisättävä. Perheiden tueksi on muodostettava peruspalveluiden tukiverkosto, jossa yhdistyvät terveyden, koulun, sosiaalityön, mielen-terveystyön ja varhaiskasvatuksen asiantuntemus. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa liikunta on ratkaisevassa asemassa. Koululii-kuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä on lisättävä ja kannustettava lapsia arkiliikun-taan. Liikuntapaikkojen rakentamiseen ja liikunnan kansalaistoiminnan tukemiseen onsuunnattava lisäresursseja. Terveysliikuntaa edistäviä sekä lähiliikuntapaikkoja on ra-kennettava lisää. Myös vanhuksille ja vammaisille on turvattava mahdollisuudet käyttääliikuntapaikkoja.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 12
- 12 - Koulutusta kaikille Vahvalla osaamisella on keskeinen merkitys Suomen menestykselle. Yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymisen edellytys on hyvät perustaidot ja vahva ammattiosaami-nen. Työelämän muutoksissa vahva osaaminen mahdollistaa työpaikan tai - tehtävienvaihdon ja uudelleen työllistymisen. Siksi on pidettävä huoli, että kaikilla on mahdolli-suus oppimiseen ja koulutukseen. Suomen koulutusjärjestelmä, erityisesti peruskoulu, on saanut kansainvälistä tunnus-tusta. Yhtenäinen peruskoulu luo tasa-arvoa, mutta samalla se on tuottanut kansainvä-lisessä vertailussa erinomaisia oppimistuloksia. On pidettävä kiinni kaikkien lasten oi-keudesta laadukkaaseen koulutukseen taustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta.Erityistä huomiota on kiinnitettävä opintojen ohjaukseen, koulutuksen keskeyttämisenehkäisemiseen sekä opettajien työssä jaksamiseen. Maahanmuuttajien opetukseen on kiinnitettävä huomiota. Yhteiskunnan on huolehdit-tava siitä, että kaikki ulkomaalaiset, jotka tulevat suomalaiseen yhteiskuntaan, oppivat kielen mahdollisimman nopeasti. Kielen ja kulttuurin opetus päiväkodeissa ja peruskou-lussa varmistavaa sen, että toisenlaisen etnisen taustan omaavat nuoret ovat jo lap-suudesta asti aktiivinen osa yhteisöä. Maahanmuuttajien muuntokoulutusta sekä muu-alla suoritettujen opintojen tunnustamismenettelyä on kehitettävä. Iltapäivätoiminnasta on siirryttävä eheytettyyn koulupäivään, mikä merkitsee harrastus-toiminnan tuomista koulupäivän yhteyteen. Koulupäivän eheyttämisellä voidaan lisätä kouluhyvinvointia, vähentää kiirettä ja antaa mahdollisuus vapaaehtoiseen, aktiiviseen osallistumiseen sekä lisätä koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa ja taideharrastuk-sia. Koulupäivän eheyttäminen vähentää lasten yksinoloa ennen ja jälkeen koulupäi-vän, luo perustan lasten hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukee heidän sosiaalistakehitystään. Toiminta on organisoitava koulukeskeisesti hyödyntäen eri toimijoiden resursseja. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä, mikä merkitsee lukioiden ja ammatillisten op-pilaitosten yhteistyön lisäämistä. Niillä voi olla myös yhteinen ylläpitäjä. Koulutuksentarkoituksena on tarjota oppilaille sivistystä, kätten taitoja, tukea, turvaa ja terveyttä. Samalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja arvostusta on lisättävä. Koulutusjär-jestelmän on tarjottava kaikille mahdollisuus edetä korkeammalle koulutusasteelle omi-en valmiuksiensa ja pyrkimyksiensä mukaisesti. Korkeakoulutuksen laatua on parannettava ja korkeakoulujen perusrahoitus on turvat-tava. Korkeakoulujen on tunnistettava omat vahvuutensa ja panostettava niihin alueel-liset erityistarpeet huomioon ottaen. Näin Suomeen saadaan huippuluokan tutkimustaja opetusta. Suomessa tarvitaan alueellisesti kattava korkeakouluverkko. On vahvistet-tava korkeakoulujen tutkimuksen tasoa sekä taloudellista osaamista siten, että korkea-koulujen osaamisalueet täydentävät toisiaan.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 13
- 13 - Opintotukea on kehitettävä siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus hankkia sivistystä. Vapaan sivistystyöntoimintaedellytyksiä on parannettava. Turvallisuutta arkeen Turvattomuus on aivan tavallisten suomalaisten arkipäivää. Turvattomuuden tunnerajoittaa erityisesti lasten, vanhusten ja naisten elämää. Työelämässä väkivallan uh-kasta kärsitään entistä enemmän hoitoalalla, kaupassa, liikenteessä sekä muissa asia-kaspalvelutehtävissä. Toimiva ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten kaikkien kansalaisten turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden ohella. Turvallisuus on taattava kaduilla, kodeissa, kouluis-sa ja työpaikoilla. Arjen turvallisuutta on varmuus siitä, että jokainen saa tarvitessaan apua. Hyvin toimi-vat ja koko maan kattavat hätäkeskus sekä palo- ja pelastuspalvelut tuovat turvallisuut-ta. Katuturvallisuuden lisäämiseksi lähipoliiseja on oltava riittävästi. Sisäinen turvalli-suus edellyttää myös sosiaalista turvallisuutta, jolla tarkoitetaan erityisesti niitä syrjäy-tymistä ehkäiseviä ja elinoloja kohentavia toimia, joilla on mahdollista vähentää ajau-tumista rikollisuuteen ja rikoskierteeseen. Rikoksiin syyllistyneet on saatettava nopeasti vastuuseen teoistaan. Nopealla puuttu-misella voidaan ehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta. Erityisesti nuorten rikoksenteki-jöiden uusintakierteen katkaisemiseksi ja vapautuvien vankien tukemiseksi on krimi-naalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä tiivistettävä. Onnistu-nut päihdepolitiikka lisää kansalaisten hyvinvointia, mutta ehkäisee myös rikoksia. Siksi päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön on pa-nostettava. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on määrätietoisesti vähennettävä. Kuntien, poliisin ja sosiaalitoimen tehokas yhteistyö tulee varmistaa. Perheväkivallan uhrin tulisi saada kaik-ki tarvitsemansa palvelut samasta pisteestä. Perheväkivallan tunnistaminen ja puheeksiottaminen on vaikeaa myös ammattilaisille ja tätä varten on järjestettävä koulutusta. Oikeus turvalliseen työelämään kuuluu jokaiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksin työskentelevien asemaan. Työssä kohdatun väkivallan vähentäminen on toteutet-tava osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Työpaikoilla on varauduttava vaaratilan-teisiin sekä huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta toimimaan uhka- ja väkivaltati-lanteissa sekä työntekijöiden suojaamiseksi tarvittavista turvalaitteista.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 14
- 14 - Kunnollinen oikeusturva on ihmisten perusoikeus. Oikeutta on saatava kohtuullisessa ajassa, asiantuntevasti ja edullisesti. Myös riittävän julkisen oikeusavun, velka- ja talo-usneuvonnan sekä kuluttajaneuvonnan avulla voidaan ratkoa monia ongelmia jo ennal-ta. Tuomioistuinten ruuhkat on purettava tehostamalla lainkäyttöä ja huolehtimalla riit-tävistä resursseista myös oikeusavussa ja syyttäjälaitoksessa. Rauhaa ja hyvinvointia eurooppalaisella jamaailmanlaajuisella yhteistyöllä Sosialidemokratia on kansainvälinen liike. Solidaarisuus, tasa-arvo ja kansanvalta ovat sosialidemokratian arvoja kansainvälisessä yhteistyössä. Niiden puute missä tahansa maailman osassa heijastuu epävakautena ja turvattomuutena myös ulospäin. Siksi rauha, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja demokratia ovat sekä päämääriä että kei-noja paremman maailman luomiseksi. Sosialidemokratia pyrkii aidosti maailman paran-tamiseen. Tuemme monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Yhdistyneiden Kan-sakuntien toimintakykyä on tehostettava ja järjestön uudistustyötä jatkettava ja sen uusien elinten, ihmisoikeusneuvoston ja rauhanrakentamiskomission toimintaedellytys-ten turvaamiseen on panostettava. Haluamme osallistua aktiivisesti globalisaation kan-sainvälisten hallintamekanismien kehittämiseen, tavoitteena globalisaation tulosten tasaisempi ja oikeudenmukaisempi jakautuminen. Toimimme kansainvälisen ihmisoi-keusjärjestelmän tehostamiseksi. Ihmiskauppaa vastaan on taisteltava. Haluamme Suomen osallistuvan aktiivisesti YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoittei-den toteuttamiseen kasvattamalla kehitysyhteistyöpanostaan ja osallistumalla uusienkehitysrahoitusmuotojen kehittämiseen. Kehitysmaiden asemaa kansainvälisessä kauppapolitiikassa pitää vahvistaa. Euroopan unionia on kehitettävä vahvana globaalina toimijana ja vaikuttajana rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on te-hostettava ja erityisesti EU:n siviilikriisinhallinnan valmiuksia vahvistettava. Uskottava oma puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyösekä läheinen yhteistyö Naton kanssa ja siihen liittyvä mahdollisuus halutessammeharkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet. Haluamme Suomen sitoutuvan vastedeskin vahvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.Haluamme kehittää sen sisältöä ja muotoja vastaamaan ajan tarpeita. Toimimme EU:n ja Venäjän yhteistyön syventämisen ja laajentamisen puolesta. EU:nmahdollisimman yhtenäinen Venäjä-politiikkaa antaa Suomelle parhaan perustan kehit-tää omia Venäjä-suhteitaan. Sitoudumme vahvasti pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden käytännön edistämiseen.
Sosialidemokraateilla ei ole mitään millä toteuttaa vaalivalheitaan.
Vain täydet typerykset uskovat demarien valheisiin.
Jaksoitko lukea lupaukset?
"Vain täydet typerykset uskovat demarien valheisiin."
Tuohon lauseseen perustuu demarien kannatus lähes täysin.Samasta luokasta näyttää löytyvän myös keulakuvat.