Lapsen luokanvalvoja väittää vanhemmille, että lapsi on väärentänyt nimikirjoituksia vaikka lapsi ei sitä ole tehnyt. Luokanvalvoja myös selittää muiden oppilaiden tietoja eri oppilaiden vanhemmille.
voiko tästä haastaa oikeuteen?
t.k.m
29
5366
Vastaukset
- Laki on laki
Se on kunnianloukkaus(olikohan se nyt nuin, mutta kuitenki) kun syytetään perättömästi toista tuollain ja toiseksi se on rikkonut vaitiolovelvollisuuden. Muille ei saa puhua toisen oppilaan asioista. Ei muuta kuin asia eteen päin. Sopimusta tehdessä pitää vakuuttaa ettei puhu sivu suun oppilaiden asioista ja muutenkaan töissä tapahtuneista asioista. Itse kirjoitin samaisen lapun kun menin koulunkäyntiavustajaksi.
- Wiliam Conzales
Milloinkohan näille kovakalloisille menee perille, että rikoasiassa ei yksityinen ihminen voi haastaa ketään oikeuteen.
Lain mukaan ensin pitää tehdä poliisille rikosilmoitus. Jos syytä on, niin virallinen syyttäjä haastaa tai oikeastaan jättää haastehakemuksen ao. käräjäoikeuteen ja oikeus haastaa, siis ei yksityinen.
Jos taas rikosilmoitus ei johda poliisin tai virallisen syyttäjältä viran puolesta syytteeseen, niin tällöin yksityisellä henkilöllä on oikeus omin varoin, huom ! ei verovaroin, ryhtyä käymän oikeutta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689?search[type]=pika&search[pika]=oikeudenkäynn* - t.k.m
Wiliam Conzales kirjoitti:
Milloinkohan näille kovakalloisille menee perille, että rikoasiassa ei yksityinen ihminen voi haastaa ketään oikeuteen.
Lain mukaan ensin pitää tehdä poliisille rikosilmoitus. Jos syytä on, niin virallinen syyttäjä haastaa tai oikeastaan jättää haastehakemuksen ao. käräjäoikeuteen ja oikeus haastaa, siis ei yksityinen.
Jos taas rikosilmoitus ei johda poliisin tai virallisen syyttäjältä viran puolesta syytteeseen, niin tällöin yksityisellä henkilöllä on oikeus omin varoin, huom ! ei verovaroin, ryhtyä käymän oikeutta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689?search[type]=pika&search[pika]=oikeudenkäynn*Halusin vain tietää onko ihan sallittua tehdä noin miten eräs luokanvalvoja on tehnyt.
- William Conzales
t.k.m kirjoitti:
Halusin vain tietää onko ihan sallittua tehdä noin miten eräs luokanvalvoja on tehnyt.
Suomessa kaikki on sallittua, jos sitä ei ole erikseen lain voimalla kielletty.
Tulkinnanvaraisissa asioissa se ratkeaa vasta laivoimaisessa tuomiossa.
Jotta saataisiin se lainvoimainen tuomio, niin siitä on laitettava edellä kuvaamallani tavalla prosessi liikkeelle. Eli juttu hihnalle. - lue edes
Wiliam Conzales kirjoitti:
Milloinkohan näille kovakalloisille menee perille, että rikoasiassa ei yksityinen ihminen voi haastaa ketään oikeuteen.
Lain mukaan ensin pitää tehdä poliisille rikosilmoitus. Jos syytä on, niin virallinen syyttäjä haastaa tai oikeastaan jättää haastehakemuksen ao. käräjäoikeuteen ja oikeus haastaa, siis ei yksityinen.
Jos taas rikosilmoitus ei johda poliisin tai virallisen syyttäjältä viran puolesta syytteeseen, niin tällöin yksityisellä henkilöllä on oikeus omin varoin, huom ! ei verovaroin, ryhtyä käymän oikeutta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689?search[type]=pika&search[pika]=oikeudenkäynn*edes omia lähteitäsi?
Oikeudenkäymiskaaressa on viittaus perustuslain 118 pykälään, jossa säädetään poikkeus yleisestä syyttämisperiaatteesta (olisit nähnyt kun olisit osannut lukea):
"118 §
Vastuu virkatoimista
(...)
"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa."
Jokaisella on siis suora syyteoikeus virkamiestä vastaan - tietenkin hänen virkatyössään tekemiensä asioiden osalta. Opettaja on virkamies. - William Conzales
lue edes kirjoitti:
edes omia lähteitäsi?
Oikeudenkäymiskaaressa on viittaus perustuslain 118 pykälään, jossa säädetään poikkeus yleisestä syyttämisperiaatteesta (olisit nähnyt kun olisit osannut lukea):
"118 §
Vastuu virkatoimista
(...)
"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa."
Jokaisella on siis suora syyteoikeus virkamiestä vastaan - tietenkin hänen virkatyössään tekemiensä asioiden osalta. Opettaja on virkamies.Kuules dorka, pykälässä lukee selvällä suomen kielellä,: sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, eli juuri ROL:n mukaan.
- dorkalle
William Conzales kirjoitti:
Kuules dorka, pykälässä lukee selvällä suomen kielellä,: sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, eli juuri ROL:n mukaan.
Miksi vetoat ROL:iin, kun et kuitenkaan ole viitsinyt sitä edes lukea?
ROL:n 14 § 1 momentti, sen viimeinen virke
"Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647)"
viittaa takaisin perustuslain 118 §:ään. Virkarikoksilla on siis erityisasema, ja niissä on kaikilla asianomistajilla suora syyteoikeus Tästä on ainoa poikkeus ne rikokset, joista pitää syyttää valtakunnanoikeudessa.
- on ehdototon vaitiolovevoll...
joten hän syylistyy virkavirheeseen, käyttää asemaansa väärin. Tehkää opetushallitukseen suoraan valitus. Tod.näk joku viransijainen, jolla ei tarvittavaa pätevyyttä... Ei ole asialista. Poliisille voi myös tehdä ilmoituksen, jos katsotte kunnianne loukatuksi, mikä riippuu paljon sitten niistä asioista joita opettaja levitellyt..
- paikkaansa
Väite "opettajalla on ehdoton vaitiolovelvollisuus" ei pidä paikkaansa. Opettajalla ei ole sellaista erittäin tiukkaa vaitiolovelvollisuutta, kuin esim. lääkärillä, sosiaalityöntekijällä, pankkivirkailijalla, papilla rippisalaisuuden osalta tai asianajajalla.
Tämä ei tarkoita, että opettaja saisi levittää mitä tahansa, ja valheiden levittämiseen ei ole oikeutta kenelläkään.
- oikein kysymys
Kyllä näitä nimen väärennyksiä on niin paljon, että yhtään en ihmettele opettajaakaan. Toiset vanhemmat ottavat asiasta selvää ja neuvottelevat opettajan kanssa, toiset pelastavat kullanmurunsa väittäen nimikirjoitusta oikeaksi.
Jos kysymys on koulukiusaamisesta/opetuksen häiriköinnistä, niin kyllä siinä kerrotaan myös vanhemmille toisen tuntemukset. Mihinkä se raja vedetään, jos luokassa on epilepsiaa sairastava lapsi, joka voi saada kohtauksen koska tahansa, niin eikö siitä saisi valistaa kouluterveydenhoitajan kanssa koko luokkaa. Jos Matin isä on pahasti loukkaantunut liikenneonnettomuudessa, eikö saisi selittää toisille vanhemmille Matin oireilun syytä.
Mutta mene nyt todisteiden kanssa poliisille ja pyydä rikostutkimusta. Jos rikos ei täyty, niin jatka omalla kustannuksella oikeudenkäyntiä.- t.k.m
Tietenkin sairauksista ja yms tämän tapaisista asoista on hyvä koko luokan tai ainakin osan luokkaa tietää, mutta koulumenestys pitäisi olla oppilaan ja vanhempien välinen asia asia. Ei koko luokan. Ja kun oppilas meni kerran itse sanomaan, että häntä kiusataan, meni luokanvalvoja kertomaan sen koko luokalle vaikka oppilas kielsi kertomasta ennen kuin itse antaisi luvan. Ja jos opettajalla on asiaa niin sen voisi sanoa henkilökohtaisesti tunnin lopussa eikä koko luokan kuullen tai keskellä koulun käytävää nii, että puoli koulua kuulee.
- ---------------
t.k.m kirjoitti:
Tietenkin sairauksista ja yms tämän tapaisista asoista on hyvä koko luokan tai ainakin osan luokkaa tietää, mutta koulumenestys pitäisi olla oppilaan ja vanhempien välinen asia asia. Ei koko luokan. Ja kun oppilas meni kerran itse sanomaan, että häntä kiusataan, meni luokanvalvoja kertomaan sen koko luokalle vaikka oppilas kielsi kertomasta ennen kuin itse antaisi luvan. Ja jos opettajalla on asiaa niin sen voisi sanoa henkilökohtaisesti tunnin lopussa eikä koko luokan kuullen tai keskellä koulun käytävää nii, että puoli koulua kuulee.
Luokalle ei saa kertoa opettaja mitään, eikä tietysti toisten lasten vanhemmille. Asia on ihan toinen, jos lapsen vanhemmilta on saatu lupa asian kertomiseen. Useinhan vanhemmat itse joutuvat perehdyttämään lapsensa hoitoon osallistuvat, esim. Diabetes ja insuliinihoito. Usein samassa vaiheessa mietitään myös sitä, mitä muiden on tarpeellista tietää. Jos vanhemmat sanovat, että luokkatovereille ei saa kertoa, ei niin saa tehdä. Tokihan lapset itsekin huomaavat toisen erilaisuuden, ja monet lapset kertovat tovereilleen myös omasta sairaudesta. Näin tiedon saa usein myös luokkatovereiden vanhemmat. Mutta ope ei saa levitellä asiaa.
Koulumenestys on ihan samanlainen asia.
Itse olen kuullut yläasteella, kuinka opettaja ja erään tuttuni luokanvalvoja keskustelivat nimellä erään oppilaan asioista. Tämä paikka oli koulunruokala, ja ruokaa jonottavat oppilaat kuulivat keskustelun. Täyttä paskaa tuli paljon, ja erittäin asenteellisella tavalla. Koska tiesin asiat vääriksi kerroin asiasta rehtorille. Todistajistakaan ei ollut pulaa. Kerroin myöskin tuolle tuttavalle, joka oli kertonut vanhemmilleen. Oli kuulemma ollut tiukka palaveri asian tiimoilta, mutta pyyhkintyi ivallinen virne luokanvalvojalta.
- Kokemusta
Kyllähän näitä aina tapahtuu. En tiedä eikö ne opettajat ajattele, miltä lapsesta tuntuu.
Kerran yksi opettaja itketti oppilasta sen takia kun koko luokan kuullen esitteli oppilaan tämän hieman väärässä olevia sormia ja varpaita.
Toisen kerran koko luokan usutti erään epilepsiaa sairastavan pojan tarkkailijaksi sillä seurauksella, että se muuttui suorastaan koulukiusaamiseksi. Kun poikaa "tarkkailtiin" niin hyvin, ettei hänen annettu tehdä välitunnilla mitään.
Kyllä minusta olisi opettajienki hyvä muistaa, ettei kaikki ole tarkoitettu koko luokan kuultavaksi ja vaitiolovelvollisuus on hienotunteisuutta. - lexander
aina voi haastaa; eri asia on, ottaako oikeus tutkittavaksi ja vielä ylittääkö juttu näyttökynnyksen, eli tuleeko langettava tuomio.
- kuka haastaa
Pari juttua: yksityishenkilö ei haasta ketään. Yksityishenkilö voi itse ajaa syytettä, jos syyttäjä ei sitä tee ja edellyttää että kyse on asianomistajarikoksesta ja asia on ollut syyteharkinnassa (tulos: ei syytettä). Sitä taas edellyttää poliisitutkinta.
Mutta jos yksityishenkilö kuitenkin haluaa syyttää toista yksityishenkilöä jostain teosta, kyllä oikeus sen ottaa käsittelyyn jos asia muotoseikoiltaan on ok. Vasta oikeudeessa mitataan onko näyttöä vai ei - ei ennen oikeudenkäyntiä (paitsi syyttäjä ja esitutkintaviranomaiset). - .niin.
kuka haastaa kirjoitti:
Pari juttua: yksityishenkilö ei haasta ketään. Yksityishenkilö voi itse ajaa syytettä, jos syyttäjä ei sitä tee ja edellyttää että kyse on asianomistajarikoksesta ja asia on ollut syyteharkinnassa (tulos: ei syytettä). Sitä taas edellyttää poliisitutkinta.
Mutta jos yksityishenkilö kuitenkin haluaa syyttää toista yksityishenkilöä jostain teosta, kyllä oikeus sen ottaa käsittelyyn jos asia muotoseikoiltaan on ok. Vasta oikeudeessa mitataan onko näyttöä vai ei - ei ennen oikeudenkäyntiä (paitsi syyttäjä ja esitutkintaviranomaiset).Nuohan on taidettu tuolla pari kertaa jo kertoa, mutta halutaan vain tietää onko luokanvalvoja tehnyt oikein. :)
- voi kuka tahansa
haastaa oikeuteen virkarikoksesta. Tämä poikkeus yleisestä periaatteesta on perustuslain 118 §:ssä.
Tarkkaan ottaen kyseessä on siis syytteen nostaminen.
Tässä esitellyssä tapauksessa voi olla kysymys virkavelvollisuuden rikkomisesta.- William Conzales
Ilmeisesti finlex´issä on joku virhe, kun pykälässä lukee selvällä suomen kielellä,: sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, eli juuri ROL:n mukaan.
- Coiffeur
Jos väitteesi pitäisi paikkansa, että virkamiehen voi kuka hyvänsä haastaa oikeuteen ns. keittiön kautta perustuslain 118 §:n perusteella, niin miksi ne Eduskunnan ap.oikeusasiamiehelle 18.000 kantelua virkamiehistä tehneet, eivät sitten käyttäneet tätä hyväkseen, vaan tyytyivät siihen, että ap.eoa määräsi 18.000 kantelusta nostettavaki yhden (1) syytteen.
- PerustusL ja ROL
William Conzales kirjoitti:
Ilmeisesti finlex´issä on joku virhe, kun pykälässä lukee selvällä suomen kielellä,: sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, eli juuri ROL:n mukaan.
Ei tarvitsisi jankuttaa, kun viitsitit edes joskus lukea ne pykälät joihin vetoat:
"118 §
Vastuu virkatoimista"
(...)
"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa".
Se säännös, johon perustuslain 118 § viittaa, on ROL:n 14 § 1 momentissa ja kuuluu:
"Asianomistajan syyteoikeudesta
14 §"
"Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647)" (...)
Virkarikokset on näin asetettu eri asemaan, kuin kaikkien muiden tekemät rikokset. Näin on ollut jo vuoden 1919 perustuslaeista lähtien, joten olisi luullut menneen perille 88 vuodessa perille, mutta kun ei. - Watson!
Coiffeur kirjoitti:
Jos väitteesi pitäisi paikkansa, että virkamiehen voi kuka hyvänsä haastaa oikeuteen ns. keittiön kautta perustuslain 118 §:n perusteella, niin miksi ne Eduskunnan ap.oikeusasiamiehelle 18.000 kantelua virkamiehistä tehneet, eivät sitten käyttäneet tätä hyväkseen, vaan tyytyivät siihen, että ap.eoa määräsi 18.000 kantelusta nostettavaki yhden (1) syytteen.
Vastaus on kuluriski.
Perussääntö on, että hävinyt maksaa molempien oikeudenkäyntikulut. Ottaen huomioon, kuinka tehokkaasti koneisto nykyiselläänkin suojelee virkarikoksia - 18 000 kantelua, 1 syyte on siitä oiva esimerkki - yksityinen ottaa ison taloudellisen riskin nostaessaan itse syytteen.
Lisäksi huomattava osa EOA:lle tulevista kanteluista koskee pikemminkin hyvää hallintotapaa, siis pikemminkin käytöstapoja ja etiikkaa, kuin rikoksia. Tällaisten skismojen käsittelyyn EOA / OKa -kantelu soveltuukin.
Toki myös selvistä virkarikoksista EOA:lle kannellaan, ja selviä virkarikoksia siellä jätetään syyttämättä. Tai oikeammin, jätetään määräämättä asiat esitutkintaan. - syyteoikeus
Coiffeur kirjoitti:
Jos väitteesi pitäisi paikkansa, että virkamiehen voi kuka hyvänsä haastaa oikeuteen ns. keittiön kautta perustuslain 118 §:n perusteella, niin miksi ne Eduskunnan ap.oikeusasiamiehelle 18.000 kantelua virkamiehistä tehneet, eivät sitten käyttäneet tätä hyväkseen, vaan tyytyivät siihen, että ap.eoa määräsi 18.000 kantelusta nostettavaki yhden (1) syytteen.
Etkö huomaa, ettei PL 118 § (ja ROL 14 § 1 mom) merkitse syytteen nostamista "ns. keittiön kautta", kuten jostain syystä kuvittelet, vaan nimenomaan suoraa syyteoikeutta?
- William Conzales
syyteoikeus kirjoitti:
Etkö huomaa, ettei PL 118 § (ja ROL 14 § 1 mom) merkitse syytteen nostamista "ns. keittiön kautta", kuten jostain syystä kuvittelet, vaan nimenomaan suoraa syyteoikeutta?
En usko.
Hiljattain Hgin käräjäoikeudessa käsiteltiin siviilijuttuna erään inisijän kannetta poliisia vastaan. Poliisi oli antanut inisijälle rankkarin, mutta erehdyksessä merkinnyt väärän pykälän. Väärä pykälä meni syyttäjältäkin läpi, mutta huomattiin käräjäoikeudessa inisijän vastustettua rankkaria. No, rankkari tietysti hylättiin muotovirheen vuoksi, vaikka inisijä tosiasiassa oli ko. rikokseen syyllinen.
Insijä kiljahti riemusta ja teki poliisista rikosilmoituksen virkavirheestä ja vaati 30.000 euron korvausta.
Rikosilmoitus tutkittiin naapurikaupungin poliisissa, jonka syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, ei rikosta (ei edes tuottamuksellista). Inisijä kanteli, mutta kantelu ei tuottanut tulosta, jolloin inisijä haki haasteen siviilikanteella. Juttua puitiin siviilijuttuna ja inisijälle tosiaan tuli kuluriski, kun hävisi siiviilijuttunsakin.
Saa nähdä viekö inisijä jutun hoviin ja ehkä aikanaan EIT:hen. - ei usko?
William Conzales kirjoitti:
En usko.
Hiljattain Hgin käräjäoikeudessa käsiteltiin siviilijuttuna erään inisijän kannetta poliisia vastaan. Poliisi oli antanut inisijälle rankkarin, mutta erehdyksessä merkinnyt väärän pykälän. Väärä pykälä meni syyttäjältäkin läpi, mutta huomattiin käräjäoikeudessa inisijän vastustettua rankkaria. No, rankkari tietysti hylättiin muotovirheen vuoksi, vaikka inisijä tosiasiassa oli ko. rikokseen syyllinen.
Insijä kiljahti riemusta ja teki poliisista rikosilmoituksen virkavirheestä ja vaati 30.000 euron korvausta.
Rikosilmoitus tutkittiin naapurikaupungin poliisissa, jonka syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, ei rikosta (ei edes tuottamuksellista). Inisijä kanteli, mutta kantelu ei tuottanut tulosta, jolloin inisijä haki haasteen siviilikanteella. Juttua puitiin siviilijuttuna ja inisijälle tosiaan tuli kuluriski, kun hävisi siiviilijuttunsakin.
Saa nähdä viekö inisijä jutun hoviin ja ehkä aikanaan EIT:hen.Anteeksi, W Conzaleshan se olikin asialla. Tosin tekstit ovat 1:1. On poliisille luonteenomaista kansalaisten halveksuntaa nimitellä heitä inisijöiksi, jos he pitävät kiinni oikeuksistaan.
Sitäkö et usko, ettei PerustusL 118 § merkitsee syyteoikeutta "keittiön kautta" vaan suoraa syyteoikeutta?
Vai sitä, ettei kansalaisella ole ylipäänsä suoraa syyteoikeutta?
Esimerkkisi on tavanomaisen sekava, eikä valaise väitettäsi millään tavalla. Ennen kuin puran sitä enemmän, niin todettakoon että tässä fiktiivisessä esimerkissä poliisi on ollut huolimaton, mutta ei ole syyllistynyt virkarikokseen.
BB/WC:
"syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, ei rikosta (ei edes tuottamuksellista)."
Tämä on automaatti, syyttäjät väittävät lähes kaikista poliisirikoksista "ei rikosta", täysin riippumatta siitä, onko rikos tehty vaiko ei.
Poliisirikoksesta tehty sjp ei siis kerro mitään todellisuudesta.
"Inisijä kanteli, mutta kantelu ei tuottanut tulosta..."
Kanteli minne? Kanteliko hän EOA:lle tai OKa:lle vai tekikö hän muutosvaatimuksen ("muutosharkintakantelun") VKSV:lle? Nämä ovat aivan eri asioita.
"... jolloin inisijä haki haasteen siviilikanteella. Juttua puitiin siviilijuttuna..."
Haki haasteen? Siviilikanne? Siviilijuttuna?
Haasteen hakeminen tarkoittaa sitä, että hakee itselleen osoitetun haastehakemuksen haastemieheltä.
Tarkoitatko, että kansalainen jätti käräjäoikeuteen haastehakemuksen?
Jos tarkoitat, niin mikä haaste se oli?
Oliko se esim. vahingonkorvauskanne, jolloin kyseessä on riita- l. siviilijuttu, vai nostiko hän itse syytteen?
Kanteen peruste ratkaisee, onko kyseessä siviili- vai rikosjuttu. Perustuuko se siis - tässä tapauksessa - ensisijaisesti aiheutettuun vahinkoon (toki rikosperusteisena) vai rikokseen ja sen aiheuttamaan vahinkoon.
Jälkimmäinen on rikoskanne eli syyte, nostipa sen kuka tahansa.
Esimerkkisi on siis silkkaa sekoilua.
Sitä paitsi, mitä tekemistä tarinallasi oli sen kanssa, voiko kansalainen nostaa itse suoraan syytteen virkamiestä vastaan, vaiko ei? - Anonyymi
PerustusL ja ROL kirjoitti:
Ei tarvitsisi jankuttaa, kun viitsitit edes joskus lukea ne pykälät joihin vetoat:
"118 §
Vastuu virkatoimista"
(...)
"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa".
Se säännös, johon perustuslain 118 § viittaa, on ROL:n 14 § 1 momentissa ja kuuluu:
"Asianomistajan syyteoikeudesta
14 §"
"Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647)" (...)
Virkarikokset on näin asetettu eri asemaan, kuin kaikkien muiden tekemät rikokset. Näin on ollut jo vuoden 1919 perustuslaeista lähtien, joten olisi luullut menneen perille 88 vuodessa perille, mutta kun ei.Kaiva esille HE 60/2010.
118 §. Vastuu virkatoimista. Pykälän
3 momentin säännöstä yksityisten oikeudesta
vaatia julkista tehtävää suorittavan tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka julkista tehtävää
hoitavalta ehdotetaan tarkistettavaksi. Kyse
olisi säännökseen sisältyvän sääntelyvarauksen tarkistamisesta nykyistä väljempään
muotoon siten, että sääntelyvarauksesta ”sen
mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään” poistettaisiin määre ”tarkemmin”. Ehdotettu
viittaus lailla säätämiseen olisi lainsäätäjän
harkintavallan kannalta nykyistä sääntelyvarausta väljempi (ks. PeVM 10/1998 vp, s.
12/I).
Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely
uudistettiin vuonna 1997, jolloin säädettiin
laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Tässä
yhteydessä uudistettiin myös asianomistajan
syyteoikeuden sääntely siten, että pääsääntöisesti luovuttiin asianomistajan itsenäisestä ja
virallisen syyttäjän kanssa rinnakkaisesta
syyteoikeudesta. Asianomistajan itsenäinen
syyteoikeus on kansainvälisesti vertaillen
poikkeuksellinen.
Pikku lainaus, eli esittämänne rollitus on menneen talven kusista lunta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via V - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaiva esille HE 60/2010.
118 §. Vastuu virkatoimista. Pykälän
3 momentin säännöstä yksityisten oikeudesta
vaatia julkista tehtävää suorittavan tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka julkista tehtävää
hoitavalta ehdotetaan tarkistettavaksi. Kyse
olisi säännökseen sisältyvän sääntelyvarauksen tarkistamisesta nykyistä väljempään
muotoon siten, että sääntelyvarauksesta ”sen
mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään” poistettaisiin määre ”tarkemmin”. Ehdotettu
viittaus lailla säätämiseen olisi lainsäätäjän
harkintavallan kannalta nykyistä sääntelyvarausta väljempi (ks. PeVM 10/1998 vp, s.
12/I).
Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely
uudistettiin vuonna 1997, jolloin säädettiin
laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Tässä
yhteydessä uudistettiin myös asianomistajan
syyteoikeuden sääntely siten, että pääsääntöisesti luovuttiin asianomistajan itsenäisestä ja
virallisen syyttäjän kanssa rinnakkaisesta
syyteoikeudesta. Asianomistajan itsenäinen
syyteoikeus on kansainvälisesti vertaillen
poikkeuksellinen.
Pikku lainaus, eli esittämänne rollitus on menneen talven kusista lunta.
T. Professional of the law, Lawetorder Z via VProceccor of Löpötti vastasi vihdoinkin 16 vuotta vanhaan viestiin. Hitaat ovat hoksottimet.
- Anonyymi
voiko jos toinen ottaa ss teijän keskusteluun ja laittaa ms nii voinko haastaa hänet oikeutee?
- Anonyymi
Huomaatteko lampaita kaikki suurin osa suomen kansasta , veikkaus tekee mitä ikinä huvittaa ja vitut viis veisaa muitten valituksista etc. nettikaisno on täyttä kusetusta isolla käellä palautusprosentti lähellä nollaa , kuvitteelisia suurvoittajia mainostavat .vituu mikä vitsi niitä ei ole oikeesti , robotti vastaa hymynaamalla kun eivä kehtaa ite enään paljon vastailla ,ja kun vastaavat ei ole selityksiä järkeville kysymyksille valtion suosilla täyttä paskaa ja kustusta ,jos jollain vaan olisi munaa haastaa kusipäät pelien manipuloinnista oikeuteen niin loppuis ainakin jollin tasoilla toi vuosikausia jatkunut ihmisten kusettaminen/huijaaminen !!
"Lapsen luokanvalvoja väittää vanhemmille, että lapsi on väärentänyt nimikirjoituksia". Miksi ihmeessä opettaja väittäisi vanhemmille, että lapsi on väärentänyt nimikirjoituksia? Lapsi ei varmaankaan ole väärentänyt opettajien taikka muidenkaan koulun henkilökuntaan kuuluvien nimikirjoituksia mihinkään, tai jos on, asiasta pitäisi tehdä tutkintapyyntö poliisille. Ja kuinka vanhemmat voivat tietää onko väite totta vaiko ei?
Yleensä alaikäisellä oppilaalla on salaamissyistä tarve väärentää vanhempiensa/huoltajiensa nimikirjoitus koulusta kotiin tuleviin viesteihin. Tässä tapauksessa olisi erikoista, että opettaja väittäisi lapsen väärentäneen vanhempiensa nimikirjoituksen juuri lapsen vanhemmille. Kaipa vanhemmat itse tietävät mihin ovat nimensä laittaneet.
Eiköhän kyseessä ole pikemminkin kysymys kuin väite, että lapsi on väärentänyt vanhempiensa nimikirjoituksia. Muussa tapauksessa vanhemmat eivät voi tietää, onko allekirjoitukset tehnyt oikea henkilö vai eikö.
"Muiden oppilaiden tietojen selittäminen" ei ole mitenkään kiellettyä, jos kyse ei luottamuksellisesta taikka muutoin salassapidettävästä, yksityisyyttä loukkaavan tiedon esittämisestä. "Tietoja" ei varmaan muutenkaan olla esittämässä missään sosiaalisessa mediassa, vaan opettajan ja oppilaitten vanhempien kanssa käytävässä keskustelussa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1065467Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453653Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503235Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4512544Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2611600- 881335
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito131309Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde321253- 771248
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1471180