Tuoreen mielipidemittauksen mukaan yhteiskunnan jatkuvat tehokkuusvaatimukset hämmentävät suomalaisia nuoria. Jopa neljä viidesosaa nuorista on sitä mieltä, että liialliset tulospaineet luovat jo varhaisessa vaiheessa stressiä kouluissa ja työpaikoilla. Nuorten mielestä tehokkuusvaatimukset aiheuttavat helposti myös lamauttavia epäonnistumisen tunteita epävarmoille teineille.
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
“Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla - tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
“Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.
“Mooas vaan
ihan vitusti”
Ahdistavista vaatimuksista huolimatta Hannu sanoo viihtyvänsä alalla ja hakevansa kehitystä pienin harppauksin. Hannu on suunnannut katseensa jo ensi kesään, jolloin hän aikoo hakea uutta tehonlisää naapuriltaan Jarkolta. Jarkolla olisi myynnissä hyvä, vasta porattu kuuskymppinen pytty, korkeapainekansi ja sen lisäksi vähän käytetty kasitoistainen Mikunin kaasari.
“Kakskakkonen mulla olisikin jo, mutta se on siihen liian suuri. Kesällä vois kanssa testata Annelin teharia [Gianneli-tehoputki], kun on lomaa eikä isä kuule”, Hannu suunnittelee.
Tulevaisuudesta puhuttaessa Hannu näkee pahimpana uhkana sen, tehokkuuden lisäksi myös työaikavaatimukset kiristyvät edelleen.
“Yks Pekka pisti kerran kiireessä eteen liian ison rattaan vaikka oli vakiopytty. Samassa rytäkässä tehomäntä tuli asennettua väärinpäin. Sit kun lähdettiin kylille, niin se kone vaan mooas ihan vitusti, ei vääntänyt mihinkään. Evijärveläiset sitten hakkas sen Pekan. Kaikki vaan kiireen syytä”, Hannu harmittelee.
Nuorten asenteita mittaavaan kyselyyn vastasi yli 2000 13-18-vuotiasta suomalaista.
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
“Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla - tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
“Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.
“Mooas vaan
ihan vitusti”
Ahdistavista vaatimuksista huolimatta Hannu sanoo viihtyvänsä alalla ja hakevansa kehitystä pienin harppauksin. Hannu on suunnannut katseensa jo ensi kesään, jolloin hän aikoo hakea uutta tehonlisää naapuriltaan Jarkolta. Jarkolla olisi myynnissä hyvä, vasta porattu kuuskymppinen pytty, korkeapainekansi ja sen lisäksi vähän käytetty kasitoistainen Mikunin kaasari.
“Kakskakkonen mulla olisikin jo, mutta se on siihen liian suuri. Kesällä vois kanssa testata Annelin teharia [Gianneli-tehoputki], kun on lomaa eikä isä kuule”, Hannu suunnittelee.
Tulevaisuudesta puhuttaessa Hannu näkee pahimpana uhkana sen, tehokkuuden lisäksi myös työaikavaatimukset kiristyvät edelleen.
“Yks Pekka pisti kerran kiireessä eteen liian ison rattaan vaikka oli vakiopytty. Samassa rytäkässä tehomäntä tuli asennettua väärinpäin. Sit kun lähdettiin kylille, niin se kone vaan mooas ihan vitusti, ei vääntänyt mihinkään. Evijärveläiset sitten hakkas sen Pekan. Kaikki vaan kiireen syytä”, Hannu harmittelee.
Nuorten asenteita mittaavaan kyselyyn vastasi yli 2000 13-18-vuotiasta suomalaista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Staf!!! Haluamme kuulla kommenttisi?
samoja kun aikaisemminkin. Tosin lähtisin kanavien laajennuksessa jota kautta kaksitahtimoottoreista saadaan ruutia helposti ja paljon lisää. Samallahan ajoitukset kaasunvaihtoon paranevat. Vääntömomenttikäyrä nousee jyrkästi jo pienilläkin kierroksilla. Tietotaitoa toki tähänkin tarvitaan.
Puristussuhteen nosto ei enää 9:1 jälkeen paljoa auta. Hannun vaatimukset sylinteritilavuuden nostamisesta ovat oikeutettuja mikäli hän samalla parantaa jarruja, jousitusta sekä runkorakennetta viritetyn heebelin kanssa hengissäpysymisen pidentämiseksi. Silloin Hannulla on myös tulevaisuus eikä vain loistava tulevaisuus takanaan.