Psykologi, dosentti Marjaana Lindeman Helsingin yliopistosta alkoi kolme vuotta sitten hakea vastausta Suomen Akatemian tutkimushankkeessa: Miksi ihminen uskoo yliluonnolliseen?
ryhmä tutki yli 3 000 eri koulutusalojen ja -asteiden opiskelijaa eri puolilta Suomea. Heiltä kyseltiin uskoa erilaisiin yliluonnollisiin ilmiöihin. Toisenlaisilla kysymyksillä testattiin psykologisia tekijöitä, jotka saattaisivat olla yhteydessä uskomuksiin: esimerkiksi neuroottisuutta, depressiivisyyttä, kontrollin tarvetta sekä intuitiivista ja analyyttistä ajattelua.
Kävi ilmi, että ihmiset, jotka uskoivat yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoivat yleensä muihinkin. Heillä oli siis selvä taipumus taikauskoon.
aikauskoiset nuoret olivat taipuvaisia nojautumaan lapsuudenaikaisiin tiedostamattomiin intuitioihin, joissa ydintieto on vielä iloisesti sekaisin. Esimerkiksi energiaa moni heistä ajatteli aineellisena, elollisena ja henkisenä oliona, joka haluaa ja voi parantaa, tai jonka täytyy päästä virtaamaan vapaasti. Jos auton jarrut pettävät ja he joutuvat kolariin, he etsivät siitä tarkoitusta. Kolarin syyksi ei riitä kulumisen aiheuttama tekninen vika.
Kysymyspatterilla tutkittiin myös, millainen yhteys on uskonnollisuudella ja taikauskolla. Kävi ilmi, että ne liittyvät voimakkaasti toisiinsa: yliluonnollisiin ilmiöihin uskovat ihmiset olivat myös uskonnollisia. Toisaalta tutkimuksessa erottui pieni uskonnollisten ihmisten ryhmä, joka ei muuten uskonut yliluonnolliseen. Aiempien tutkimusten perusteella tällaiset ihmiset ovat yleensä tiukasti sitoutuneita kirkon oppeihin. Uskonnolliset uskomukset ovat oma lajinsa, koska kulttuuri, uskonnolliset yhteisöt ja instituutiot pitävät niitä voimakkaasti yllä.
Mitäpä jos taikauskoinen kansanosa onkin oikeassa, isoksi kasvaneen lapsen ydintieto virheellistä ja totuus elottoman ja elollisen perusominaisuuksista toinen kuin suurin osa kansasta luulee tietävänsä? Eihän tiedekään tiedä kaikkea vaan muuttuu jatkuvasti, rajatiedon rakastajat perustelevat. Löytyykö historiasta esimerkkejä siitä, että yliluonnollisena pidetty onkin osoittautunut tieteellisesti todeksi? – Ei löydy, mikäli taikausko määritellään ydintiedon sekaantumiseksi, sanoo dosentti Lindeman. – Tiedon täydentyminen ei ole koskaan vienyt meitä kohti yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.
Lopulta taikauskon ymmärtämiselle löytyi pohjaa lapsen psyykkisestä kehityksestä. Ihminen omaksuu jo elämänsä alkutaipaleella maailmasta tietoa, jota kenenkään ei tarvitse opettaa. Kaikkialla ja kaikkina aikoina me opimme samat asiat suunnilleen samalla tavalla ja saman ikäisinä. Meillä on siihen synnynnäinen, evoluution luoma valmius.
Lindemanin ryhmä päätyi määrittelemään taikauskoksi uskomukset, joissa tämä lapsuudessa omaksuttava ydintieto sekaantuu.
Ihmisen ydintietoon kuuluu intuitiivisesti omaksuttuja käsityksiä fysiikasta, biologiasta ja psykologiasta. Lapsi tajuaa hyvin varhain, että elottomia esineitä voi koskettaa ja katsella ja että ne ovat olemassa havaitsijasta riippumatta. Vaikka joku piilottaa pallon, se ei lakkaa olemasta. Lapsi oppii pian myös sen, etteivät esineet liiku ilman voimaa. Syöttötuolissa istuva taatiainenkin hämmästyy, jos tuoli lähtee liikkeelle itsestään.
Jo 8–14 kuukauden ikäiset ymmärtävät, että ihmiset ovat tavoitteellisia toimijoita – ja luulevat pitkään sen jälkeen, että niin ovat muutkin: autot, kukat, joet, aurinko ja tähdet. Heidän katsannossaan kaikella on tarkoitus. Viisivuotiaasta kuu saattaa nousta taivaalle, koska se haluaa tulla lasta katsomaan.
Kouluiässä vähitellen selkenee, että vain ihmisillä ja eläimillä on tarkoituksia ja aikomuksia. Elävä ja eloton erottuvat yhä selvemmin. Kahdesta ikävuodesta eteenpäin lapset alkavat ymmärtää myös psyykkisen ja fysikaalisen eroa. He tajuavat eron siinä, että toinen poika kuvittelee mielessään koiraa ja toisella on koira. Ajatuksella ei voi tehdä todellista koiraa eikä siirtää vuorta.
Taikauskossa tämä ydintieto sekaantuu: elottoman ja elollisen, fysikaalisen ja psyykkisen perusominaisuudet sotkeutuvat jälleen. Silloin ajatuksella voi sittenkin siirtää esineitä ja pyhässä joessa pestä pois pahat teot. Patsas voi vuotaa verta, ja rukoilemalla voi parantaa. Mikä tahansa on mahdollista.
Tiede 2/2007
ryhmä tutki yli 3 000 eri koulutusalojen ja -asteiden opiskelijaa eri puolilta Suomea. Heiltä kyseltiin uskoa erilaisiin yliluonnollisiin ilmiöihin. Toisenlaisilla kysymyksillä testattiin psykologisia tekijöitä, jotka saattaisivat olla yhteydessä uskomuksiin: esimerkiksi neuroottisuutta, depressiivisyyttä, kontrollin tarvetta sekä intuitiivista ja analyyttistä ajattelua.
Kävi ilmi, että ihmiset, jotka uskoivat yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoivat yleensä muihinkin. Heillä oli siis selvä taipumus taikauskoon.
aikauskoiset nuoret olivat taipuvaisia nojautumaan lapsuudenaikaisiin tiedostamattomiin intuitioihin, joissa ydintieto on vielä iloisesti sekaisin. Esimerkiksi energiaa moni heistä ajatteli aineellisena, elollisena ja henkisenä oliona, joka haluaa ja voi parantaa, tai jonka täytyy päästä virtaamaan vapaasti. Jos auton jarrut pettävät ja he joutuvat kolariin, he etsivät siitä tarkoitusta. Kolarin syyksi ei riitä kulumisen aiheuttama tekninen vika.
Kysymyspatterilla tutkittiin myös, millainen yhteys on uskonnollisuudella ja taikauskolla. Kävi ilmi, että ne liittyvät voimakkaasti toisiinsa: yliluonnollisiin ilmiöihin uskovat ihmiset olivat myös uskonnollisia. Toisaalta tutkimuksessa erottui pieni uskonnollisten ihmisten ryhmä, joka ei muuten uskonut yliluonnolliseen. Aiempien tutkimusten perusteella tällaiset ihmiset ovat yleensä tiukasti sitoutuneita kirkon oppeihin. Uskonnolliset uskomukset ovat oma lajinsa, koska kulttuuri, uskonnolliset yhteisöt ja instituutiot pitävät niitä voimakkaasti yllä.
Mitäpä jos taikauskoinen kansanosa onkin oikeassa, isoksi kasvaneen lapsen ydintieto virheellistä ja totuus elottoman ja elollisen perusominaisuuksista toinen kuin suurin osa kansasta luulee tietävänsä? Eihän tiedekään tiedä kaikkea vaan muuttuu jatkuvasti, rajatiedon rakastajat perustelevat. Löytyykö historiasta esimerkkejä siitä, että yliluonnollisena pidetty onkin osoittautunut tieteellisesti todeksi? – Ei löydy, mikäli taikausko määritellään ydintiedon sekaantumiseksi, sanoo dosentti Lindeman. – Tiedon täydentyminen ei ole koskaan vienyt meitä kohti yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.
Lopulta taikauskon ymmärtämiselle löytyi pohjaa lapsen psyykkisestä kehityksestä. Ihminen omaksuu jo elämänsä alkutaipaleella maailmasta tietoa, jota kenenkään ei tarvitse opettaa. Kaikkialla ja kaikkina aikoina me opimme samat asiat suunnilleen samalla tavalla ja saman ikäisinä. Meillä on siihen synnynnäinen, evoluution luoma valmius.
Lindemanin ryhmä päätyi määrittelemään taikauskoksi uskomukset, joissa tämä lapsuudessa omaksuttava ydintieto sekaantuu.
Ihmisen ydintietoon kuuluu intuitiivisesti omaksuttuja käsityksiä fysiikasta, biologiasta ja psykologiasta. Lapsi tajuaa hyvin varhain, että elottomia esineitä voi koskettaa ja katsella ja että ne ovat olemassa havaitsijasta riippumatta. Vaikka joku piilottaa pallon, se ei lakkaa olemasta. Lapsi oppii pian myös sen, etteivät esineet liiku ilman voimaa. Syöttötuolissa istuva taatiainenkin hämmästyy, jos tuoli lähtee liikkeelle itsestään.
Jo 8–14 kuukauden ikäiset ymmärtävät, että ihmiset ovat tavoitteellisia toimijoita – ja luulevat pitkään sen jälkeen, että niin ovat muutkin: autot, kukat, joet, aurinko ja tähdet. Heidän katsannossaan kaikella on tarkoitus. Viisivuotiaasta kuu saattaa nousta taivaalle, koska se haluaa tulla lasta katsomaan.
Kouluiässä vähitellen selkenee, että vain ihmisillä ja eläimillä on tarkoituksia ja aikomuksia. Elävä ja eloton erottuvat yhä selvemmin. Kahdesta ikävuodesta eteenpäin lapset alkavat ymmärtää myös psyykkisen ja fysikaalisen eroa. He tajuavat eron siinä, että toinen poika kuvittelee mielessään koiraa ja toisella on koira. Ajatuksella ei voi tehdä todellista koiraa eikä siirtää vuorta.
Taikauskossa tämä ydintieto sekaantuu: elottoman ja elollisen, fysikaalisen ja psyykkisen perusominaisuudet sotkeutuvat jälleen. Silloin ajatuksella voi sittenkin siirtää esineitä ja pyhässä joessa pestä pois pahat teot. Patsas voi vuotaa verta, ja rukoilemalla voi parantaa. Mikä tahansa on mahdollista.
Tiede 2/2007
Vastaukset 11
Vanhimmat
ekkö sää tiedä että ei tänne saa kirjoitella tommosia? toihan on täynnä faktaa koko juttu ja ei se sovi tänne palstalle. täällä pitää vaan kumartaa ja huutaa hallelujaa. ja välillä peloitella helvetillä ja parjata homoja. aamen!!
Sinä se jaksat tuon homoutes kanssa hillua.
vasta siistiä suus ja onnistuitkin siinä. Kirjoitit muutamia tosi sieviä ja asiallisia viestejä joista tykkäsin. Nyt taas himosi tehdä syntiä katumatta on voittanut, ja olet palannut ala-arvoiseen keskustelutyyliin takaisin. Eiköhän olisi sinullakin parannuksen paikka tämän asian suhteen? Eikö Jeesuskaan auta sinua siistimään suutasi? Antaisit itsestäsi ja uskostasi myös vähän järkevämmän kuvan.
Nykyajan tiede on pitkälti täysin materialistinen,eli ei monta kertaa edes oteta huomioon sitä että on Jumala joka on kaiken takana.Vaan yritetään tieteellisin keinoin monesti kumota sekin väite että olemme ikuisia henki sieluja ns. tappaa kaikki henkisyys.Monet niin sanotut "sivistyneet" tiedemiehet voivat olla avoimia ateisteja/agnostikkoja ynm. joilla on messiaaninen halu kumota juuri kaikki ikuiset totuudet mitkä on aina olleet ikusista ajoista lähtien.Joten älkää ihmetelkö jos kaikki niin sanotut normaalit asiat ovatkin yht äkkiä muuttumassa taikauskoksi tai jopa peräti hullutukseksi.
'Tiedon täydentyminen ei ole koskaan vienyt meitä kohti yliluonnollista vaan aina poispäin siitä.'
Näin se juuri on aina mennyt. Tiede ei ole kyennyt todistamaan minkään yliluonnollisen olemassa oloa mutta on kyennyt todentamaan useat vanhat uskomukset taikauskoksi, siis todistaa niiden olevan luonnoollisia tapahtumia, jotka voidaan järkevästi selittää.
Esim. USAssa on tutkimuslaboratoriossa kyetty tuottamaan ihmisille hallusinaatioita keinotekoisesti ärsyttämällä tiettyjä aivojen osia sähköimpulssein. Ja, yllätys yllätys...Uskonnollisilla ihmisillä nämä hallusinaatiot olivat myös uskonnollisia.
Hallusinaatiot olivat niin todellisia, että ihmiset todellakin uskoivat niiden olevan todellisia vaikka hallusinaatiota edesauttavat, transsi ja alentunut tajunnantila eivät näytelleet tässä tutkimuksessa mitään osaa.
joka on konkun insinöörin keksimä, onkin eräänä päivänä taikauskoa. Hullutustahan tämä jo lievästi onkin...
Mitähän Jeesus olisi sanonut kännyköistä. Mekin ihmeteltiin 60-luvulla sitä Maxwell Smartin sarjaa, jossa hänellä oli puhelin kengän korosa. Pidettiin ihan hupsuna ja nyt meillä on kaikilla kännykkä.
Jota varmaan Jeesuksen aikanakin olisi sanottu, että se on riivajan henki tuossa vekottimessa.
Tulee vaan mieleen nuo tieteen jauhajat uskon kimpussa.
Ne ei pysty edes spritismisiä voimia kumoamaan, saatikka Jumalan voimaa.
Olematonta ei pystytä kumoamaan juuri sen takia koska siinä ei ole mitään mihin käydä kiinni.
Mutta onneksi uskovat ovat antaneet Jumalalleen lukuisia ominaisuuksia johon voi käydä kiinni ja kumota.
ei se uudestisyntyneen, Raamattuun ja Jumalaan uskovaa horjuta millään tavalla, tyhmänäkö pidät uskovaisia, vai mitä yrität paatoksellasi aikaan saada, ihan turhaa vaivaa, ei yksikään uskovainen takerru sinun sanoihisi ja hylkäisi Jumalan sanaa,Raamattua, käsitätkö ?
Esim minä olen hylännyt.
Taikausko johtuu tietämättömyydestä ja kun rupesin saamaan tietoa niin harhakuvitelmani murenivat yksi toisensa jälkeen.
Täyttä faktaahan tuo on .
Uskonnon ja älykkyyden suhteesta on myls tehty paljon tutkimuksia ja tässä kooste tutkimuksista:
http://www.stabu.net/uskojaao.html