uskovaisia?
Pente tuossa alempana heittää tämän väitteen, eikä muistaakseni ensimmäistä kertaa.
Jos on uskossaan äärimmäisen tosissaan, niin miksikäs ei noinkin voi ajatella.
Ääriuskovaisesta tuntuu varmaan käsittämättömältä, miten ateisti ei usko ja päinvastoin ateisti ei voi käsittää, miten joku voi sokeasti uskoa niin perin epätodennäköiseen, kuin jumala on.
Kun asiaa pohditaan, on huomattava, että ihmisolennon oletusolotila on uskonnottomuus. Uskonto opetetaan ihmiselle; ei kukaan ole uskovainen syntyessään.
Uskonnot kehitettiin tarjoamaan selitysmalli yliluonnollisille, selittämättömille ilmiöille. Nykyisin tiede hoitaa uskonnon virkaa. Tiede tarjoaa selitysmallin yhä useammalle tuntemattomalle asialle ja ilmiölle. Tiede syrjäyttää uskontoa pikku hiljaa, koko ajan.
Jos (kun) lapsi kasvaa virikkeellisessä, sivistyneessä ympäristössä, eikä hänelle opeteta uskontoa, hänestä tulee luonnostaan ateisti. Ei lasta tarvitse kasvattaa ateistiksi.
Miksi siis pelkäisimme luonnollista olotilaa? Miksi pelkäisimme jumalaa, jota ei ole olemassa?
Kaikilla ihmisillä on pelkoja: toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ateisteilta tosin puuttuu uskonnon aiheuttamat pelot: jumalanpelko, synnin pelko, helvetin pelko ym.
Ateisteilla on siis keskimäärin vähemmän pelättävää kuin uskovilla.
Pente tuossa alempana heittää tämän väitteen, eikä muistaakseni ensimmäistä kertaa.
Jos on uskossaan äärimmäisen tosissaan, niin miksikäs ei noinkin voi ajatella.
Ääriuskovaisesta tuntuu varmaan käsittämättömältä, miten ateisti ei usko ja päinvastoin ateisti ei voi käsittää, miten joku voi sokeasti uskoa niin perin epätodennäköiseen, kuin jumala on.
Kun asiaa pohditaan, on huomattava, että ihmisolennon oletusolotila on uskonnottomuus. Uskonto opetetaan ihmiselle; ei kukaan ole uskovainen syntyessään.
Uskonnot kehitettiin tarjoamaan selitysmalli yliluonnollisille, selittämättömille ilmiöille. Nykyisin tiede hoitaa uskonnon virkaa. Tiede tarjoaa selitysmallin yhä useammalle tuntemattomalle asialle ja ilmiölle. Tiede syrjäyttää uskontoa pikku hiljaa, koko ajan.
Jos (kun) lapsi kasvaa virikkeellisessä, sivistyneessä ympäristössä, eikä hänelle opeteta uskontoa, hänestä tulee luonnostaan ateisti. Ei lasta tarvitse kasvattaa ateistiksi.
Miksi siis pelkäisimme luonnollista olotilaa? Miksi pelkäisimme jumalaa, jota ei ole olemassa?
Kaikilla ihmisillä on pelkoja: toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ateisteilta tosin puuttuu uskonnon aiheuttamat pelot: jumalanpelko, synnin pelko, helvetin pelko ym.
Ateisteilla on siis keskimäärin vähemmän pelättävää kuin uskovilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Uskontojen valta perustuu pelotteluun ja lahjontaan. Niin oli ennen ja niin on vieläkin.
Tietämätöntä ihmistä on helppo pelotella.
Tiedon määrän lisääntyminen vähentää uskonnon valtaa vääjäämättä.
Miten niin ei usko? Hehän nimenomaan USKOVAT ettei Jumalaa ole. Heidän on pakko uskoa koska eivät pysty todistamaan. Kyse on mielipiteestä jolla ei ole painoarvoa. Sitäpaitsi- mitä ateisti hakee täältä. Veikkaan että etsii Jumalaa. Kukaan ei vielä ole syntynyt tähän maailmaan ateistiksi.
>> Kukaan ei vielä ole syntynyt tähän maailmaan ateistiksi. >>
Noinhan se on. Ei kukaan voi olla ateisti, jos ei mistään jumalista ole kuullut puhuttavankaan.
Eikä uskovainenkaan..
"Ateismi on käsitys, johon ei sisälly oletusta jumalan tai jumalten olemassaolosta. Ateismi on määritelty joko sen käsityksen puuttumiseksi, että jumala tai jumalat ovat olemassa, tai käsitykseksi, että jumala tai jumalat eivät ole olemassa. Ateismin vastakohta on teismi eli jumalausko."
Ateismi ei välttämättä siis ole aate. Se on myös olotila, jossa ei ole jumalatietoisuutta.
Ilman uskonnon opetusta kasvaneella ei voi olla jumala- käsitystä. Hänellä ei siis ole uskontoa, hän ei voi olla teisti. Hän on uskonnoton. Ateismi voidaan käsittää aatteeksi, joka perustuu jumalan olemassaolon kieltämiseen, tai se voidaan käsittää olotilaksi, jossa ei ole jumalatietoisuutta.
Teistiksi ei siis tulla ilman uskontokasvatusta. Ihmisestä tulee ilman uskonnon vaikutusta ateisti, ihminen ilman jumalatietoisuutta.
Teismi vaatii uskoa. Ateismi ei vaadi uskoa siihen, että jumalaa ei ole olemassa.
Hän ei luonnostaan osaa etsiä Jumalaa, koska on sisäisesti kuollut, hengellinen minä on kuolleessa tilassa.
Henkinen minä sitten yrittää täyttää tätä hengellistä tyhjiötä.
Ja se voisaada suuriakin aikaan, esm. suuret säveltäjät, he ovat kaipuun kasvatteja, samoin kuin taiteilijatkin, he halajavat "jotakin", heidän sielussaan palaa tuli, mutta se ei ole Jumalan tuli.
Ja tätä paloa ja janoa ja kaipuuta he etsivät henkiseltä tasolta, koska eivät voi, eivätkä osaa hakea hengellistä täyttymystä.
He säveltävät, maalaavat mitä kauneimpia ja kiehtovimpia töitä, samoin säveltäjät hakevat sitä jotakin musiikista, ja pääsevät pitkälle musiikin luomisessa, näin on syntynyt kaikki suuret Sipeliukset ja Bethowenit.
He saavuttavat ja saavat tyydytyksen ajaksi.
Mutta se ei sammu, se palo ei sammu, vaan taas sävelletään, maalataan, veistetään, valetaan, piirretään, koskaan tuo palo ei kuitenkan saa lopullista täyttymystä.
Ja se mitä he pohjimmiltaan etsivät, on Jumala kaipuu, se "huutaa" täyttymystään, koska Jumala puhalsi ihmiseen elämän hengen, henki halajaa Isän yhteyteen.
Jokaisella ihmiselä on tämä kaipuu sydämessään, sen eteen tehdään uskomattomia asioita, ihan kaikkea mitä maanpäältä löytyy, tämän tyhjiön täyttämiseksi uhraudutaan mielettömiinkin asioihin.
Ja vastaus kaikkeen etsimiseen on evankeliumi Jeesuksessa Kristuksessa.
Jeesus sanoo: " Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa sen jälkeen"!
Jeesuksen kohtaaminen tuo täydellisen tyydytyksen siihen janoon, joka kaipaa ianakkiseen elämään, ja tätä vettä Jeesus on tullut tarjoamaan. Elämän vettä, ei mitään kastevesi tilkkasta, eikä edes ammeellista, eikä edes altaallista. eikä edes järvellistä, eikä edes merellistä, eikä edes valtamerellistä, vaan elämän vettä joka kumpuaa iankaikkiseen elämään, ja se sydän, joka saa vettä tästä elämän lähteestä, Jeesuksesta ei ikinä enää janoa, vaan hänestä tulee sen veden lähde itsestään, joka kumpuuaa iankaikkiseen elämään !
Kyllä uudestisyntynytkin tietenkin voi edelleen olla taiteilija, mutta sen luonne on muuttunut, se saa uudet värit ja uudet sävelet, ehkä vieläkin kauniimpana ja täydellisempänä kuin koskaan.
sepustuksen?
Vaatii hyvää uskoa olla uskomatta Jumalaan!