Nyt se iski. Se on kuume. Se pahenee päivä päivältä.
Tämä on vakava kissa-kuume.
Huomaan selailevani kissan kuvia. Voisikko tuleva kissani olla tuollainen karvistyyppi. Vai sopisikko paremmin isokorvainen siriuslaiselta näyttävä suurisilmäinen meditoiva kisu.
Entäpäs jos se oli roteva venäjän sininen.
Tai sitten valkoinen angora. Tai ihan tavis maalaiskolli.
Mietin millainen veski kisalleni pitäisi hankkia.
Oiskos se avomalli, vai punainen teltan mallinen, jossa läpällisessä oviaukossa olisi pienet kilisevät kulkuset.
Entäpäs talutushihna. Tyttökissalle sopisi koristeltu panta, mutta kollille taas sellainen miehekkäämpi trendi.
Entä jos ottaisin kissani eläinten hoitokodista.
Mistä tietäisin, ettei se olisi luonnevikainen neurootikko, tai muuten tunnevammainen? Mistä voisin etukäteen tietää hyväksyisikkö se minut?
Toisaalta voisin haluta sellaisen ikiviisaan filosooffisen, ja toisaalta taas sellaisen nirppanokan. Voisihan se olla sellaista hiukka kuninkaallistakin sorttia. Vai oiskos semmoinen arkityyppi helpompi.
Vielä pitäisi saada päivähoitokin järjästykseen, ainakin silloin, kun olen reisussa.
Eikä tämä kissa-kuume parane, ennen kuin sopiva kissa on löytynyt.
Tämä on vakava kissa-kuume.
Huomaan selailevani kissan kuvia. Voisikko tuleva kissani olla tuollainen karvistyyppi. Vai sopisikko paremmin isokorvainen siriuslaiselta näyttävä suurisilmäinen meditoiva kisu.
Entäpäs jos se oli roteva venäjän sininen.
Tai sitten valkoinen angora. Tai ihan tavis maalaiskolli.
Mietin millainen veski kisalleni pitäisi hankkia.
Oiskos se avomalli, vai punainen teltan mallinen, jossa läpällisessä oviaukossa olisi pienet kilisevät kulkuset.
Entäpäs talutushihna. Tyttökissalle sopisi koristeltu panta, mutta kollille taas sellainen miehekkäämpi trendi.
Entä jos ottaisin kissani eläinten hoitokodista.
Mistä tietäisin, ettei se olisi luonnevikainen neurootikko, tai muuten tunnevammainen? Mistä voisin etukäteen tietää hyväksyisikkö se minut?
Toisaalta voisin haluta sellaisen ikiviisaan filosooffisen, ja toisaalta taas sellaisen nirppanokan. Voisihan se olla sellaista hiukka kuninkaallistakin sorttia. Vai oiskos semmoinen arkityyppi helpompi.
Vielä pitäisi saada päivähoitokin järjästykseen, ainakin silloin, kun olen reisussa.
Eikä tämä kissa-kuume parane, ennen kuin sopiva kissa on löytynyt.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Katit ja mirrit kaikissa olomuodoissaan ovat aika sielukkaita omien ympyröidensä sisällä eläviä kivoja elikoita.
Yks ystäväni kertoi saaneensa perheeseen "villikissan". Ehkä se oli jätetty kesän jälkeen metsään. Nyt pakkasten kiristyessä kissa vain päätti ylväästi muuttaa heille asumaan. Häätöyrityksistä huolimatta kissa otti oman paikkansa talossa.
Nyt siitä on jo tullut perheenjäsen ja aikasen määräileväkin kuuluu olevan.
Mulla oli kanssa katti, mutta kun avokas, kas, tuli kuvioihin, otti siinä mirrit tiukasti yhteen. Katti joutu lähteen, onneks mirri jäi.
...noin niin kun miehen kantilta katsoen:-))))
Hyvin sielukas olisi syytä olla, jos joku mies pääsis mun kodissa noin vain katin paikalle keikkumaan:D
Sen sijaan saattaisi olla hyvä yhdistelmä sielukas mies, ja itsepäinen katti.....*mietteliäänä*
Se, että katille sälytettäis kaikki itsepäisyys. Sellaisessa kodissa miehen sielukkuus kukoistaisi.
kissapalstalta tai kahvilasta, molemmissa häärää suuri kissaystävämme MOM :=D
Tuo viestisi provosoi minutkin taas selailemaan Surok´in sivuja. Kissakuume valtaa meikäläisenkin toisinaan, mutta kun edellisistä joutui luopumaan olosuhteiden pakosta. Muutin kerrostaloon, eivätkä kissat sopeutuneet sinne, kun olivat tottuneet juoksemaan pihalla vapaasti.
Mutta jos kuitenkin ihan pienen somalikissan pennun, riistanvärisen, pörröhäntäisen....sopeutuu kuulemma sisäkissaksi...
Olen muuten kuullut, että kissa valitsee ihmisen, eikä ihminen kissaa.
,että kissa se itse ihmisen hyväksyy, siis jos hyväksyy. Ovat melkoisia otuksia.
...paremmin kun hyvin, elämä ei kertakaikkiaan ole niin hyvä ilman kissaa, mielummin useampi yksilö.
Itse päädyin aikoinaan hinnan vuoksi puoliverisiin, eli kahden puhdasrotuisen (eri) jälkeläisiin, enkä ole pätkääkään katunut - uskomattoman ihania katteja ;) Lapsena ja nuorena oli aina maatiaisia.
Mutta tuota talutushihnahommaa en kyllä suosittele. Ei siihen jokainen katti totu ollenkaan. Mielummin vapaana (maalla) tai sitten pelkästään sisällä. Sisätilatkin saa kissalle mukaviksi huoneenkorkuisine kiipeilypuineen jne jne.
Otin kerran 6kk pennun eläinsuojeluyhdistykseltä, muttei poika enää sopeutunut sisäkissaksi kun ulkoa löydettiin. Aikamme yhdessä kärvisteltiin ja sitten hommasin uuden kodin maalaistalosta, siellä poika eli tosi pitkän ja hyvän elämän.
Tsemppiä kissan etsintään!!!
..en ihan maalla asu. Joten jos ulkoiluttaisin kisuani, niin jouksuhihnassa se olisi tehtävä.
Kissa. Upea selviytyjä.. mutta.. Kissa on näennäisen itsenäinen, muka omillaan. Vaan sinun on sitä loppujen lopuksi alituiseen hoidettava. Ehkä valmis siihen?
*ilostui* Eipä ole sinun tekstejäsi juuri näkynyt pitkiiiin aikoihin. Kiirekkö pidellyt?
Niin, ajattelinkin hankkia sellaset suuripyöräiset kissanrattaat, jossa ylväästi pukkelisin (tulevaa) kisuani:-)
Siellä se köllöttelisi muikeana röhelöhattu päässään ja kukallisissa silkkilakanoissa. Mashtaisi naapureille riittää ihmettelemistä.
*onneksi sentään ei ole vauvakuume**nauraa*
http://www.truthorfiction.com/rumors/l/ligers.htm